|
|
|
Hankekoodi: S22857
Hankkeen nimi: Työpaja 2030
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Eduro-säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1508035-7
Jakeluosoite: Kairatie 75
Puhelinnumero: 0207109320
Postinumero: 96190
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.eduro.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Harmanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 713 9447
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työpajakentän tehtävänä on valmentaa työttömiä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia omalla työlllistymisen polullaan kohti työelämää. Työpajakenttää ravistelevat samat muutosvoimat, kuin työelämää yleensäkin: digitalisaatio ja teknologia muuttaa toimintatapojamme ja tulee osaksi kaikkea tekemistä, ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat, mikä haastaa fyysisiä tiloja, perinteisiä työpajakentän fyysisiä ominaisuuksia sekä toimintaedellytyksiä (Työterveyslaitos - Hyvinvointia työelämästä 2030-luvulla). Tämän vuoksi työelämän heikkojen signaalien lukeminen ja tien tasoittaminen on tärkeää työttömien muutoskyvykkyyden tukemisessa. Jos työelämässä olevalla väestöllä on täysi työ oman resilienssin kasvattamisessa, tarvitsee työpajakentän asiakaskunta erityistä tukea ja uudenlaisia näkökulmia työllistyäkseen muuttuville työmarkkinoille. Työtehtäviä sekä ammatteja katoaa samaa vauhtia kun uusia syntyy tilalle ja tämä muutos haastaa myös työpajakenttää ja sen asiakkaita.
Lapin maakuntaohjelman mukaan (Lappi-sopimus) toimijoiden olisi huomioitava toiminnassaan mm. lappilainen hyvinvointi, kestävä kehitys sekä digitaalinen saavutettavuus, jolla tuetaan laajoja muutosprosesseja. Nyt haettavan esiselvityshankkeen tausta-ajatukseksi otettiin Lappi-sopimuksen teemojen lisäksi Työterveyslaitoksen, sekä Sitran selvitykset tulevaisuuden työelämästä, joista juontuu pohdittavaksi:
• Millaisia voisivat olla työpajakentässä tuotettavat tulevaisuuden palvelut sote-palveluiden ja työhallinnon palveluiden uudelleen organisoitumisen jälkeen?
• Millaisia tulevaisuuden palvelutarpeita heikossa työmarkkina-asemassa olevalla asiakaskunnalla voisi olla ?
• Mitä voimme oppia muiden alojen kehityskuluista?
Hankkeen tavoite
Nyt haettavan selvityshankkeen tarkoituksena on haastaa työpajakentässä vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja. Tavoitteena on selvittää millaisten muutospaineiden edessä työpajakenttä on kokonaisuudessaan tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana työelämää ja yhteiskuntaa muovaavien muutosvoimien valossa. Toisaalta on arvioitava, mitä mahdollisuuksia muutokset tuovat tullessaan ja miten niihin on reagoitava.
Toimenpiteet
Hankkeen aikana perehdytään kattavasti työelämän, yhteiskunnan sekä työpajakentän toimintaympäristön muutosvoimiin, jonka pohjalta hahmotetaan työpajakentän nykytilaa. Lisäksi kartoitetaan laajasti työpajakentän toimintaympäristön mahdollisuuksia tilojen, laitteiden, digitalisaation ja verkostojen / kumppanuuksien näkökulmasta sekä perustetaan Lapin säätiöiden johtajista koostuva toimijaverkosto hankkeen kehittämistyön alustaksi. Lisäksi hankkeen aikana profiloidaan uudenlaisen työpajatoiminnan työtehtävien osaamisvaatimuksia sekä luodaan henkilöstön osaamisprofiilit.
Selvitysten pohjalta laaditaan kolme skenaariota, joiden toteutumismahdollisuuksia arvioidaan kumppanuusverkostossa Lapin säätiöiden johtajien kesken. Viimeisessä vaiheessa kootaan hankkeen selvitystyön aikana syntyneet koosteet, selvitykset ja muu materiaali raportiksi sekä järjestetään maakunnallinen, kaikille avoin loppuseminaari.
Tulokset
Tulos 1: Selvitys toimintaympäristön muutostrendeistä ja -tarpeista sekä työpajakentän nykytilasta
Tulos 2: Selvitys uudenlaisten palveluinnovaatioiden mahdollisuuksista työpajatoiminnassa
Tulos 3: Uudenlaisen työpajatoiminnan osaamisvaatimusten ja rakenteiden selvittäminen
Tulos 4: Työpajatoiminnan skenaarioiden laatiminen suhteessa työpajatoiminnan kehittämiseen ja kehittymiseen
Hankkeen selvitystyön myötä on mahdollista arvioida työpajakentän toiminnan edellytyksiä ja määritellä välttämättömiä toimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Selvitys työpajakentän nykytilasta voi avata myös mahdollisuuksia työpajakentän kehittämiseen palveluinnovaatioiden ja yhteisten alustojen hyödyntämisen osalta. Lapin työpajakentässä voi parhaimmillaan syntyä täysin uusia innovaatioita niin palveluiden, yhteisten alustojen kuin osaamisenkin näkökulmasta, mikä tuottaa lappilaisille entistä saavutettavampia ja laadukkaampia työllistymistä, kuntoutumista ja hyvinvointia tukevia palveluita.
Visio uudenlaisesta työpajatoiminnasta voi pitkällä tähtäimellä luoda Lappiin vahvan toimijaverkoston, joka näyttää tietä uudenlaisen työpajatoiminnan kehittämiseksi.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on toimijaverkosto, johon kuuluvat Lapissa toimivat säätiöt: Eduro-säätiö sr, Meriva sr, Tornion työvoimalasäätiö sekä Saura-säätiö.
Välillisiä kohderyhmiä ovat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt sekä työllistymistä edistävien palveluiden järjestäjätahot ja viranomaiset, jotka ohjaavat asiakkaita säätiöiden palveluihin. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitokset ja työnantajat, joiden opintoihin tai palvelukseen säätiöiden asiakkaat siirtyvät valmennuksen päätyttyä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 87 203
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 716
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 87 203
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 80 716
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Kolari, Sodankylä, Inari, Ranua, Savukoski, Enontekiö, Pelkosenniemi, Posio, Pello, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Simo, Muonio, Utsjoki, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite: Kairatie 75
Postinumero: 96190
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeen selvitystyön tavoitteena on rakentaa visiota tulevaisuuden työpajatoiminnasta, mikä olisi osaltansa myös ekologista ja osa vihreää siirtymää. Hankkeella on välillinen, pitkän aikavälin vähäinen vaikutus luonnonvarojen kestävyyteen, mutta se ei ole tämän hanketyön keskiössä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Osana selvitystyötä pohditaan ekologisia tapoja tuottaa työpajojen palveluita. Osana tiloja ja toimintaa koskevaa kartoitusta huomioidaan myös ekologiset ja kestävän kehityksen mukaiset työskentelytavat. Itse hankkeen toiminta ei suoraan vaikuta ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 4 |
| Työpajatoiminnassa on kehitetty viime vuosina luontolähtöisiä kuntoutusmenetelmiä, joissa luonnon monimuotoisuuden edistäminen on osa toimintaa. Tässä selvityshankkeessa huomioidaan luontolähtöisestä toiminnasta saadut hyödyt ja hyvät kokemukset, mutta luonnon monimuotoisuus ei ole tämän hankkeen keskiössä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. Työpajatoiminnalla on hyvin vähän vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tai kasvihuonekaasujen muodostumiseen, joten selvityksen ei odoteta vaikuttavan tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei käytetä ko. alueita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Selvitys itsessään tuo hyvin vähän materiaaleja ja jätteitä. Selvitystyötä tehdään pääasiassa digitaalisia välineitä hyödyntämällä. Hankkeen välillisinä tuloksia kuitenkin työpajatoiminnan tulevaisuuden rakenteet tulevat tukemaan myös materiaalien järkevää käyttöä entistä laajemmin sekä suosimaan kierrätystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Selvitystyössä ei mainittavaa vaikutusta tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Selvitystyössä huomioidaan paikallisten elinkeinorakenteiden kattavaa hyödyntämistä kiertotalouden näkökulmasta (yhteisten alustojen hyödyntäminen). Selvitystyö voi parhaimmillaan vaikuttaa suuresti yritysten ja yhteisöjen entistä laajempaan yhteistyön syntymiseen, asiakkaiden valinnanvapauden lisääntymiseen sekä palveluiden kehittymiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Välittöminä vaikutuksina digitalisaation hyödyntäminen laajasti selvitystyön aikana. Pitkällä tähtäimellä vaikutukset koskevat tehokkaita tapoja tuottaa yhdessä palveluita sekä selvittää digitalisaation hyödyntämistä entistä laajemmin jatkossa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Lapin säätiöiden yhteistyön tiivistyminen tuo vähenevää tarvetta liikkumiselle ja logistiikalle esimerkiksi alihankintasopimusten tai konsortioiden myötä. Digitalisaatio mahdollistaa tiiviiden yhteistyösuhteiden muodostamisen, missä pääasiassa hyödynnetään digitaalisia ja virtuaalisia kanavia yhteydenpidossa ja työvälineenä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Hankkeen lähtökohtana on turvata työpajatoiminnan toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Työpajakenttä tuottaa laajasti hyvinvointia tukevia palveluita, joilla on keskeinen rooli työllistymistä edistävien palveluiden tuottamisessa. Hankkeen toiminta tukee välillisesti kohderyhmän hyvinvointia kehittämällä työpajakentän toimintaedellytyksiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen toiminnalla edistetään alueellista tasa-arvoa Lapin maakunnan alueella, sillä selvitystyö tuottaa tärkeää tietoa koko Lapin maakunnan työpajakentän muutostarpeista ja kehittämisen edellytyksistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta työpajakenttä on tärkeä tukipilari, mikä tuottaa myös työelämän ulkopuolella oleville osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia. Työpajakentän kehittäminen ylläpitää ja edistää tätä tärkeää tehtävää. Selvitystyöllä luodaan yhtenäistä tilannekuvaa ja nostetaan esiin tulevaisuuden kehittämiskohteita myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Kulttuuriympäristön ylläpitäminen on hankkeen toiminnan välillinen vaikutus tulevaisuudessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Toiminnalla ei suoraan vaikuteta ympäristöosaamiseen selvityshankkeen aikana, mutta vaikutukset ulottuvat välillisesti tulevavisuuden työpajoihin. | ||
Työpajakentän tehtävänä on valmentaa työttömiä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia omalla työllistymisen polullaan kohti työelämää. Työpajakenttää ravistelevat samat muutosvoimat, kuin työelämää yleensäkin: digitalisaatio ja teknologia muuttaa toimintatapojamme ja tulee osaksi kaikkea tekemistä, ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat, mikä haastaa fyysisiä tiloja, perinteisiä työpajakentän fyysisiä ominaisuuksia sekä toimintaedellytyksiä (Työterveyslaitos - Hyvinvointia työelämästä 2030-luvulla). Tämän vuoksi työelämän heikkojen signaalien lukeminen ja tien tasoittaminen on tärkeää työttömien muutoskyvykkyyden tukemisessa. Työpaja 2030 selvityshankkeen tarkoituksena oli haastaa työpajakentässä vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja ja selvittää työpajakenttään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset, ja miltä työpajatoiminta voisi näyttää tulevaisuudessa.
Työpaja 2030-hanke toteutettiin ajalla 1.8.2022 – 31.12.2023. Hankkeen kohderyhmänä olivat Lapin alueen työhönvalmennussäätiöt Eduro-säätiö sr, Meriva sr, Tornion työvoimalasäätiö sekä Saura-säätiö.
Hankkeen aikana perehdyttiin työelämän, yhteiskunnan sekä työpajakentän toimintaympäristön muutostekijöihin, joiden pohjalta hahmotettiin työpajakentän nykytilaa. Selvityksessä kartoitettiin työpajakentän toimintaympäristön mahdollisuuksia tilojen, laitteiden, digitalisaation, verkostojen, kumppanuuksien näkökulmasta. Lisäksi profiloitiin uudenlaisen työpajatoiminnan työtehtävien osaamisvaatimuksia sekä luotiin henkilöstön osaamisprofiilit.
Hankkeessa perustettiin Lapin työhönvalmennussäätiöiden toimitusjohtajista koostuva toimijaverkosto. Toimijaverkosto kokoontui aktiivisesti hankkeen aikana keskustelemaan selvitystyön eri teemoista sekä analysoimaan selvitystyöstä syntynyttä materiaalia. Toimijaverkosto edusti työpajakentän asiantuntijuutta ja kävi kattavaa keskustelua Lapin maakunnan työpajakentän nykytilasta, toimintaympäristön haasteista, mahdollisuuksista sekä yhteistyömahdollisuuksista. Toimijaverkoston toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen.
Selvitystyön ja Lapin säätiöiden asiantuntemuksen pohjalta laadittiin kolme skenaariota, joiden toteutumismahdollisuuksia arvioitiin Lapin säätiöiden toimijaverkostossa. Hankkeessa koottiin selvitystyöstä syntynyt materiaali raportiksi. Hankeen loppupuolella järjestettiin maakunnallinen hankkeen päätöstilaisuus Tuloksia ja tulevaisuutta 14.11.2023, jossa esiteltiin hankkeen keskeisimmät havainnot, tulevaisuuden työpajatoiminnan menestystekijöitä sekä esiteltiin yleisölle Lapin säätiöiden toimijaverkosto.