RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22905, Työllistyminen ja sen tukeminen Turun hävikkiruokatoiminnassa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0137315-9

Jakeluosoite: Metsämiehenkatu 2

Puhelinnumero: 02 624 2100

Postinumero: 28500

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.diakon.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huhtala Marko Hannu Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447052023

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa haetaan ratkaisuja heikoimmin työllistyvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseen hävikkiruokatoiminnassa ja hävikkiruoan hyödyntämiseen kiertotalouden periaattein. Kiertotalouden pariin tulee syntymään matalan kynnyksen työtehtäviä tulevina vuosina. Hankkeella tuetaan alueen yritysten tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeiden tunnistamista. Sosiaalisesti reilussa siirtymässä kohti kiertotaloutta varmistetaan, että myös heikoimmin työllistyvillä on mahdollisuus päästä työ- ja opintopolkuihin kiinni.

Hankkeessa toteutetaan sosiaalisesti reilua siirtymää tunnistamalla ja tekemällä näkyväksi piilotettua osaamista ruoka-avun työtehtävistä Paikko -palvelujärjestelmän avulla. Hankkeessa mallinnetaan tukityöllistettyjen oppimismahdollisuuksia sekä jatkopolkuja. Opinto- ja työpolkujen vahvistamiseksi hyödynnetään Turun kaupungin työllisyyspalveluita sekä syvennetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Työllisyyspolkuja rakennetaan yhteistyössä projektikumppanien sekä ruoka-apukentän kanssa yhteisillä tapaamisilla. Yhteistyötä tehdään avoimesti ja yhteisöllisyyteen panostaen, sillä suomalaisista ja eurooppalaisista esimerkeistä tiedetään, että ruoka-aputoiminnan tuloksellisuuteen vaikuttaa vahvasti työllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Hankkeessa tuetaan olemassa olevia ruoka-avun yhteisöjä työllisyyden hoidon näkökulmasta ja näin syvennetään ja laajennetaan vapaaehtoisten ja lahjoittajien verkostoa. Ruoka-apukentän verkoston kehittyminen ja organisoituminen on elintärkeä askel toiminnan kehittämiselle ja mahdollistamiselle tulevaisuudessa. Hankkeessa tuotettu tieto ja menetelmät jaetaan verkoston kesken ja ne ovat siten parantamassa hävikkiruokatoiminnan tehokkuutta ja kohdentamista.

Hankkeen uutuus- ja lisäarvo on se, että Turun alueen ruoka-aputoimintaa aletaan kehittämään verkostomaiseksi toimijaksi, jossa on mukana koko ruoka-avun ekosysteemi: kolmas ja neljäs sektori, yritykset sekä julkinen sektori. Pitkällä tähtäimellä Turun alueen ruoka-avun kehittämisen tavoite on rakentaa itsekannattava järjestelmä, jonka kautta hävikkiruoka kulkee lahjoittajilta ruoka-aputoimijoille. Kuljetukset kulkevat sujuvasti siten, että ruoka-aputoimijat voivat
keskittyä ydintoimintaansa ja toiminta tarjoaa tukityöllistetyille ponnahduslaudan mielekkääseen tekemiseen. Tämä hanke on osa reilua siirtymää kohti asetettua visiota.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset ja organisaatiot, jotka tarjoavat työpaikkoja sekä työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja esim. ruoka-apua lahjoittavat yritykset. Sekä organisaatiot, joiden on mahdollista edistää yhteisöllisyyttä ja sitä kautta sosiaalisen kuntoutuksen paikkoja sekä polkuja opiskelu - ja työelämään, kuten ruoka-apua jakavat yhdistykset. Kohderyhmä valikoituu työllistämispotentiaalin kautta.
Hankkeen toimijoiden kautta kohderyhmänä ja varsinaisena hyödyn saajana ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (nuoret, ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät)vaikkakaan hankkeella ei suoraan ole henkilöosallistujia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat työttömien kanssa työskentelevät sosiaali-, terveys, työllisyys-, koulutuspalvelujentyöntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 005

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 74 475

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 91 005

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 89 475

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Mynämäki, Sauvo, Turku, Paimio, Rusko, Masku, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 49

