|
|
|
Hankekoodi: S22753
Hankkeen nimi: Muutoskyvykkyyttä muotoilusta - palvelumuotoilukoulutus matkailu- ja ravintola-alan yrittäjille
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2029188-8
Jakeluosoite: Ratapihantie 13
Puhelinnumero: (09) 229 611
Postinumero: 00520
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Drake
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503275659
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa on kyse matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelumuotoiluosaamisen kasvattamisesta Uudenmaan alueella. Hanke lisää mara-alan yritysten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin, asiakkaiden tarpeisiin ja toimintaympäristöihin erityisesti toivuttaessa Covid19-epidemiasta, josta erityisesti mara-ala on kärsinyt raskaasti (Helsingin sanomat 28.2.2021, Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, Visit Finland 2020).
Hankkeen tavoitteena on nostaa koronapandemian aikana kärsineiden matkailu –ja ravintolatoimijoiden johdon ja henkilöstön ammattitaitoa kohdata yllättäviä kriisejä ja muutostilanteita sekä ennakoida tulevaisuuden asiakastarpeita ja alan muutoksia. Palvelumuotoilun koulutuksen avulla yritys voi luoda parempia asiakas- ja työntekijäkokemuksia sekä uusia innovatiivisia palvelutuotteita- ja liiketoimintamalleja. Hankkeen aikana tarjotaan paitsi palvelumuotoilukoulutusta, myös vertaistukea ja asiantuntija-apua oman palvelumuotoiluprosessin läpiviemiseen omassa yrityksessä.
Hanke on ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” toimintalinjan 9 REACT-EU mukainen ja keskittyy erityisesti mikro- ja pk-yritysten sekä niiden henkilökunnan kyvykkyyteen sopeutua sekä hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista koulutuksen, vertaisoppimisen ja konkreettisen kehittämistehtävän kautta, jolla vastataan pandemian yllättävän muutoksen aiheuttamaan kriisiin. Hanke vastaa Uudenmaan alueen strategisiin painopisteisiin, sillä hankkeessa pureudutaan menestyvään ja vastuulliseen bisnekseen sekä toteutetaan ilmastoviisaan ja monimuotoisen maakunnan mukaisia toimenpiteitä.
Tämän hankkeen kohderyhmät ovat
- uusimaalaiset matkailu- ja ravintola-alan mikro- ja pk-yritykset kuten hotellit, kahvilat, ravintolat, ohjelmapalveluyritykset sekä kulttuuri-, liikunta-, kauppa- ja elämyskeskukset sekä tapahtuma-ala.
- Yhteiskehittämisprosessiin sitoutetaan palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti mara-alan yrityksen sekä johto että henkilöstö.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten palveluita käyttävät alueen paikalliset asukkaat sekä kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat. Uusien palveluinnovaatioiden syntyminen lisää alueiden elinvoimaa, työllisyyttä ja myös verotuloja. Palvelumuotoilun työkaluin voidaan vastata myös alaa koskevaan työvoimapulaan kasvattamalla yritysten työntekijävetovoimaa. Välillisesti hankkeella on siis vaikutuksia myös alan potentiaaliseen työvoimaan.
Muita hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Haaga-Helian opiskelijat, joiden osaaminen ja asiantuntijuus lisääntyvät. He ovat tulevaisuuden mara-alan kehittäjiä. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut mara-alan yritykset ja toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa tuotettua avoimesti saatavilla olevaa materiaalia
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 909
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 125 599
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 387
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 157 000
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Hanko, Lohja, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 6 |
| Hankkeessa lisätään osallistujien osaamista vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan kehittämisen saralla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä huomioidaan hankkeessa lisäämällä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osaamista kestävien ja ilmastoystävällisten toimintatapojen huomioimisessa osana liiketoimintansa kehittämistä sekä siitä viestimisestä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Kestävyysosaamisen lisääntyminen vaikuttaa matkailussa syntyvien materiaalien ja jätteiden taloudellisesti kestävään käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 6 |
| Hanke keskittyy alueen mikro- ja pk-yrityksiin ja niiden kasvun tukemiseen. Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä lisäämällä osaamista mara-alalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hanke edistää osaamista mara-alalla, joka lähtökohtaisesti tuottaa aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Osaamisen kehittäminen ja työllisyyttä tukevat toimet luovat hyvinvointia sekä lisäävät tuottavuutta niin yksilö-, yritys- kuin kansallisella tasolla. Hanke kohdistuu koronakriisistä pahiten kärsineeseen toimialaan, ja edistää sekä työntekijöiden että työnantajien hyvinvointis ja parantaa yritysten tuottavuutta. Hanke vastaa näin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteeseen tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi hyvinvointi- ja elämyspalvelut lisäävät tutkitusti kuluttajien hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hanke edistää tasa-arvoa lisäämällä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osaamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Koulutusmalli on tasapuolisesti kaikkien alalla toimivien ja alalle haluavien saavutettavissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Vastuullisen liiketoiminnan osaajat jalkauttavat ympäristötietoutta yrityksiin. | ||
Kun koronapandemia kuritti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa, yritykset joutuivat sulkemaan ovia ja työntekijöitä lomautettiin. Tällöin yritykset olivat uudenlaisen tilanteen edessä; miten turvata palvelut asiakkaille, säilyttää työpaikat henkilökunnalle ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja kannattavuus? Tämän haasteen voittamiseksi syntyi hanke: Muutoskyvykkyyttä muotoilusta. Tavoitteeksi asetimme kouluttaa yrityksille palvelumuotoiluosaamista, sillä sen avulla voidaan uudistaa toimintatapoja ja kehittää palveluja ja reagoida muutoksiin nopeasti, ketterästi ja asiakaslähtöisesti. Koulutuksen suunnittelun taustalla oli hankkeen alussa tehty tarvekartoitus. Jos koulutetaan palvelumuotoilua, on koulutus myös rakennettava palvelumuotoilun menetelmin. Näin se vastaa aidosti kohderyhmän tarpeisiin. Selvitimme asiakaskohderyhmiä ja haastattelimme heitä sekä teimme alan haasteista ja mahdollisuuksista nykytilakartoituksen. Asiakasymmärryksen avulla havaitsimme, että opiskelun tulisi olla kevyttä ja sopia kiireiseen arkeen.
Hankkeessa koulutimme palvelumuotoilun prosessia ja menetelmien hyödyntämistä kehittämistyössä. Palvelumuotoilun avulla rakensimme koulutukset niin, että niiden sisältö tukee muutoskyvykkyyttä: osallistujat kokeilivat uutta kehittämisen tapaa pienimuotoisesti omassa kehittämishankkeessa, koulutusympäristö oli turvallinen ja koulutuksen pääpaino oli yhteisöllisessä oppimisessa, sparrailussa ja vertaistuessa. Näin osallistujat saivat omaan kehityshankkeeseensa tukea ja kehitysehdotuksia muilta.
Tarjosimme osallistujille mukavan irtioton työn rutiineista ja tilaisuuden pohtia yrityksen tulevaisuutta sekä parempia asiakaskokemuksia iltapäiväkahvin lomassa. Löysimme hankkeen aikana kaksi tehokasta, keskenään hieman erilaista, työpajoista ja itseopiskelumateriaalista koostuvaa toteutustapaa, joissa on omat vahvuutensa:
Toteutustapa 1. Useille yrityksille yhteinen koulutus ja työpajat
Monialainen joukko alojensa ammattilaisia kokoontui yhteen oppimaan palvelumuotoilua ja konkreettisesti viemään omaa kehitysprojektiaan eteenpäin. Osallistujat saivat toisiltaan vertaistukea ja vahvistusta, että heidän kehitysprojektinsa ja ratkaisunsa vaikuttaa toimivalta.
Toteutustapa 2. Yrityksen sisäinen koulutus
Yrityksen sisäinen koulutus taas tarjosi henkilökunnalle mahdollisuuden kerääntyä yhteen ja pysähtyä tutkailemaan palveluaan ja sen kehittämistä kouluttajiemme fasilitoimana. Fasilitointi ohjasi keskustelijoita löytämään yrityksen ja sen henkilöstön vahvuuksia ja luovuutta. Henkilökunta keskusteli keräämästään asiakasymmärryksestä, kiteytti olennaisimman ja tunnisti sen pohjalta haasteen, johon ideoivat ratkaisuja.
Yksi tärkeimmistä anneista hankkeen koulutuksen osallistujille oli se, että he löysivät arkeensa luovuuden ja innostuksen sekä oppivat ottamaan muotoiluajattelun osaksi arkeaan. Osallistujat ovat myös sanansaattajia, jotka vievät palvelumuotoiluymmärrystä myös johdolle ja vaikuttavat sitä kautta organisaationsa muutoskyvykkyyteen. Tavoite on, että kehitystyö jatkuu tapana toimia yrityksen arjessa.
Koulutuksesta ja hankkeen loppuseminaarista saimme erittäin hyvää palautetta. Erityistä kiitosta annettiin hankkeen palvelumuotoilukouluttajille asiantuntijuudesta ja innostamisesta.
Hankkeessa tuotettiin runsaasti koulutusmateriaalia mm. koulutus- ja fasilitointivideoita opiskelijoiden käytettäväksi ja opiskelun tueksi. Videot löytyvät YouTubesta. Hankkeen lopputuloksena tuotettiin kaikille avoin ja saavutettava opas, näin teet palvelumuotoilusta arkea. Opas löytyy Haaga-Helian eSignals alustalta. Oppaan liitteeksi kehitettiin tarinallistamistyökalu.