|
|
|
Hankekoodi: S22791
Hankkeen nimi: Kriisitietoisuus voimavaraksi eteläsavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: 0406550555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Peltola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5940 151
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyvinvointialan yritykset joutuivat vaikeaan ja uuteen tilanteeseen koronan takia. Niin yrityksen kannattavuus kuin toimintaohjeiden ajanmukaisuus poikkeustilanteessa aiheutti lisähaasteita. Korona ja epävarmuus tulevasta ovat tuoneet haastetta myös kriisijohtamiseen. Yritysten johdon on pitänyt opetella sietämään epävarmuutta tulevasta ja samalla johtaa hyvinvointialan yritystä tilanteessa, jossa hyvinvointipalvelujen tuottaminen on ollut erityisen haastavaa, mutta erittäin tärkeää. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on yritysten johdolla korostunut itsensä johtamisen merkitys voidakseen johtaa niin yrityksen toimintaa kuin henkilöstöä uudessa tilanteessa. Samaan aikaan on pitänyt muokata hyvinvointipalvelutuotteita etäpalveluina tai muutoin tuotettavaksi. Korona on osoittanut sen, kuinka tärkeää on, että kriisijohtaminen ja varautumissuunnitelma ovat organisaatiossa ajan tasalla ja että ne on sisäistetty osaksi toimintaa jo ennakoivasti.
Hankkeen tavoitteena on lisätä hyvinvointialan yrittäjien, yritysten ja yhteisöjen johdon osaamista kriisijohtamisessa sekä riskien tunnistamisessa, sekä käynnistää osallistuvissa yrityksissä ja yhteisöissä varautumissuunnitelman laadinta, kirkastaminen ja toimintakulttuuriin sisällyttäminen. Hanke lisää yritysten ennakointiosaamista ja resilienssiä. Ennakointiosaaminen vaikuttaa niin työvoiman saatavuuden paranemiseen kuin pandemioihin ja muihin ulkoisiin uhkiin varautumisessa. Toimenpiteet tukevat yrityksen johdon osaamista kriisien hallinnassa ja sitä kautta parantavat joustavuutta sekä tuotteistamisessa ja palvelutuotannossa että henkilöstön työhyvinvointia. Näin tuetaan hyvinvointialan yritysten ja yhteisöjen toimintaa ja tuottavuutta tilanteessa, jossa myös uusien hyvinvointialueiden valmistelu tuottaa uudenlaisia toimintaympäristöjä.
Hankkeen tuloksena on laadittu sähköinen opas varautumissuunnitelmien laatimiseen hyvinvointialan yrityksille ja yhteisöille, sekä laadittu sähköiset kriisijohtamisen toimintakortit hyvinvointialan yrityksille ja yhteisöille. Nämä lopputulokset ovat muodostuneet yhteiskehittämisessä, jonka kautta hyvinvointialan yritysten osaaminen on vahvistunut. Lopputulokset toimivat itsenäisesti myös niille yrityksille, jotka eivät niiden kehittämiseen ole osallistuneet ja malli on sovellettavissa myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten ja organisaatioiden sekä järjestöjen johto ja esihenkilöt
- Eteläsavolaisten hyvinvointialan (ks. Määritelmä 5.4) yritysten henkilökunta ja asiakkaat.
- Yrityskehittäjät- ja neuvojat
- Yrittäjäjärjestöt
- Työterveyshuolto
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 68 794
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 794
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 85 993
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 993
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen arvopohja mm. toimimalla sähköisilä alustoilla käyttämällä mahdollisimman vähän tulostettavaa materiaalia hankkeen toiminnoissa. Lisäksi toimiva valmiussuunnitelma vähentää turhaa työtä ja liikkumista hyvän varautumisen takia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen arvopohja | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden tai luonnon monimuotoisuuden suhteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Tällä hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien eikä ilman laadun suhteen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Tämän hankkeen toiminta ei tule kohdistumaan Natura 2000 – alueelle | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeen toteutuksessa otetaan huomioon yrityskohtaisesti kestävän kehityksen arvopohja myös materiaalien ja jätteiden osalta.Vältetään tulostettavaa materiaalia, toimitaan sähköisillä alustoilla ja tuotetaan sähköiset oppaat | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan kestävän kehityksen arvopohja | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Osaava kriisijohtaminen ja niihin varautuminen ajantasaisilla toimintaohjeilla vahvistaa yrityksen ja sen henkilöstön selvitymistä myös poikkeustilanteissa ja kehittää myös yrtysten toimintatapoja ja -osaamista ennakoimalla muutoksiin. Kriisijohtaminen edesauttaa yrityksen jatkuvuutta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Riskientunnistaminen ja niiden kartoitus sekä valmisuunnitelman työstäminen vahvistaa yritysten johdon osaamista ja luo uudenlaisia toimintamlleja, joista koko henkilöstö hyötyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Toimivat ohjeet ja toimintamallit yrityksissä vähentävät turhaa ja lisäarvoa tuottamatonta liikkumista mm. toimintakorttien avulla prosessien selkiytymisen myötä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteen edesauttavat työpaikkojen säilymistä ja pienten yritysten selviytymistä poikkeustilanteissa. Osaava kriisijohtaminen edesauttaa myös henkilöstön työhyvinvointia. Hanke edesauttaa myös palvelujen säilymistä asiakasta lähellä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan tasapuolisesti erilaisssa tilanteissa olevat yritykset ja niiden johto ja sitä kautta myös henkilöstö | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hankkeessa huomioidaan osallistuvien yritysten työkulttuuri, johon pyritään vaikuttamaan vahvistamalla toimijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta hankkeeseen | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hanke huomioi kulttuuriset näkökulmat ja sen tuomat mahdollisuudet hankkeen aikana nousseiden tarpeiden mukaan | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään myös osallistujien ympäristöosaamista mm. tunnistamalla oma toiminaympäristö ja sen huomioiminen valmiussuunnitelmassa ja yrityksen riskien tunnistamisessa | ||
Hankkeen tavoitteena oli lisätä hyvinvointialan yrittäjien, yritysten ja yhteisöjen johdon osaamista kriisijohtamisessa sekä riskien tunnistamisessa, sekä käynnistää samalla hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä ja yhteisöissä varautumissuunnitelman työstämisen ja saada sen osaksi toimijoiden toimintakulttuuria. Hanke lisäsi työpajojen ja asiantuntijaluentojen välityksellä yritysten ennakointiosaamista ja resilienssiä.
Ennakointiosaaminen vaikuttaa niin työvoiman saatavuuden paranemiseen kuin pandemioihin ja muihin ulkoisiin uhkiin varautumisessa. Toimenpiteet tukivatkin yrityksen johdon osaamista kriisien hallinnassa ja sitä kautta auttoi heitä parantamaan joustavuutta ja osaamista esimerkiksi toi-minnan kehittämisessä ja antoi työkaluja osaamisen lisäämisen myötä henkilöstön työhyvinvointiin. Hankkeen toimenpiteillä tuettiin hyvinvointialan yritysten ja yhteisöjen toimintaa ja tuottavuutta tilanteessa, jossa myös uusien hyvinvointialueiden valmistelu tuotti uudenlaisia toimintaympäristöjä, mutta myös samalla haasteita.
Hankkeen tuloksena laadittiin sähköinen opas varautumissuunnitelmien laatimiseen hyvinvointialan yrityksille ja yhteisöille, sekä sähköiset kriisijohtamisen toimintakorttien esimerkkimallit. Nämä lopputulokset ovat muodostuneet hankkeen aikana yhteiskehittämisessä työpajojen muodossa, jonka kautta hyvinvointialan yritysten osaaminen on samalla vahvistunut. Hankkeen lopputulokset toimivat itsenäisesti myös niille yrityksille, jotka eivät niiden kehittämiseen ole osallistuneet ja malli on käytettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen alussa otettiin käyttöön hankkeen jalkauttamista ja levittämistä tukemaan Open Learn alusta, jonne hankkeen materiaalit on systemaattisesti tallennettu ja josta ne ovat saatavissa hankkeen päättymisen jälkeen kirjautumalla järjestelmään. Lisäksi hankkeen sekä Kokeilun paikka.fi- kotisivuilta löytyvät hankkeen lopputuotokset. Lopputuosten visuaalisessa suunnittelussa huomioitiin oppaiden helppo käyttöönotto ja selkeys vastaamaan organisaatioiden tarpeita.