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Hankkeelle ei ole tehty varsinaista toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Mukana ohjaavia organisaatioita ohjaa yleisistä ihmisoikeuksista nouseva arvopohja, jossa sukupuoleen liittyvä tasa-arvo ja syrjimättömyys on selvää. Hanketoimijoiden kokemuksena on, että sekä ruoka-avussa vapaaehtoisina että ruoan saajina olevat henkilöt ovat melko tasaisesti miehiä ja naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Pohdittaessa kohderyhmän työllistymispolkuja, pyritään lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	7
Hanke edistää ympäristötietoisuutta luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Hanke tukee konkreettisesti resurssiviisautta, kun jaettu ruoka käytetään ensisijaisesti sen alkuperäiseen tarkoitukseen ihmisravinnoksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	8
Ilmastonmuutos aiheuttaa ruoan alkutuotannolle riskejä Varsinais-Suomessa (mm. äärimmäinen kuivuus). Hankkeella on välillinen vaikutus ilmastoriskiin sopeutumisessa, jos ruoantuotantokyky heikkenee. Hanke vähentää tuotetun ruoan hävikkiä ja tehostaa ruoan pysymistä ensisijaisesti ihmisravintona. Hanke vaikuttaa välillisesti KHK-kaasupäästöjen vähentämiseen. Hanketoiminnassa hyödynnetään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet. Myöhemmin syntyvän logistiikkakeskuksen toiminta itsessään vähentää kasvihuonepäästöjen syntymistä keskitetyn hävikkiruokatoiminnan kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	5	6
Ruoan alkutuotanto vaikuttaa luontoon ja maaperään. Hankkeessa varmistetaan, että ruoka käytetään resurssiviisaasti. Hankkeen välillinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi ilmetä pitkällä aikavälillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	6
Ruoan alkutuotanto vaikuttaa luontoon ja maaperään. Hankkeessa varmistetaan, että ruoka käytetään resurssiviisaasti. Hankkeen välillinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi ilmetä pitkällä aikavälillä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	6
Hanke keskittyy hävikkiruuan hyödyntämiseen ja kiertotalousosaamisen sekä toiminnan vahvistamiseen jota kautta ruoka- ja muiden jätteiden määrä vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	7
Hanke vaikuttaa välillisesti kiertotalouden kehittymiseen ja avaa mahdollisuuksia uudenlaisille kokeiluille ja kestävään kehitykseen perustuvalle yritystoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Osaamisen ja työkykyisyyden vahvistaminen sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on hankeen toiminnassa keskeistä.
Liikkuminen ja logistiikka	6	6
Hanke luo pohjaa sille, että jatkossa hyötyruuan kerääminen liikkeistä ja yrityksistä sekä jakaminen ruuan jakopisteisiin toteutetaan keskitetysti jolloin henkilöliikenne vähenee. Ruokajakelupisteitä on eri puolilla kaupunkia, jolloin hävikkiruokaa tarvitsevien ruuan hakumatkat ovat lyhyet. Hanketoiminnassa hyödynnetään digitaalisia välineitä ja käytetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti joukkoliikennettä ja vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen tavoitteena on työllisyyden ja työllistymisvalmiuksien edistäminen. Hankkeen toiminta edistää kohderyhmään kuuluvien voimavaroja, osallisuutta ja kokonaishyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	8	9
Hankkeessa edistetään kohderyhmään kuuluvien ihmisten työllisyyttä, työ- ja opiskelukyvykkyyttä, tasa-arvoa, hyvinvointia ja osallisuutta. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kumppaneiden kohderyhmän jäsenten kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hanke vahvistaa yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Toiminta on kulttuurisensitiivistä, kaikkia toimintaan osallistuvia arvostavaa sekä monikulttuurisuutta edistävää.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen	6	8
Ympäristöstä huolehtiminen on yhteinen asia. Se koskettaa kaikkia hankkeessa toimivia. Hanke vahvistaa siihen osallistuvien ympäristöosaamista. Hankkeessa painotetaan kierrätystä, resurssiviisaautta, kestävää kehitystä ja eettisyyttä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työllistyminen ja sen tukeminen Turun hävikkiruokatoiminnassa -hanke syntyi Turun kaupungin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön yhteistyönä. Hankkeen tarkoituksena on ollut edistää ruoka-avun työpaikkojen ja pitkäaikaistyöttömien kohtaantoa sekä tukea ja kehittää Turun seudun ruoka-aputoiminnan verkostoa.
Hyvin varhain hankkeessa huomattiin, että ennen kuin voidaan tukea työllistymistä, on tuettava järjestöjä, jotka tekevät työllistämistä. Hankesuunnitelmaan tehtiin pieni muutos, jossa asiakasohjauksen sijaan lisättiin työllisyyspalvelujen, palveluohjaajien ja ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä ja tietämystä verkoston tarjoamista mahdollisuuksista työllistyä, oppia uutta ja toimia vapaaehtoisena. Varsinaista asiakasohjausta tekevät useat eri tahot niin julkisella puolella kuin kolmannella sektorilla.
Hankkeen edetessä huomattiin ruoka-aputoiminnan tarjoavan alustan monipuolisille työllistämistoimenpiteille: kuntouttavalle työtoiminnalle, osatyökykyisten työllistämiselle, työkokeiluille ja palkkatuetulle työlle. Työllistämistoimenpiteitä ei kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnetä, vaan ruoka-aputoiminta on perinteisesti ollut pitkälti vapaaehtoisten ylläpitämää toimintaa.
Eräitä ruoka-apuun liittyviä työtehtäviä olisi perusteltua hoitaa työllistämisen kautta, jolloin sen vaikutukset työn suorittajalle olisivat kokonaisvaltaisemmat. Verrattuna vapaaehtoiseen työntekijän taloudellinen tilanne on vakaampi ja kertyvän työkokemuksen myötä hänen asemansa työnhakijana avoimilla työmarkkinoilla paranee. Useissa tapauksissa vastuu työtehtävistä, työyhteisöön kuuluminen ja päivittäiset rutiinit edesauttavat henkilön hyvinvointia ja aktiivisuutta. Vaikka työllistämistoimia lisättäisiin, vapaaehtoisille jää yhä merkittävä rooli toiminnassa.
Hanke ehdottaa, että työllistymistä voisi edistää verkostomaisella toimintatavalla, jossa useampi toimija tekisi yhteistyötä työpaikkojen synnyttämiseksi ja osaamisen lisäämiseksi. Tällainen toiminta vaatii verkoston jäseniltä sitoutumista ja luottamusta.
Lisäksi hanke nosti keskeiseksi tekijäksi ruoka-aputoiminnan toteutuksiin osallistuvien henkilöiden osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Tämä vahvistaisi myös vapaaehtoistoimijoiden käsitystä omista taidoistaan sekä mahdollisesta työkyvystään ja auttaisi heitä siirtymässä kohti työmarkkinoita.
Hankkeen näkökulmasta ruoka-apua ei tulisi kehittää itsenäisenä toimintona, vaan se tulisi liittää osaksi alueellista työllisyyden kehittämistä, jossa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Työllistämis- ja ruoka-aputoiminnan yhteiskehittämistä tukee osin yhtenevä kohderyhmä. Ruoka-avun asiakkaat ovat usein pitkäaikaistyöttömiä ja näin ollen erilaisten työllistämistoimenpiteiden ja muiden julkisten palveluiden kehittämistoimenpiteiden kohteena. Monialaisella yhteistyöllä ja oikein kohdistetuilla palveluilla tie ruoka-avun saajasta jakajaksi ja siitä työllistämistoimenpiteisiin voi olla lyhyt.
Lisäksi hyvin suunniteltuna ja toteutettuna ruoka-aputoiminta on merkityksellistä myös ilmastotyön näkökulmasta.
Hankkeen aikaansaamat konkreettiset tulokset ovat seuraavat:
1) Turun kaupungin ruoka-apu toimijoiden yhteinen verkosto laajeni ja organisoitui.
2) Ruoka-aputoiminnassa toteutuvat oppimisympäristöt kuvattiin raporttiin ja niissä tarvittava tai saavutettava osaaminen on dokumentoitu Paikko palvelujärjestelmän avulla
3) Työ- ja opintopolut ruoka-aputoiminnassa on kuvattu työllistymistarinaan, joka kuvaa että onnistuessaan verkostomainen työskentelytapa, hyvä palveluohjaus ja työpolun henkilökohtaistaminen voivat toimia tehokkaana työllistymistä edistävänä keinona.
4) Hankkeen tuottama tieto ja menetelmät on otettu käyttöön alueellisessa ruoka-aputoiminnan kehittämisessä ja niitä on jaettu myös valtakunnallisen verkoston käyttöön. Tiedosta on koostettu erillinen julkaisu, työkalupakki.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke