|
|
|
Hankekoodi: S22797
Hankkeen nimi: Kohti nivelvaihetta ja sen yli!
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0165116-3
Jakeluosoite: Maaherrankatu 9 - 11
Puhelinnumero: 015 1941
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Sinioja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Nuorisopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405849210
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Kohti nivelvaihetta ja sen yli! -hankkeella vastataan tarpeisiin, joita nuorten nuoret ja nuorten parissa työskentelevät ovat havainneet erityisesti opiskelun nivelvaiheisiin liittyen. Hankkeessa luodaan uusi toimintamalli nuorten tukemiseksi koulu- ja oppilaitosnuorisotyön keinoin perusasteen ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa.
Toiminta sisältää sekä yksilökohtaista että yhteisöllistä työtä. Yhteisöllisen työn kokeilut kohdistuvat erityisesti lukiokoulutuksen ensimmäiseen opiskeluvuoteen.
Hankkeen aikana selvitetään nuorten ja koulutuksen järjestäjien tarpeita sujuvan siirtymisen varmistamiseksi sekä kokeillaan erilaisia menetelmiä nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeella vahvistetaan nivelvaiheessa opintoihin kiinnittymistä, osallisuutta sekä opiskeluhyvinvointia muutosvaiheessa. Koulunuorisotyöntekijä toimii osana moniammatillista työryhmää.
Hankkeessa käynnistetään uudenlainen Savonlinnan ja Mikkelin välinen yhteistyö sekä kehitetään työtä hankeresurssia ja käytäntöjä jakamalla.
Toimenpiteet
Hankkeelle palkataan neljä koulunuorisotyöntekijää, joista kaksi sijoittuu Mikkeliin ja kaksi Savonlinnaan. Mikkelissä koulunuorisotyön ”kotipesät” ovat Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkelin Lyseon koulu sekä Mikkelin lukio, Savonlinnassa vastaavasti Mertalan koulu ja Talvisalon koulu sekä Lyseon lukio ja Samiedu.
Hankkeessa kartoitetaan opinto-ohjaajan ja kuraattorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä opiskelijat, joilla on tarvetta hyvinvoinnin tukemiseen. Koulunuorisotyöntekijä on mukana erityisesti niiden opiskelijoiden tukemisessa, joilla on motivaatio-ongelmia, oppimisen ja jaksamisen haasteita, opintoihin sitoutumisen vaikeuksia tai yksinäisyyttä tai joille Savonlinna/Mikkeli on uusi opiskelupaikkakunta.
Kehitetään opiskelijoita motivoivia toimenpiteitä sekä ohjataan opiskelijaa koulutuksen tavoitteellisessa suorittamisessa, jotta oppivelvollisuusopinnot sujuisivat onnistuneesti tutkintoon saakka.
Työmuotoina ovat yhteisöllinen työ ja ryhmäytykset, laaja-alainen yhteistyö, teemalliset tunnit ja pienryhmätoiminta, yksilöllinen tukeminen ja digitaalinen työ.
Koulunuorisotyöntekijä on mukana ryhmien muodostumisen eri vaiheissa, hän havainnoi ryhmien dynamiikan syntymistä sekä järjestää tarvittaessa jatkoryhmäytyksiä. Nuorisotyöntekijä on matalan kynnyksen aikuinen, joka kohtaa nuoria kiireettömästi ja läsnä olevasti siellä missä nuoret ovat. Tarvittaessa tehdään ohjausta muiden palveluiden piiriin.
Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistetaan järjestämällä koulussa luokkien rajat ylittävää vapaamuotoista kohtaamista, toiminnallisia hetkiä ennen ja jälkeen oppituntien sekä teemapäiviä. Erityisesti lukioissa pilotoidaan uusia toimintamalleja, koska niissä on aiemmin tehty koulunuorisotyötä vain satunnaisina käynteinä.
Digitaalinen työ parantaa nuorisotyön saavutettavuutta ja mahdollistaa tilan, jossa nuori tavoittaa koulunuorisotyöntekijän kätevästi esimerkiksi työssäoppimisjaksojen aikana.
Nuorisotyöntekijä vastaa menetelmistä ja toiminnallisesta toteutuksesta, mutta yhteistyön tarkemmat toimenpiteet ja aikataulut asetetaan yhdessä koko henkilökunnan kanssa ja nuoria osallistaen. Toiminnan edetessä toimenpiteitä täsmennetään nuorten antaman palautteen sekä arvioinnin ja seurannan myötä.
Tulokset
Työn tuloksena opiskelijoiden opintojen aloittaminen on onnistunut. He kokevat kuuluvansa osaksi uutta kouluaan. Opiskelijat viihtyvät opinnoissaan ja koulupudokkuutta ilmenee vähenevissä määrin.
Savonlinnan ja Mikkelin peruskoulunsa päättövaihetta läpikäyvät nuoret saavat jäsentynyttä ja oikea-aikaista tukea valintoihinsa, valintapäätösten odottamiseen ja uuteen oppilaitokseen sekä opintoihin sitoutumiseen.
Hankkeessa jaetaan maakunnan suurimpien kaupunkien hyviä käytänteitä nivelvaihetyöstä ja mallinnetaan niitä ristiin. Maakunnallinen yhteistyö tiivistyy.
Hankkeen tuloksena nivelvaiheyhteistyö on vahvistunut, kun alueen perusopetuksen ja 2.asteen toimijoiden yhteistyöhön on muotoiltu uusia työmenetelmiä.
Erilaisista sosiaalisista haasteista kärsivät nuoret ovat saaneet tukea ja rohkaisua uusiin opintoihin, oppilaitokseen ja opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen sekä tarvittaessa pitkäkestoisempaa tukea haasteisiinsa.
1. Peruskoulunsa loppuvaihetta suorittavat kahdessa Mikkelin ja kahdessa Savonlinnan perusopetuksen koulussa sekä toisen asteen opintoja suorittavat ensimmäistä vuotta opiskelevat nuoret (n. 15-18 –vuotiaat) lukuvuonna 2022-2023 sekä syksyllä 2023. Mikkelissä toisen asteen painopisteenä nuorten lukiokoulutus, Savonlinnassa painotusta sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen.
Oppilasmäärät pääasiallisissa kohdekouluissa ja -ryhmissä, yhteensä noin 1100 oppilasta:
Mikkelin Lyseon ja Rantakylän yhtenäiskoulujen 9-luokkalaisia noin 230
Mikkelin lukion 1-luokkalaisia noin 250
Savonlinnan Mertalan ja Talvisalon koulun 9-luokkalaisia noin 230
Savonlinnan lyseon lukion ja taidelukion 1-luokkalaisia noin 210
Samiedun 1-luokkalaisia noin 180
Kaikki oppilaat kohdataan ryhmäytyksissä, ja koulunuorisotyöntekijä on heidän saavutettavissaan koulupäivän aikana. Hankkeen pitkäkestoisemmissa toiminnoissa arvioidaan olevan 500 oppilasta (seurantatiedot).
1. Perusopetuksen nuoremmat vuosiluokat, jotka tulevat lähitulevaisuudessa hyötymään kehitetyistä käytännöistä ja joille vanhemmat ikäluokat toimivat epävirallisten väylien kautta kokemusten välittäjänä ja esimerkkinä. Yksilöllisen kohtaamisen perusta on oppilaan tunteminen. Toiselle asteelle siirtymiseen valmistautuminen alkaa viimeistään 8. luokalla.
2. Oppilaiden ja opiskelijoiden huoltajat ja perheet
3. Koulujen ja oppilaitosten opetus- ja ohjausalan sekä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset
4. Muut alueella nuorten parissa toimivat tahot, kuten kaupungin nuorisopalvelut, ohjaamot, järjestöt, seurakunnan nuorisotyö sekä muun muassa poliisin monialainen Ankkuritiimi
Välillisille kohderyhmille voidaan kohdistaa koulutusta ja neuvontaa (koulutus- ja henkilötyöpäivien lukumäärä 20 kpl) ja he toimivat merkittävinä yhteistyökumppaneina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 496
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 202 450
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 124
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 066
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 544
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Nuorisotyössä toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita ja nuorisotyöntekijä valitsee toiminnoissa luontoa kunnioittavia, ekologisia vaihtoehtoja ja työmenetelmiä. Nuorisotyöntekijä kannustaa nuoria pohtimaan omia valintojaan ja niiden merkitystä ympäristölle. Tämä perustelu liittyy kaikkiin Ekologinen kestävyys -teeman kohtiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään kierrätettyjä materiaaleja ja kannustetaan nuoria pohtimaan omia kulutusvalintojaan. Jätteet lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti, ja tätä myös opetetaan nuorille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 0 |
| Mikkeliin sijoittuvat työntekijät käyttävät mahdollisuuksien mukaan kaupungin biokaasuautoja silloin, kun auton käyttäminen on tarpeellista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Välillisesti nuorten opintopolun tukeminen auttaa ammattiin valmistumisessa ja sitä kautta vaikuttaa työvoiman saatavuuteen alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 3 |
| Hankkeessa tuotetaan aineettomia palveluja nuorille, mm. tukimuotojen ja tieto- ja neuvontatyön kehittäminen esimerkiksi digitaalisin menetelmin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 1 |
