RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22860, Löytäjät - vaikuttavalla asiakasohjauksella nuoret koulutukseen ja töihin

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Löytäjät - vaikuttavalla asiakasohjauksella nuoret koulutukseen ja töihin -hankkeen tavoitteena on:

1. Pilotoida uusia, ennakkoluulottomia löytävän työn menetelmiä koronapandemian vuoksi erittäin vaikeaan työmarkkina-asemaan ajautuneiden nuorten tavoittamiseksi.
1.1. Tavoitteena on välittömästi kohderyhmän työelämätaitojen ja elämänhallinnan sekä digityöelämätaitojen vahvistaminen. Toiseksi tavoitteena on kohderyhmän työllisyyden edistäminen.

2. Lisätä asiakasohjauksen prosessin vaikuttavuutta kolmannella sektorilla tehtävässä työssä.
2.1 Tavoitteena on kehittää ja pilotoida digitaalinen palvelu- ja asiakasohjauksen alusta ja toimintamalli
2.1 Tavoitteena on palvelumuotoilla asiakasohjauksen prosessi ja digitaalinen alusta hankkeen kohderyhmän kanssa yhteiskehittäen

Hankkeen toimenpiteenä pilotoidaan uusia, ennakkoluulottomia löytävän työn menetelmiä koronapandemian vuoksi erittäin vaikeaan työmarkkina-asemaan ajautuneiden nuorten tavoittamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan neljä eri mittaista kehittämissykliä. Löytävän työn pilotointia tehdään yhteistyössä viranomaisten ja nuorten läheisten kanssa ja löytävää toimintaa toteutetaan sosiaalisen median ja perinteisen median kanavissa sekä virtuaaliympäristöissä.

Toiseksi hankkeessa yhteiskehitetään ja pilotoidaan osallistujien kanssa digitaalinen palvelu- ja asiakasohjauksen alusta ja toimintamalli erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden tarpeisiin.

Hankkeen aikana löydetään 25 erittäin vaikeassa työmarkkina-asemassa, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Nuoret löydetään uusien löytävän työn menetelmien pilotoinnin avulla. Näistä 25 tavoitetusta nuoresta 80 % poluttuu yksilövalmennustapaamisten jälkeen joko työllisyyttä edistävien toimenpiteiden (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu tai palkkatukityö), opiskelemaan tai muuhun ohjattuun toimintaan kuten tuettu vapaaehtoistoiminta ja kiinnittyy tähän toimintaan.

Kohderyhmän nuorten osallisuus lisääntyy hankkeen toimenpiteiden seurauksena. Osallisuuden lisäksi hankkeessa edistetään nuorten digitaitoja. Nuoret osallistuvat digitaalisen asiakasohjausjärjestelmän yhteiskehittämiseen ja/tai Digi pajan -työskentelyyn. Nuoret oppivat hankkeen aikana työelämän perustaitoja ja arjenhallintaa, työelämän pelisääntöjä ja hakevat opiskelu- ja/tai työpaikkoja. Nuorten työnhakutaidot paranevat. Nuorten taito presentoida itseään ja osaamistaan kehittyy.

Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan digitaalinen palvelu- ja asiakasohjauksen toimintamalli kolmannen sektorin organisaatioiden tiedolla johtamisen tarpeeseen. Digitaalinen alusta ja palveluohjauksen toimintamalli yhteiskehitetään ja pilotoidaan hankkeen kohderyhmän kanssa. Toimintamalli mahdollistaa asiakasprosessin tiedolla johtamisen ja asiakkaiden nopeamman ja tehokkaamman ohjauksen avun ja tuen piiriin.

Pitkän aikavälin tavoitteena hankkeen työskentelyn kautta saadaan yhteiskunnallisesti lisätietoa siitä, minkälaisia asiakkaita kokonaisuudessa kolmannen sektorin palvelujen piiriin hakeutuu, mitkä on pinnalla olevat haasteet ja minkälaisesta palvelusta osallistujat kokevat saavansa hyötyä. Kehitettävän asiakasohjauksen prosessin avulla kolmannen sektorin organisaatioiden tiedon kerääminen, käsittely ja tiedolla johtaminen mahdollistuvat.

Lisäksi hankkeessa hyödynnetään vertaiskehittämistä. Vertaiskehittäjä tuo omaa kokemusasiantuntijaosaamistaan ja hiljaista tietoa työ- ja koulutuselämän ulkopuolisuudesta, palvelujärjestelmän käyttämisestä ja tukityöllistymisestä hankkeen kehittämistyön käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat päijäthämäläiset alle 29-vuotiaat koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret.
Toiseksi kohderyhmää ovat suomalaiset kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettävää digitaalista palveluohjauksen mallia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillistä kohderyhmää ovat nuorten ja etsivän työn parissa työskentelevät, jotka saavat hankkeen pilottien kautta uutta tietoa erilaisten etsivän työn menetelmien ja vertaiskehittäjämallin toimivuudesta nuorten parissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 080

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 82 994

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 94 080

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 82 994

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Sysmä, Padasjoki, Lahti, Hollola, Kärkölä, Iitti, Heinola, Orimattila, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sibeliuksenkatu 6 A

Postinumero: 15110

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Päijät-Hämeen nuorten syrjäytymisriskiä on kartoitettu laajassa THL:n ja ME-säätiön yhteisessä data-analytiikassa vuonna 2018. Päijät-Hämeessä merkittävin nuorten syrjäytymisriski aiheutuu heikosta suoriutumisesta peruskoulussa. 24 prosentilla 30-vuotiaista päijäthämäläisistä oli keskiarvo alle 7 yhteishaussa, mikä on noin neljäprosenttiyksikköä korkeampi luku kuin muualla Suomessa. Lisäksi Päijät-Hämeen erityispiirteenä on erityisen korkea osuus niistä nuorista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (18%) ja perhetaustaan liittyvien riskien korkea osuus (keskiarvoa enemmän yksinhuoltajaperheitä). Myös nuorisorikollisuus sekä vanhempien toimeentulotukitausta ovat selkeästi korkeammalla tasolla kuin muualla Suomessa. Syrjään jääneiden vuonna 1987 syntyneiden osuus Päijät-Hämeessä on 9,4 %, eli 2,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Heikoimmassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, joiden perheissä vanhempia koskevat syrjäytymisriskit ovat kasaantuneet. Kun perhetaustaa määrittävät riskitekijät kasautuvat, riski aikuisiän syrjäytymiselle, tulottomuudelle ja toimettomuudelle kasvaa huomattavasti. Löytäjät -hankkeen kohderyhmää ovat erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret, jotka ovat jääneet mahdollisesti kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle (koronapandemiaan liittyen tai jo ennen pandemiaa). Näiden nuorten tavoittaminen perinteisten etsivän nuorisotyön menetelmien avulla on haaste. Nuorten toimintakyvyssä, arjenhallinnassa ja yhteiskuntaosallisuudessa on todennäköisesti pulmia. Toukokuussa 2022 Hämeen kaikista työttömistä työnhakijoista oli 58 % miehiä ja 42 % naisia, tämän saman sukupuolijakauman voi olettaa vallitsevan nuorissa, alle 29-vuotiaissa työelämän ulkopuolella olevien joukossa. Näin ollen Löytäjät -hankkeen kohderyhmään kuuluu sekä naisia että miehiä. Tämä on huomioitu hankkeen toiminnassa (ks. "Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen)").

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on kiinnitetty huomiota tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Suunnitteluvaiheessa on selvitetty hankkeen kohderyhmän sukupuolijakautuneisuus: Hämeen alueen työttömistä 58 % on miehiä ja 42 % naisia. Hankkeeseen osallistuvien joukossa tulee arviomme mukaan olemaan sekä miehiä että naisia ja haluamme tavoittaa hankkeen toimintaan mukaan kaikkia sukupuolia. Varsinkin, kun hankkeen kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat nuoret, on sukupuolten moninaisuus yhä tärkeämpi teema. Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään Sukupuolten moninaisuuskeskuksen (https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/) materiaaleja ja tietopaketteja asiakas-, verkosto- ja asiantuntijatyössä. Hankkeen rekrytoinnissa pyritään sellaiseen viestintään ja ilmaisuun, että sekä nais- että mieshakijat kokisivat luonnolliseksi ja mahdolliseksi hakeutua projektikoordinaattorin tehtävään. Tavoitetta edistetään esim. kuvavalinnoilla (kuvissa esiintyy naisia-, miehiä sekä mahdollisuuksien mukaan muun sukupuolisia) ja tekstivalinnoilla (vrt. TietoEvry:n materiaali: "Sanavalinnoilla on merkitystä"). Hankkeen markkinointimateriaalia suunnataan sekä miehille että naisille. Markkinointimateriaalin laatimisessa huomioidaan kielenkäytön merkitys viestinnässä ja kielenkäytön merkitys siihen, miten markkinointi tavoittaa eri sukupuolia (hyödynnämme esim. TietoEvryn kokemuksia sanavalintojen merkityksestä rekrytoinnissa). Viestinnässä käytettävä kuvamateriaali valikoidaan niin, että kuvissa esiintyy miehiä, naisia ja mahdollisuuksien mukaan muun sukupuolisia. Markkinointimateriaaleja laadittaessa otetaan myös huomioon esteetön viestintä ja kohderyhmän sosioekonominen tausta (ks. kuvaus kohderyhmästä yllä). Hankkeen ohjausryhmänedustajien valinnassa pyritään siihen, että vähemmistösukupuolen edustajia on vähintään 40 %. Hankkeen tulosten ja vaikutusten analyysissä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. Tuloksia ja vaikutuksia peilataan osallistujien sukupuoleen ja siihen, miten hyvin hankkeessa on tavoitettu eri sukupuolia ja miten tulokset ovat suhteessa eri sukupuolten edustajiin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0

Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0

Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke lisää laaja-alaisesti kohderyhmän osallistujien hyvinvointia. Hankkeen päätavoitteena on osallistujanuorten osallisuuden, toimintakyvyn ja työllistymisen edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hanke tavoitteena on lisätä työ- ja koulutuselämän ulkopuolella olevien nuorten toimintakykyä ja mahdollisuutta osallistua täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä yhteiskunnan toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Lisätessään ja vahvistaessaan osallistujanuorten työ- ja toimintakykyä, hanke lisää myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminnassa lähdettiin liikkeelle syksyllä 2022 kokoamalla ohjausryhmä, tekemällä hankkeelle viestintäsuunnitelma, markkinoimalla hanketta sekä verkostoitumalla ja kontaktoimalla alueen toimijoita. Projektikoordinaattori kontaktoi mahdollisia yhteistyökumppaneita sähköpostitse ja sopi vierailuja hankkeen esittelyn tiimoilta alueen eri toimijoiden luo. Kontaktoituja yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Ohjaamo, nuottivalmentajat, psykiatrian poliklinikka, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden kaupungin nuorisopalvelut sekä Lahden kaupungin työllisyyspalvelut (kuntakokeilu).

Syksyllä 2022 toteutettiin myös mainoskampanja paikallislehdissä (ESS, Uusi-Lahti ja Seutuneloset) sekä kaupungin viidessä eri valotaulussa. Kampanjan seurauksena tuli yhteydenottoja etenkin syrjäytyneiden nuorten läheisiltä. Kelaan laitettiin viestiä mahdollisuudesta laittaa toimeentulotukihakemuksen mukana tieto hankkeesta.

Projektikoordinaattori tapasi hankkeen kohderyhmää yksilövalmennusten merkeissä syksystä 2022 lähtien. Yksilövalmennuksissa käytiin läpi koulutukseen ja työelämään liittyviä asioita. Pääsääntöisesti nuorten kanssa keskusteltiin paljon myös arjen hallinnasta, mielenterveyteen liittyvistä asioista, terveydenhuoltoon hakeutumisesta sekä ihmissuhteisiin liittyvistä haasteista. Hankkeen kohderyhmällä mielenterveyden haasteet olivat suurin este työelämään ja kouluun hakeutumisessa.

Ensimmäiset työkokeilijanuoret aloittivat Löytäjät-pajassa marraskuussa 2022. Työkokeilu sisälsi digitaalisia tehtäviä, kuten digitaalisen asiakasohjausalustan kehittämistä ja mainosten suunnittelua sekä kierrätys- ja lajittelutehtäviä. Löytäjät-pajan työkokeilussa oli yhteensä koko hankkeen toiminta-aikana viisi henkilöä.

Vertaiskehittäjä aloitti hankkeessa tammikuussa 2023. Hän antoi hankkeen aikana kokemukseen perustuvaa tukea nuorille työllisyyspalveluiden asiakkuudesta. Vertaiskehittäjä osallistui asiakasohjausalustan kehittämiseen. Hän piti myös Tuen tuoli- nimistä tukimuotoa kauppakeskus Triossa. Vertaiskehittäjä teki jalkautuvaa ja etsivää nuorisotyötä ja kirjautui muun muassa Discord-alustalle löytääkseen syrjäytyneitä nuoria. Vertaiskehittäjä toi myös yhteistyökumppaneille omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tietoa työllisyyspalveluiden asiakkuudesta.

Projektikoordinaattori ja vertaiskehittäjä pitivät yhdessä ryhmävalmennusta. Ryhmävalmennusten aiheet liittyivät työhön ja koulutukseen. Ryhmävalmennuksissa käytiin läpi myös arjenhallinnan keinoja, tunnetaitoja, taloudenhallintaan ja kodinhoitoon liittyviä teemoja sekä tehtiin vierailuja alueen eri toimijoiden luo.

Hankkeessa yhteiskehitettiin nuorten kanssa digitaalinen asiakasohjausalusta, jonka avulla hakeutuminen Lahden Diakonialaitoksen tuen piiriin on vaivattomampaa. Marraskuussa 2023 pidettiin hankkeen päätöswebinaari, jossa Löytäjät- toimintamallia ja asiakasohjausalustaa esiteltiin.

Yhteydenottoja hankkeessa tuli läheisten kautta 17, sosiaalihuollon jälkihuollon kautta kolme, oppilaitosten (opinto-ohjaajat, kouluterveydenhuolto, opettajat) kautta kahdeksan, psykiatrian poliklinikan ja muiden psykiatrian toimijoiden kautta yhdeksän, kuntakokeilun kautta yksi, muiden toimijoiden kautta yhdeksän ja seurakunnan kautta yksi. Hankkeeseen kiinnittyneistä nuorista läheisten kautta hankkeeseen ohjautui viisi, psykiatrian poliklinikan kautta neljä, jälkihuollon kautta kaksi, oppilaitosten kautta (kouluterveydenhuolto, opettajat, opinto-ohjaajat) kuusi, muiden toimijoiden kautta (päättymässä olevat hankkeet/saattaen vaihto) 11 ja seurakunnan erityisnuorisotyön kautta yksi nuori. Hankkeessa käytettiin osallisuuden mittaamisen välineenä THL:n osallisuusindikaattoria. Osallisuuden kokemus nousi 71 prosentilla hankkeessa mukana olleista nuorista.

Monet nuoret olivat olleet pitkään poissa palvelujen piiristä. Heillä oli negatiivisia kokemuksia koulusta, terveydenhuollosta ja aikuisten ymmärtämättömyydestä. Nuorilla näkyivät vuorokausirytmin ongelmat, vaikeus lähteä kodin ulkopuolelle, mielenterveysongelmat, kiusaamiskokemukset, koulun keskeyttämiset, ihmissuhdeongelmat sekä taloudelliset huolet. Eteenpäin ohjautuneet nuoret ohjautuivat työkokeiluun, palkkatöihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja opiskeluiden pariin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot