RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22863, HYBRID 50+

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanketta haetaan, koska Kouvolan alueella on tunnistettu tarve edistää osaamisen tunnistamisen kautta yli 50 vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Tarve on tullut esille havainnoissa TE-palveluissa, Kouvolan kaupungin työllisyyspalveluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja välityömarkkinoiden työpajoilla, erilaisissa valtakunnalliset tilastoissa, tutkimuksissa ja selvityksissä sekä kohderyhmän kyselyissä. Hankkeella haetaan ratkaisua niin alueen työelämän osaajapulaan kuin yli 50-vuotiaiden työttömien osaamisen näkyväksi tekemiseen ja sitä kautta työllistymisen edistämiseen.

Opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen edistämiseksi Kouvolassa on käynnistynyt 1.5.2021 Parik-säätiön työpajojen ja ammatillisen koulutusorganisaation Kouvolan Ammattiopisto Oy EduKon yhteishanke HYBRID - Hybridit oppimisverkostot, jossa kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Haettava HYBRIDin sisarhanke, HYBRID 50+, täydentää toiminnassa olevaa HYBRID-hanketta laajentamalla kohderyhmää yli 50 vuotiaisiin.

Hankkeella on neljä tavoitetta:
1) Tunnistaa välityömarkkinatoimijoiden tunnistetuissa oppimisympäristöissä yli 50-vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien (mm. palkkatukityöllistetyt, työkokeilijat) osaamista, joilla:
- osaamista ei ole tunnistettu aikaisemmin
- ei ole ammatillista tutkintoa, mutta osaamista on kertynyt muulla tavoin
- on ammatillinen tutkinto, mutta osaaminen on vanhentunut ja se tulisi päivittää vastaamaan nykytyöelämän taitoja ja vaatimuksia.
2) Lisätä työvalmennuspalvelujen ja työllistämisen tuloksellisuutta ja parantaa työvalmennuksessa olevien yli 50- vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työmarkkina-asemaa pysyvästi tunnistamalla heidän osaamistaan ja edistämällä poluttamista opintoihin ja töihin.
3) Rakentaa, kuvata ja ottaa käyttöön toimintamalli yli 50-vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien osaamisen tunnistamiseen ja poluttamiseen opintoihin ja töihin.
4) Huomioida tuleva palkkatukiuudistus ja siihen liittyvä 55 vuotta täyttäneiden työllistymisen edistäminen uuden työllistämistuen avulla.

Hankkeessa tuotoksena syntyy toimintamalli yli 50-vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien osaamisen tunnistamiseen ja poluttamiseen opintoihin ja töihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisen kohderyhmänä ovat yli 54 -vuotiaat työttömät ja työmarkkinoilla heikossa asemassa olevat henkilöt. Kohderyhmän henkilöt ohjautuvat hankkeeseen pääasiassa TE-toimiston kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat TE-toimiston, yhdistyksissä ja julkisissa työpaikoissa työskentelevä henkilöstö ja rekrytoinnista ja kehittämisestä vastaavat henkilöt sekä kunnissa työllisyyspalveluissa työskentelevät asiantuntijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 922

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 117 107

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 351

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 127 415

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kuusaantie 1

Postinumero: 45130

Postitoimipaikka: Kouvola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuun työllisyyskatsauksen (2022) mukaan Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä on viime vuodesta vähentynyt. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten pitkäaikaistyöttömiä oli viime vuonna 55–64-vuotiaissa. Pitkäaikaistyöttömistä ikäryhmässä 55–64-vuotiaat 57 prosenttia oli miehiä. Kaakkois-Suomessa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Kaakkois-Suomessa pitkäaikaistyöttömistä miehiä oli 61 %. Yli 50 vuotta täyttäneiden työllisyyden kehittymisessä on eroja naisten ja miesten välillä. Työllisyysrahaston tilastojen mukaan 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on kehittynyt paremmin ja nopeammin kuin saman ikäisten miesten. Ikäluokan 55–64-vuotiaiden miesten ero naisiin oli yli kaksinkertainen. Myös naisten ja miesten koulutustasoissa on eroja. THL:n tilastojen mukaan miesten koulutustaso on Suomessa naisia matalampi. Miesten koulutusvaje on myös tasa-arvo-ongelma, koska osaamisvaje voi tehdä työllistymisestä vaikeaa ja johtaa joissain tapauksissa pitkittyneeseen syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Vaikka Suomen väestö on kansainvälisesti mitaten hyvin koulutettua, ikäryhmittäin näkyy kuitenkin eroja. OECD-maissa jokainen ikäryhmä on yleensä vanhempaa koulutetumpi, ja tässä Suomi poikkeaa joukosta. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan näyttäisi siltä, että eläkkeelle jäävien koulutustaso on lähellä nuorten ikäluokkien tasoa ja näyttäisi siltä, että 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Muutos näkyy selvästi myös sukupuolittain. Vuodesta 1988 lähtien naisten keskimääräinen koulutus¬pituus on noussut reilulla parilla vuodella, miehillä vain reilun vuoden. Kymenlaaksossa Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestön koulutusrakennetilastojen mukaan väestöstä 27,6 % oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, mikä oli koko maata (25,8 %) suurempi. Henkilöt ilman ammattiin valmistavaa tutkintoa ovat työmarkkinoilla yleensä kaikkein heikoimmassa asemassa. Koulutus parantaa yksilön asemaa työmarkkinoilla ja siksi osaamisen tasoa tulee nostaa. Tässä hankkeessa työpajalla tehtävät osaamiskartoitukset ja osaamisen tunnistaminen toimivat välineinä osaamisvajeiden havaitsemiseen. Tätä täydentää myös työkyvyn arviointi ja kartoitus, jossa työkykyä peilataan nykypäivän työelämän vaatimuksiin ja, jonka pohjalta työntekijä ohjataan täydentämään tai päivittämään omaa ammatillista osaamista. Osaamisen päivittäminen ja osaamistason nosto edistää merkittävästi työttömän työllistymismahdollisuuksia ja sitä kautta yleisen työllisyysasteen nostoa. Näihin tarpeisiin Hybrid50+ hankkeessa kehitettävä toimintamalli tarjoaa konkreettisia työkaluja ja välineitä osaamisen tunnistamiseen sekä koulutukseen ja työhön poluttamiseen. Myös hyvinvointi ja terveys ovat merkittäviä osatekijöitä ihmisten osallisuuden ja toisaalta syrjäytymisen kokemuksissa. THL:n tutkimuksien mukaan osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä. Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla sen sijaan vaikuttaa olevan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö. Tutkimusten mukaan sukupuolen lisäksi monet eri tekijät vaikuttavat yksilön terveyteen. Heikoksi koettu terveys on keskeinen syy työelämästä vetäytymiseen. Masennus ja työuupumus ovat esimerkkejä terveysongelmista, jotka ovat tavallisempia naisilla. Toinen Suomelle tunnusomainen piirre on sosiaalisen taustan voimakas vaikutus eliniänodotteeseen. Erityisen voimakas se on miehillä. Kansallisen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan yksinäisyyden kokemuksella näyttäisi olevan yhteys koettuun työkykyyn ja koettu työkyky ennakoi työllistymistä ja työssä pysymistä. Ero oli samankaltainen kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Työttömille kasautuu terveydelle sekä työ- ja toimintakyvylle haitallisia tekijöitä, mikä syventää negatiivista kierrettä ja kasvattaa syrjäytymisriskiä. Yksinäisyyden kokemukseen ja muihin syrjäytymisriskiä kasvattaviin tekijöihin sekä niiden vaikutuksiin täytyy kiinnittää huomiota, kun suunnitellaan työllistymistä edistäviä palveluita. Työterveyslaitoksen mukaan vanhemmissa ikäluokissa (50+) on yhä tärkeämpää säilyttää korkea työhön osallistumisen aste, jotta hyvinvointivaltion taloudellinen pohja ja kestävä kehitys voidaan taata.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toteuttajaverkoston toiminnassa valtavirtaistaminen on huomioitu tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta (palkkaus ja tehtävät) sekä naisnäkökulmassa yksilön voimaannuttamiseen pyrkivällä tehtävien jakamisella. Hyödynnetään yksilön vahvuudet ja ominaisuudet (osaamiskartoitukset). Hankkeen suunnittelussa on huomioitu suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten ja selvitysten tulokset, oppilaitosten ja työpajojen tilastotiedot sekä Plan B-hankkeen (S21047) kokemukset, jotka osoittavat syrjäytymisen olevan erityisesti nuorten miesten ongelma. Vaikka molemmilla sukupuolilla esiintyy erilaisia hyvinvoinnin vajeita, pojille kasautuu tyttöjä useammin jo varhain elämänkulussaan oppimis- ja kouluongelmia, sopeutumattomuutta opiskeluun ja terveydellisiä ongelmia, jotka myöhemmällä iällä johtavat työttömyyteen, elämänhallinnan ja terveysongelmiin, yksinäisyyden kokemuksiin ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen. Hankkeen markkinoinnissa otetaan huomioon miesten tyypillisesti heikompi hakeutuminen työllistymistä tukevan koulutuksen pariin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hakkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	3
Hanke tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Työnhakijoiden oman osaamisen tunnistaminen ja kyky viestiä osaamisestaan työelämän kielellä, voi johtaa osaamisen innovatiiviseen hyödyntämiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistumiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	2
Osaava työvoima tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Työnhakijoiden oman osaamisen tunnistaminen ja mahdollisuuksien havaitsemisen kautta voidaan päätyä kehittämään uusia palveluita ja tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	6
Työnhakijan osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin tukee välittömästi hänen työllistymistavoitteitaan ja edistää hyvinvointia. Osallisuus palveluiden kehittämisessä lisää sitoutumista ja motivaatiota, sekä lisää hyvinvointia niin välittömästi kuin välillisestikin.
Tasa-arvon edistäminen	6	2
Hanke edistää tasa-arvoa tukemalla työnhakijoiden osaamisen tunnistamista ja mahdollisuuksien havaitsemista. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa työttömien miesten koulutukseen hakeutumiseen, jotka tutkimusten ja tilastojen mukaan hakeutuvat harvemmin koulutukseen kuin naiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella oli 4 tavoitetta;1) Tunnistaa välityömarkkinatoimijoiden tunnistetuissa oppimisympäristöissä yli 50-vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien (mm. palkkatukityöllistetyt, työkokeilijat) osaamista, joilla: - osaamista ei ole tunnistettu aikaisemmin - ei ole ammatillista tutkintoa, mutta osaamista on kertynyt muulla tavoin - on ammatillinen tutkinto, mutta osaaminen on vanhentunut ja se tulisi päivittää vastaamaan nykytyöelämän taitoja ja vaatimuksia. 2) Lisätä työvalmennuspalvelujen ja työllistämisen tuloksellisuutta ja parantaa työvalmennuksessa olevien yli 50- vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työmarkkina-asemaa pysyvästi tunnistamalla heidän osaamistaan ja edistämällä poluttamista opintoihin ja töihin. 3) Rakentaa, kuvata ja ottaa käyttöön toimintamalli yli 50-vuotiaiden työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien osaamisen tunnistamiseen ja poluttamiseen opintoihin ja töihin. 4) Huomioida tuleva palkkatukiuudistus ja siihen liittyvä 55 vuotta täyttäneiden työllistymisen edistäminen uuden työllistämistuen avulla.

