|
|
|
Hankekoodi: S22945
Hankkeen nimi: DIPPI - Digisti oppien
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2023 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1618557-2
Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4
Puhelinnumero: 044 062 4050
Postinumero: 33560
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Schellhammer-Tuominen Maija Selena
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa oppivelvollisuusikäisten ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneiden, heikosti oppilaitosopintoihin kiinnittyvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvitsemia digitaitoja sekä kehittää digitaalisia mahdollisuuksia opintoihin osallistumiseen koulutuksessa pysymisen ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi.
Tavoitteet on jaettu osatavoitteisiin, jotka ovat:
1) Kohderyhmä tavoitetaan ja saadaan sitoutumaan hankkeen toimenpiteisiin
2) Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee
3) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista
Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla pystytään huomioimaan nuoren yksilöllinen tilanne ja tukemaan oppimista ja yhteisöön kiinnittymistä pienin askelin mahdollistamalla digivälitteinen osallistuminen. Kehitettävät työmuodot tuovat lisäarvoa kohderyhmän mahdollisuuksiin osallistua ikäluokan toimintaan itselle sopivalla tavalla. Yhdistämällä digivälitteisiä ja lähiohjauksessa tapahtuvia tukitoimia, voidaan kannatella nuoria haastavassakin tilanteessa. Nuoret pääsevät itse osallistumaan kehittämistyöhön ja siten hyödyntämään jo olemassa olevia taitojaan ja vahvuuksiaan kehittämistyöhön. Osallistujien omia taitoja hyödyntävä toimintatapa vahvistaa kohderyhmän kyvykkyyden tunnetta ja käsitystä itsestään osaavana ja pystyvänä mahdollisista vaikeuksista huolimatta.
Tuloksena syntyy kohderyhmän opintoihin osallistumista ja kiinnittymistä tukeva digiohjauksen malli, jossa huomioidaan sekä kasvokkaisten tapaamisten rooli että digivälitteisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen.
Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin, jotka ovat
1. Kohderyhmän tavoittaminen
2. Kohderyhmän digitaitojen parantaminen kasvokkain ja digivälitteisesti.
3. Kohderyhmän osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen kehittämällä yhdessä nuorten kanssa toimivia digioppimisen ja ohjauksen muotoja
Tuloksena syntyy kohderyhmän opintoihin osallistumista ja kiinnittymistä tukeva digiohjauksen malli, jossa huomioidaan sekä kasvokkaisten tapaamisten rooli että digivälitteisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.
Kohderyhmänä ovat oppivelvollisuusikäiset ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret, jotka eivät kiinnity koulutukseen lainkaan tai vain heikosti ja joilla on puutteita opiskelun edellyttämissä digitaidoissa. Kohderyhmässä korostuvat kouluakäymättömät nuoret, jotka eivät kiinnity oppilaitosopintoihin omalla koulullaan/omassa oppilaitoksessaan.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat oppilaitoksissa työskentelevät opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit, kouluvalmentajat sekä muut nuorten ohjaustyössä työskentelevät ammattilaiset. Lisäksi asuinkunnan ohjaus- ja valvontaa hoitavat henkilöt kuuluvat kohderyhmään ja voivat jatkossa ohjata oppivelvollisia TUVA-ryhmiin, joissa hankkeessa kehitettäviä digivälitteisiä ja digitaitoja vahvistavia toimintamalleja käytetään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 115 471
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 977
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 126 399
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 76 599
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Orivesi, Tampere, Nokia, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, Ylöjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 1 |
| Luonnonvarojen kestävyys huomioidaan hankkeen toteutuksessa materiaalivalintojen, hankintojen sekä liikkumisen osalta. Lisäksi hankkeessa kehitettävässä toiminnassa vaikutetaan välillisesti osallistujien tietoisuuteen luonnonvarojen käytöstä ja omista vaikutusmahdollisuuksista niihin. Vaikutukset ovat vähäiset. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 1 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen hankkeella on vähäinen vaikutus. Hankkeen toiminnassa huomioidaan vaikutukset hankintoja ja liikkumiseen liittyviä valintoja tehdessä. Välillisesti vaikutetaan lisäämällä osallistujien tietoisuutta ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin konkreettisesti ja käytännönläheisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Hankkeen tavoitteet kohdentuvat merkittäviltä osin digitaalisissa ympäristöissä toteutettaviin toimenpiteisiin. Näiltä osin hanke on materiaalitehokas, eikä esimerkiksi paperijätettä synny. Hankkeen toiminnallisissa osuuksissa käytetään kierrätettäviä materiaaleja ja kiinnitetään huomiota mahdollisimman vähäisen jätteen määrän syntymiseen. Syntyvä jäte kierrätetään toimijoiden jäteohjelman mukaisesti. Osallistujien osaamista ja ymmärrystä materiaalivalintojen ja jätteen kierrätyksen merkityksestä lisätään hankkeen aikana. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä osallistujien toimintakykyä ja osaamista siten, että työmarkkinoille siirtyy nopeammin ja tehokkaammin työelämätaitoisia osaajia. Osallistujien ymmärrystä työelämästä ja yrittäjyydestä lisätään hankkeen aikana. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 3 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita, jotka ovat hankkeen jälkeen käyttöönotettavissa ja edelleen kehitettävissä useissa organisaatioissa ja jotka hyödyttävät kohderyhmän koulutukseen ja työelämään siirtymistä merkittävästi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on osallistujien hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia haastavassa elämäntilanteessa. Hankkeella vaikutetaan myös välillisesti osallistujien lähipiirin ja -verkoston hyvinvointiin tukemalla osallistujia kokonaisvaltaisesti. Digitaitojen vahvistaminen tukee osallistujien hyvinvoinnin vahvistumista myös elämän muilla osa-alueilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen sekä maantieteellisesti että elämäntilannesidonnaisesti. Hankkeen taustaajatuksena on, että riittävä tuki kuuluu kaikille ja sen kehittäminen kustannustehokkaasti on hankkeen keskeinen tehtävä. Digiperustaitojen hyvä hallinta on nyky-yhteiskunnassa yhdenvertaisuuden keskeinen mahdollistaja/edellytys. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeella vaikutetaan nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja aktiivisuuteen. Hankkeen toimenpiteiden kautta vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla luomassa kulttuurista toimintaympäristöä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Hankkeella on vähäiset vaikutukset kulttuuriympäristön kehittämiseen. Hankkeen aikana voidaan edistää monimuotoisen ja suvaitsevan kulttuuriympäristön kehittymistä vaikuttamalla asenteisiin ja saatavilla olevaan tietoon. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa osallistujien ympäristöosaamisen lisääntymiseen. Toimintamallin kehittämisessä huomioidaan ympäristönäkökulmia. | ||
DIPPI – Digisti oppien -hanke toteutettiin Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yhteistyössä 1.3. – 31.10.2023. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa oppivelvollisuusikäisten ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneiden, heikosti oppilaitosopintoihin kiinnittyvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvitsemia digitaitoja sekä kehittää digitaalisia mahdollisuuksia opintoihin osallistumisen, koulutuksessa pysymisen ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi.
Hankkeen tavoite oli jaettu kolmeen osatavoitteeseen, joita olivat: 1) Kohderyhmä tavoitetaan ja saadaan sitoutumaan hankkeen toimenpiteisiin 2) Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee 3) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista.
Hankkeeseen tavoitettiin kohderyhmään kuuluvia nuoria ensisijaisesti nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kautta sekä hankkeen valmentajan tekemän jalkautumistyön kautta. Hankkeen toimintaan tavoitettiin yhteensä 139 osallistujaa. Hankkeen pääasiallinen toimintamuoto olivat kasvokkain tapahtuvat ryhmämuotoiset digitaitovalmennukset, joiden tavoitteena oli vahvistaa hankkeen toimintaan osallistuvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvittavia digitaitoja. Teemoja valmennuksissa olivat mm. sähköpostin ja toimisto-ohjelmien käyttö, tiedostojen hallinta laitteella ja pilvipalveluissa, tietoturva sekä sähköisten työnhaun asiakirjojen työstäminen ja päivittäminen. Valmennusten sisältöjen suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon nuorten tarpeet ja kiinnostukset. Toimintaa muokattiin ja räätälöitiin nuorilta saadun palautteen perusteella.
Nuorten digitaitojen harjoittelun tueksi hankkeessa kehitettiin digitaalista tehtävämateriaalia Moodle-alustalle. Tehtävämateriaalista pyrittiin tekemään kohderyhmän näkökulmasta motivoivaa ja hyödyllistä ja sisällöissä hyödynnettiin visuaalisuutta, pelillisyyttä ja interaktiivisuutta. Toimintaan osallistuneet nuoret osallistuivat kehitystyöhön testaamalla sisältöjä ja antamalla niistä palautetta valmennuksissa. Moodle-kurssi ja sen tehtävät jäävät avoimesti hyödynnettäväksi Silta-Valmennusyhdistyksen ja Tredun Moodle-alustoille.
Digitaalisen oppimisen ja ohjaustyön tueksi hankkeessa kehitettiin Thinglink-alustalle Digisti oppien –työkalupakki, johon on koottu nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille tiivistetyssä muodossa vinkkejä ja keinoja nuorten digioppimisen ja digitaalisen ohjaustyön tukemiseksi. Myös Digisti oppien –työkalupakki on julkaistu avoimesti ja malliin pääsee tutustumaan esimerkiksi Digitarjotin.fi-verkkosivulla.Digitaalisen ohjaustyön ja nuorten tavoittamisen tueksi hankkeessa pilotoitiin myös Annie Advisor –tukibottisovellusta. Tukibottipilotin tarkoituksena oli testata, kuinka tukibotti voisi toimia apuvälineenä nuorten tavoittamisessa sekä keinona kartoittaa tuen tarpeita. Pilotti toteutettiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredun TUVA-ryhmissä. Pilottiin osallistui noin 90 nuorta sekä 20 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista, jotka toimivat pilotissa tuen tarjoajina. Hankkeen aikana ehdittiin järjestää tukibotin välityksellä kaksi tukikampajaa, ja niistä saadut tulokset olivat positiivisia. Tukibottipilotointia päädyttiin jatkamaan myös hankkeen jälkeen.