|
|
|
Hankekoodi: S22861
Hankkeen nimi: Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Tähtinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 4329808
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa -hankkeen tavoitteena on vastata kriittisiin alueellisiin työelämän kehittämishaasteisiin. Työorganisaatiot ovat hakemassa uutta toimintatapaa pandemian jälkeen. Etänä tehtävä työ on tullut entistä suuremmaksi osaksi työtä, mutta käsitykset muutoksen pysyvyydestä vielä vaihtelevat. Muutoksen suunnissa näkyvät myös organisaatioiden omien vahvuuksien tunnistamisen merkitys, työurien piteneminen ja työnteko aiempaa iäkkäämmäksi. Työelämätoimijat tarvitsevat uusia mahdollisuuksia löytää yhdessä vastauksia työhyvinvoinnin ja työn muutoksen tuomiin haasteisiin.
Hankkeella tuetaan työorganisaatioita työn muutoksen hahmottamisessa ja työhyvinvoinnin yhteiskehittämisessä Satakunnan alueella. Hankkeen toimenpiteinä ovat työorganisaatioiden omien kehittämisprosessien käynnistymisen tukeminen, työhyvinvoinnin työkalupakin mallintaminen ja käyttöönotto työhyvinvoinnin kehittämisen tukena sekä työhyvinvointiosaamisen kohottaminen. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan kaiken ikäisten työntekijöiden työmarkkinoilla pysymistä ja uudenlaisen työn vaatiman työhyvinvoinnin yhteistoiminnallista kehittämistä. Näitä edistetään työorganisaatioita kehittävällä toiminnalla ja tulevaisuustaidoilla. Työhyvinvointi ja työn muutoksiin vastaaminen on osa menestyvän ja tulevaisuuteen suuntautuvan organisaation tuottavuuden parantamista.
Satakunta vahvuutta työssä -hankkeen tuloksena on satakuntalaisten työelämätoimijoiden työhyvinvointia koskeva yhteistoiminnallinen oppimisen ja osaamisen kasvu. Satakunnassa on erityinen tilaus tuottavuuden kehittämistä tukevalle toiminnalle. Hankkeen avulla kehitetään työhyvinvointia ja työelämäosaamista tuottavuuden parantamiseksi. Yritysten ohella huomio on erityisesti julkisen ja järjestösektorin organisaatioissa, joissa laajasti hyväksyttyjen arvojen merkitys työssä on korostunut. Hankkeen tuloksina työorganisaatioissa tunnistetaan työn muuttuminen ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollisuudet. Tätä kautta tuotetaan uutta resurssitehokkuutta ja kohdistetaan käytettävissä olevaa työpanosta tavoitteellisesti uudella tavalla ja uusiin asioihin. Hankkeesta saatava osaaminen jää pysyväksi pääomaksi osallistujille. Lisäksi hankkeessa syntyvän työkalupakin ja toimintamallin kautta osallistujaorganisaatiot voivat kehittyä edelleen. Myös muut kiinnostuneet organisaatiot voivat ottaa näitä mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen. Hankkeen aikana mahdollistetaan eri organisaatioiden välinen osaamisen jakaminen. Näin voi syntyä täysin uusia yhteistyömuotoja osallistujien kesken hankkeen toiminnan ansiosta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnassa toimivat yritykset sekä julkisen sektorin ja järjestöalan työorganisaatiot. Tavoitteena on saada mukaan vähintään 10 organisaatiota jakautuen arviolta seuraavasti: 4 yritystä, 4 julkisen sektorin organisaatioita ja 2 järjestöä. Julkiselta sektorilta on alustavan kiinnostuksen perusteella korostumassa kuntasektori. Mukana olevat järjestöalan toimijat ovat myös työnantajia ja harjoittavat osin myös liiketoimintaa. Hankkeessa ei sen sijaan kehitetä hankkeeseen osallistuvien järjestöjen vapaaehtoisuuteen perustuvaa ts. vapaaehtoista toimintaa.
Hankkeeseen tavoitellaan mukaan eri kohdeorganisaatioiden kautta yhteensä 30 työssäkäyvää henkilöä. Työorganisaatioiden ja osallistujahenkilöiden määrä on suhteutettu hankkeen toteutusaikaan eli yhteen vuoteen. Pidemmässä hankkeessa olisi mahdollisuus tavoittaa tätä määrää enemmän.
Alustavan osallistumiskiinnostuksensa ovat kirjallisesti ilmaisseet seuraavat organisaatiot (ks. liitteet):
Econia Oy
Jämijärven kunta
Lingo Languages Oy
Kankaanpään kaupunki
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry.
Porin kaupunki
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
1. Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden palvelujen käyttäjät, asiakkaat, jäsenet ja kuntien asukkaat
2. Työhyvinvointipalvelujen kehittäjät ja järjestäjät saman suuntaisten tavoitteiden toteuttajina (esim. työterveyspalvelujen tuottajat, työeläkejärjestöt jne.)
3. Yrityspalvelu- ja kehittäjäorganisaatiot sekä yrittäjäjärjestöt paremman työelämän tavoitteiden toteuttajina
4. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka voivat saada tukea omalle työhyvinvointityölleen hankkeen kautta
5. Julkinen sektori, joka hyötyy kansalaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymisestä ja menestyvistä työorganisaatioista
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 605
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 977
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 103 256
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 94 971
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin
Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Työorganisaatioiden arvojen ja toimintakulttuurin näkökulmasta työhyvinvointi ja tuottavuus voivat vaikuttaa myös luonnovarojen kestävään käyttöön. Esimerkiksi etätyö vaikuttaa työmatkaliikenteen vähenemiseen kun käytetään hyväksi paikkariippumattomia työtapoja. Myös esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen käyttö voivat vähentyä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Työorganisaatioiden arvojen ja toimintakulttuurin näkökulmasta työhyvinvointi ja tuottavuus voivat vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähenemiseen. Esimerkiksi etätyö vähentää osaltaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä kun työmatkaliikenne vähenee ja käytetään enenevästi hyväksi digitaalisia työtapoja. Näitä valintoja voi tulla tehtäväksi hankkeen aikana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Työorganisaatioiden arvojen ja toimintakulttuurin näkökulmasta työhyvinvointi ja tuottavuus voivat vaikuttaa myös materiaalien ja jätteiden määrään, näitä vähentävästi, esimerkiksi etätyötä hyödyntämällä ja käyttämällä enenevästi hyväksi digitaalisia työtapoja. Näitäkin valintoja voi tulla tehtäväksi hankkeen aikana. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Etätyö mahdollistaa asuinpaikan valinnan entistä joustavammin. Myös työn houkuttelevuutta lisää aktiivinen työhyvinvointitoiminta. Merkityksellistä on myös kun työ- ja perhe-elämä voidaan sovittaa yhteen joustavasti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Digitaalisten työvälineiden ja paikkariippumattomien hyvin ohjattujen työtapojen hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia myös uusille aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Työorganisaatioiden parantunut työhyvinvointi ja tuottavuus voivat vaikuttaa myös liikkumiseen ja logistiikkaan, kun työmatkaliikenne vähenee ja käytetään enenevästi hyväksi digitaalisia työvälineitä ja -tapoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Työhyvinvoinnin kehittäminen on hankkeen keskiössä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Työorganisaatioissa vallitsevaan tasa-arvoon, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Yhteiskehittämisessä tasa-arvo ja henkilöiden tasa-arvoinen kohtelu ovat avainasemassa, kenties juuri julkisella sektorilla ja järjestöalan organisaatioissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeessa korostettava työorganisaatioiden avoin ja välittävä ilmapiiri, yhteiskehittäminen sekä työhyvinvointi ja kohonnut tuottavuus vaikuttavat osaltaan myös yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Niin oman kuin muun lähiympäristön arvostamiseen ja kunnioittamiseen kiinnitetään hankkeessa huomiota. Kulttuuriympäristö on osa tätä. Ympäristöön liittyvä mielekkyys sekä kokemukset ovat työhyvinvoinnin tärkeitä taustatekijöitä, myös tässä hankkeessa huomioon otettuina. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Työhyvinvoinnilla ja etätyön mielekkäällä hyödyntämisellä on digitaalisuuden kautta vaikutuksia ympäristökuormitukseen, ympäristön huomioimiseen ja ympäristöosaamiseen, esimerkkeinä materiaalien käytön ja autoilun väheneminen. | ||
Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa -hankkeen (Satavahvatyö) tavoitteena on ollut lisätä työhyvinvointiosaamista, sen suunnitelmallisuutta ja tuottavuutta työelämätoimijoiden yhteiskehittämisellä Satakunnassa.
Hanke toteutettiin yhteiskehittämiseen perustuvalla ja osallistavalla otteella siten, että hankkeeseen osallistuneet työorganisaatiot (19) ja heidän edustajansa ideoivat vuorovaikutteisesti etsien ja löytäen uusia näkökulmia työhyvinvoinnin kehittämiseen omissa työorganisaatioissaan. Tämä tapahtui pääasiassa hankkeen työpajoissa (7 kpl) sekä yhteenvedonomaisesti hankkeen päätösseminaarissa. Syvällistä ja teemakohtaista sisältöä saatiin myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Lisäksi hankehenkilöstö piti tiiviisti yhteyttä, ohjasi ja kannusti osallistujia kehittämään omien työyhteisöjensä suunnitelmallista työhyvinvointia. Toimintatapa koettiin kokonaisuudessaan onnistuneeksi. Keskeisenä tuotoksena hankkeessa mallinnettiin verkkopohjainen työhyvinvoinnin työkalupakki, jota hankkeeseen osallistuneet työorganisaatiot voivat hyödyntää mutta myös organisaatiot laajemminkin Satakunnassa (https://sites.utu.fi/satavahva). Hankkeessa tehtyjä keskeisiä havaintoja:
- Työhyvinvointi todella vaikuttaa pitkällä aikavälillä organisaation tuottavuuteen
- Työhyvinvointi on yksilöllinen asia. Henkilötasolla työhyvinvointi ei rajoitu vain työympäristöön. Siihen vaikuttaa henkilön kaikkinainen hyvinvointi eri elämänalueet kattaen
- Vastuu työhyvinvoinnista ei ole yksin esihenkilöillä. Se kuuluu työorganisaatiossa jokaiselle.
Selkeä työhyvinvoinnin tuen tarve liittyy esihenkilöihin. He kaipaavat apua ja käytännön työkaluja työnohjaukseen ja työhyvinvoinnin edelleen kehittämiseen omissa työorganisaatioissaan, niin nyt kuin jatkossakin. Voidaan katsoa, että lyhyestä toteutusajasta huolimatta hanke ylsi tavoitteisiinsa. Osallistujamääriä tarkastellen tavoitteet jopa ylittyivät.