Hankkeen päätoteuttajana toimi Parik-säätiö ja osatoteuttajana Kouvola ammattiopisto EduKo. Hankkeen tarkoitus oli parantaa yli 50 – vuotiaiden työmarkkina-asemaa tunnistamalla heidän osaamista ja suorittamalla tutkinnon osia. Hankkeessa tunnistettiin yli 50 – vuotiailla olemassa olevan osaamisen taso ja tasoa lisättiin tunnistetuissa oppimisympäristöissä ja suorittamalla tutkinnon osia ammatillisista perustutkinnoista. Hankkeen toimenpiteiden kautta havaituista hyvistä toimintatavoista rakennettiin toimintamalli ja kuvattiin prosessi osaamisen tunnistamisesta ja poluttamisesta töihin.

Hankkeessa kehitettiin edelleen sisarhanke HYBRIDissä kehitettyä nuorille suunnattua työpaja-oppilaitos yhteistyömallia ottamalla huomioon 50 – vuotiaiden omanlaiset haasteet. Hanke hyödynsi HYBRID-hankkeessa tunnistettuja oppimisympäristöjä Parik-säätiön työpajoilla.

Hankkeessa luotu toimintamalli kehitettiin moniammatillisesti huomioiden kohderyhmän tarpeiden moninaisuus. Kehittämiseen osallistui hanketyöntekijöiden lisäksi TE-toimiston asiantuntijoita ja johtavia asiantuntijoita, EduKon opettajia ja oppisopimuskoordinaattoreita sekä kohderyhmän edustajia. Monitahoisen kehittämisen ansiosta toimintamallista saatiin kehitettyä kokonaisuus, joka palvelee monissa tilanteissa ja on hyödynnettävissä mahdollisimman monen yli 50 – vuotiaan kohdalla.

Hybrid 50+ toimintamallin kuvaus: 1. Yhteydenottovaihe: TE-asiantuntija tai oppilaitoksen opettaja tai opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä hankkeen yksilövalmentajaan. 2. Tutustumis- ja sopimusvaihe: Tutustuminen Parik-säätiön työpajoihin tai ulkopuoliseen työpaikkaan. Laaditaan joko koulutussopimus, työkokeilusopimus tai työsopimus palkkatuettuun työhön. Mikäli laaditaan työkokeilusopimus ja osallistuja haluaa suorittaa tutkinnon osia, hänet kirjataan oppilaitoksen kirjoille 0 % läsnäololla, jotta hänen toimeentulo ei vaarannu. Yksilövalmentaja haastattelee ja asetetaan jaksolle tavoitteet. 3. Osaamisen kerryttäminen: Osallistuja saa perehdytyksen työhön joko työpajan työvalmentajalta tai työpaikan työpaikkaohjaajalta. Yksilövalmentaja on tukena koko jakson ajan, hoitaa mm. Yhteydenpidot työpaikan ja oppilaitoksen välillä ja huolehtii, että jakso etenee tavoitteiden mukaisesti. 4. Arviointivaihe: Väliarviointi, yksilövalmentaja, työvalmentaja/työpaikkaohjaaja ja osallistuja (ja opettaja) tarkastavat, että jaksolla on tehty asioita, jotka tukevat tavoitteiden täyttymistä. Keskustellaan, mitä loppujaksolla on vielä tehtävää, että tavoitteet tulevat täytettyä. Jakson loppuun järjestetään näyttö tai näyttöviikko, jolloin osallistuja osoittaa oppimansa asiat, joita on peilattu valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin. 5. Palaute- ja jatkosuunnitelmavaihe: Järjestetään loppukeskustelu, jossa käydään läpi jakson aikana opittuja asioita. Tuetaan ja kannustetaan osallistujaa hakeutumaan oppilaitokseen suorittamaan aloitettu tutkinto loppuun tai työelämään.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat