|
|
|
Hankekoodi: S22904
Hankkeen nimi: SkäriHUB - yhteisöllisyyttä, osaamista ja hyvinvointia saariston mikroyrittäjille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 02 263 350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Stenfors Pekka Valtteri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 3550537
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on kokeiluiden avulla selvittää minkälainen saaristossa toimivan SkäriHUBin konsepti vastaa saaristoalueen mikroyrittäjien ja etätyöntekijöiden yhteisöllisten työtilojen tarpeisiin. Miten SkäriHUBin toiminta tulee järjestää, niin että se on saariston yrittäjille ja etätyöntekijöille saavutettava, yhteisöllinen, osallisuutta ja verkostoitumista ja siten tuloksellisuutta ja työhyvinvointia edistävä työskentely-ympäristö. Hankkeessa tunnistetaan ja varmennetaan 1. mikroyrittäjien ja etätyöntekijöiden tehokkaan ja työhyvinvointia edistävään työskentelyn edellyttämät (monipaikkaiset) tilaratkaisut sekä määritetään tiloissa tarvittavien palvelut 2. testataan liiketoiminnan ja digitaitojen tuen järjestämistä ja muotoja osana SkäriHub-palvelukonseptia ja 3. testataan mikroyrittäjien ja etätyöntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palvelukokonaisuuksia.
Hankkeen tavoitteet saavutetaan viidellä toimenpiteellä:
1. SkäriHUBin monet muodot – kokeilun kautta tarjoamme kolme sijaintia saariston eri osissa mahdollistaen mikroyrittäjien osallistumisen palvelukokeiluihin, joiden pohjalta tunnistetaan yrittäjien tarpeet SkäriHUBin kriteeristön muodostamiseksi.
2. SkäriHUBista tuottavuutta työhön -kokeiluteema, jossa tuemme mikroyrittäjien osaamista liiketoiminnan ja digitaitojen osalta “Sparrausta liiketoimintaan” ja “Opetusta ja tukea digitaitoihin” -palvelujen kautta.
3. SkäriHUBista työhyvinvointia ja työn imua –kokeiluteema, jossa tuemme mikroyrittäjien hyvinvointia ja työn imua vahvistamalla tietoutta ja osaamista työn muotoilun mahdollisuuksia ja keinoista, ergonomisista ratkaisutavoista, yhteisöllisyyden uusista muodoista sekä luonnon ja luontoliikunnan mahdollisuuksista työhyvinvoinnin lähteinä.
4. SkäriHUBin parhaat käytännöt - kokoaa yhteiskehittelyn kautta määritellyn kriteeristön ja SkäriHUB -konseptin, joita hyödynnetään
5. Viestintä ja koordinointi - pitää huolen onnistuneesta hankeviestinnästä ja projektin toteutuksesta.
SkäriHUB –hankkeen mitattava tulos on 20 yrityksestä osallistuvan 30 mikroyrittäjän/etätyöntekijän osallistuminen hankkeen kokeiluihin, joiden kokemuksien kautta määritetään kriteeristö saaristossa toimivan hubin tila- ja palvelutarpeille. Hankkeen aikaiset kokeilut tukevat osallistujien osaamista ja työhyvinvointia parhaiden käytäntöjen tunnistamisen ohella. SkäriHUB-konsepti toimii pohjatyönä saariston sekä muiden vastaavanlaisten maantieteellisten sijaintien tulevaisuuden hub -ympäristöille.
Yleisellä tasolla hankkeen tulokset etsivät ratkaisua edistää liiketoimintaa, tuottavuutta ja hyvinvointia hajautuneilla alueilla, vaativien yhteyksien päässä työskentelevissä mikroyrityksissä sekä myös tällaisilla alueilla etätyötä tekevien keskuudessa. Tässä kokeiluhankkeessa varsinaisena kohderyhmänä ovat usealle saarelle sijoittuvan Paraisten kaupungin alueella työskentelevät mikroyritysten johto ja henkilöstö sekä etätyöntekijät, jotka tarvitsevat työssään ja liiketoiminnassaan hub-tyyppistä tila- ja palveluratkaisua.
Hankkeen tuloksena syntyvää SkäriHUB –konseptia ja muita tuloksia voivat hyödyntää jatkossa kaikki hankkeen kohderyhmään kuuluvat toimijat, jotka eivät ole osallistuneet hankkeen toteutukseen, mutta myös hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuulumattomat toimijat – esimerkiksi HUB-konseptia hyödyntävät muualla kuin saaristossa asuvat tai mökkeilevät yrittäjät.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1. Saariston kesäasukkaat ja matkailijat (niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin)
2. Yrittäjäjärjestöt, esimerkiksi Varsinais-Suomen Yrittäjät ry ja Länsi-Turunmaan yrittäjät ry
3. Kehittäjäorganisaatiot, kuten korkeakoulut
4. Hub-ratkaisuja ja työskentely-ympäristöjä kehittävät ja tuottavat yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 71 543
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 57 138
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 89 429
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 71 423
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Åboland-Turunmaan
Kunnat: Parainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Mobiili- ja monipaikkainen työ itsessään edistää vähähiilisyyttä ja digitaalisuutta mm. vähentämällä työntekijöiden matkustamista ja lisäämällä virtuaalityötä. Projekti kohdistuu uusiin työnteon tapoihin, joissa yhtenä perusteena on vahvasti esillä myös ekologisuus. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Mobiili- ja monipaikkainen työ edistää ns. viisasta liikkumista, eli työntekijät käyttävät töidensä tekemiseen varsinaisen fyysisen työpaikkansa lisäksi esim. asiakkaan tiloja, eri liikkumisvälineitä, julkisia tiloja ja omaa kotiaan. Tämä edesauttaa ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähenemistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000- ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Tarvittavissa hankinnoissa suositaan pitkäkäyttöisyyttä. Jätteen määrä minimoidaan käyttämällä etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Suositaan kierrätystä tai uusiokäyttöä aina, kun se on mahdollista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Hankkeessa suositaan monikäyttötuotteita ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kestävästi tuotettua sähköä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| HUBit mahdollistavat yrittäjien verkottumisen entistä paremmin, mikä mahdollistaa myös uusien ja erilaisten yhteistyön muotojen kehittämisen. Hanke tarjoaa jo olemassa oleville matkailualan yrityksille uusia palvelumuotoja tarjoamalla tilojaan HUBien käyttöön, mikä lisää yritysten kilpailukykyä. Hanke edistää toimijoiden (kunta ja yrittäjät) verkottumista ja erilaisia yhteistyön ja monialaisen osaamisen hyödyntämistä (HUBit). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin yritysten ja organisaatioiden uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä toimintaympäristöjä ja etäyhteyslaitteita hankkeen toteuttamisessa. HUB -vaihtoehdolla vähennetään saariston yrittäjien liikkumisen tarvetta Turun suuntaan. Hankkeen tuloksista raportoidaan eri tavoin huomioiden kohdeyleisön tarpeet - keskitytään sähköiseen viestintään. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä edistetään työn tuottavuutta; hyvinvoivat yrittäjät, uusien taitojen hankkiminen (mm. digitaidot) ja hyvinvointia tukevat työtilat, jotka ovat lähellä luontoa. Yrittäjien saadessa entistä paremmat ja tarpeitaan vastaavat työskentelytilat (HUB) edistää tämä työn tuottavuutta. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat myös työhyvinvointiin, jota edistetään sekä yrittäjien työn muotoilulla, osaamista kehittämällä (mm. digitalisaatio , työhyvinvointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen) että työympäristöön panostamalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat saariston yrittäjiin, ja yrittäminen ja yrittäjyys nähdään yhtä mahdollisena niin naisille kuin miehille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke tukee yhdenvertaisuutta: Hankkeen kaikissa toiminnoissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ja kaikkien oikeutta mielipidettä ja vakaumuksiin kunnioitetaan. Hankkeeseen osallistuvia kohdellaan yksilöinä, ja he voivat valita esimerkiksi itselleen sopivimmat tavat osallistua hankkeen toimintaan ja mahdollisuuksiin. Työskentely-ympäristö on turvallinen ja hyväksyvä, eikä siinä esiinny minkäänlaista syrjintää. Hankkeessa ei hyväksytä työpaikkakiusaamista, sukupuolista, rasistista tai seksuaalista häirintää, tai mitään muutakaan sopimatonta käytöstä. Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon myös saariston kaksikielisyys. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 4 |
| Luonnon arvostaminen ja hyödyntäminen niin työssä kuin vapaa-ajalla lisää myös paikallisen kulttuuriympäristön arvostusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Kun saadaan lisää tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja opitaan hyödyntämään luontoa paremmin oman hyvinvoinnin tukena, tukee tämä usein myös kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää: ihmiset pitävät parempaa huolta ympäristöstään ja tekevät entistä ekologisempia ja kestävämpiä valintoja niin henkilökohtaisessa- kuin työelämässäänkin. Turun ammattikorkeakoulu on sitoumuksessaan (2050) lupautunut kasvattamaan kestävän kehityksen kädenjälkeään yhteiskunnan kehityksessä ja pienentämään oman toimintansa aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. | ||
SkäriHUB -hanke toteutettiin yhteishankkeena Turun AMK:n ja Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen päätavoitteena oli kokeiluiden avulla selvittää minkälainen saaristossa toimivan SkäriHUBin konsepti vastaa saaristoalueen mikroyrittäjien ja etätyöntekijöiden yhteisöllisten työtilojen tarpeisiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten SkäriHUBin toiminta tulee järjestää niin, että se on saariston yrittäjille ja etätyöntekijöille saavutettava, yhteisöllinen, osallisuutta ja verkostoitumista ja siten tuloksellisuutta ja työhyvinvointia edistävä työskentely-ympäristö.
Hankkeessa tunnistettiin ja varmennettiin mikroyrittäjien ja etätyöntekijöiden tehokkaan ja työhyvinvointia edistävän työskentelyn edellyttämiä monipaikkaisia tilaratkaisuja, ja lisäksi määriteltiin tiloissa tarvittavia palveluita. Lisäksi hankkeessa testattiin liiketoiminnan ja digitaitojen tuen järjestämistä ja muotoja osana SkäriHUB -palvelukonseptia sekä mikroyrittäjien ja etätyöntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palvelukokonaisuuksia.
Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavilla toimenpiteillä:
1. SkäriHUBin monet muodot kokeilulla, jossa tarjottiin kolmessa eri sijainnissa saaristossa mahdollisuus mikroyrittäjille palvelukokeiluihin. Kokeilun avulla tunnistettiin yrittäjien tarpeita SkäriHUBin kriteeristön muodostamiseksi.
2. SkäriHUBista tuottavuutta työhön -kokeiluteemalla, jossa tuettiin mikroyrittäjien osaamista liiketoiminnan ja digitaitojen osalta ”Sparrausta liiketoimintaan” ja ”Opetusta ja tukea digitaitoihin” -palveluiden avulla.
3. SkäriHUBista työhyvinvointia ja työn imua -kokeiluteemalla, jossa tuettiin mikroyrittäjien hyvinvointia ja työn imua vahvistamalla tietoisuutta ja osaamista työn muotoilun mahdollisuuksista ja keinoista, ergonomisista ratkaisutavoista, yhteisöllisyyden uusista muodoista sekä luonnon ja luontoliikunnan mahdollisuuksista työhyvinvoinnin lähteinä.
4. SkäriHUBin parhaat käytännöt -julkaisulla (”SkäriHUB – hyvinvointia ja tuottavuutta saariston yrityksille”), joka kokosi yhteiskehittelyn kautta määritellyn kriteeristön (käyttäjien tarpeet kokoavan ns. SkäriHUB-konseptin), mikä kokoaa sekä tutkittuun tietoon että pilotin kokemuksiin pohjautuen kuvan siitä, millaisia tila- ja palveluratkaisuja saaristohubilta vaaditaan.
5. Viestintä ja koordinointi huolehti onnistuneesta hankeviestinnästä ja projektin toteutuksesta.