| Hankkeen työntekijät eri kaupungeissa tapaavat pääosin etäyhteyksin. Lähitapaamisissa suositaan joukkoliikennettä ja tarvittaessa biokaasuautoja. Mahdollisuuksien mukaan suositaan kävelyä ja pyöräilyä, joihin kannustetaan myös nuoria. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen päätavoite on nuorten hyvinvoinnin edistäminen opintopolkua tukemalla erityisesti nivelvaiheessa. Nuorisotyöntekijä tukee ammattitaidollaan ja toiminnallaan nuorten tulevaisuususkoa. Nuorisotyöntekijä näkee nuoren elinikäisenä oppijana. Hän ohjaa nuorta hyödyntämään formaaleja ja nonformaaleja oppimisympäristöjä sekä tunnistamaan ja kuvaamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 6 |
| Nuorisotyöntekijä toimii yhdenvertaisesti, oikeudenmukaisesti ja moninaisuutta kunnioittaen. Nuoria ohjataan ratkaisemaan myönteisesti ristiriitoja sekä purkamaan asenteellisuutta ja ennakkoluuloja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on tasoittaa nuoren taustasta johtuvia eroja opintopolulla. Hankkeessa kannustetaan nuoria vaikuttamaan ja kehittämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijä huomioi yhteisöllisestä toiminnasta ulkopuolelle jäävät nuoret. Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan välittömästi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Nuorisotyö seuraa ajan ilmiöitä ja kehittyy nuorten tarpeiden ja nuorisokulttuurien mukana, kulttuurista monimuotoisuutta arvostaen. Nuoria kannustetaan kulttuuriympäristön arvostamiseen ja vaalimiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Nuorisotyössä toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Hankkeen toiminnoissa nostetaan esiin nuoria kiinnostavia ja/tai askarruttavia teemoja; ympäristöosaaminen on yksi olennainen aihe. | ||
Kohti nivelvaihetta ja sen yli -hankkeessa on luotu perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihemallia koulu- ja oppilaitosnuorisotyön keinoin. Toiminta on sisältänyt sekä yksilökohtaista että yhteisöllistä työtä nuorten hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden tukemiseksi sekä oppilaitososallisuuden opintoihin kiinnittymisen edistämiseksi. Lisäksi nuoria on tuettu kokonaisvaltaisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirtymisen aiheuttamasta elämänmuutoksesta selviytymiseksi. Työ perustuu hankkeen aikana ilmenneisiin nuorten ja koulutuksenjärjestäjien tarpeisiin ja toiveisiin.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä oli peruskoulunsa loppuvaihetta suorittavat nuoret kahdessa Mikkelin ja kahdessa Savonlinnan perusopetuksen koulussa sekä toisen asteen opintoja suorittavat ensimmäistä vuotta opiskelevat nuoret. Mikkelissä hankkeen kohdekouluina toimivat Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkelin Lyseon koulu sekä Mikkelin lukio. Savonlinnassa vastaavasti Mertalan koulu, Talvisalon koulu, Lyseon lukio ja Samiedu. Hankkeelle palkattiin neljä koulunuorisotyöntekijää, joista kaksi sijoittui Mikkeliin ja kaksi Savonlinnaan.
Hankkeen aikana on ollut tarkoitus selvittää nuorten sekä koulutuksen järjestäjien tarpeita sujuvan siirtymisen varmistamiseksi sekä kokeilla erilaisia menetelmiä nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeella on pyritty vahvistamaan nivelvaiheessa opintoihin kiinnittymistä, osallisuutta sekä opiskeluhyvinvointia muutosvaiheessa. Koulunuorisotyöntekijä on toiminut osana moniammatillista työryhmää. Lisäksi hankkeen aikana on käynnistetty uudenlainen Savonlinnan ja Mikkelin välinen yhteistyö sekä kehitetty yhdessä koulunuorisotyötä käytäntöjä jakamalla.
Hanketyössä käytettyjä työmuotoja ovat olleet yhteisöllinen työ (esim. välituntitoiminta ja erilaiset tapahtumat), luokkien ja ryhmien ryhmäytyskokonaisuudet sekä teemalliset oppitunnit ja ryhmätoiminta ajankohtaisiin ilmiöihin vastaten (kuten itsetunto ja päihteet), yksilöllinen tukeminen ja digitaalinen työ. Kaikki tämä laaja-alaista yhteistyötä unohtamatta.
Hankkeen aikana loimme Etelä-Savoon täysin uutta toimintamallia perusasteen ja toisen asteen väliseen nivelvaiheeseen. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa nuorisotyön osallisuutta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen tukemisessa sekä toisen asteen oppilaitoksissa.