|
|
|
Hankekoodi: S22672
Hankkeen nimi: Innovaatio-osaamisella ensiapua elpymiseen (InnoAID)
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Puhelinnumero: 0294480000
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: https://www.oulu.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Joni Koskinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Väitöskirjatutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407492803
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
InnoAID-hanke kehittää PK- ja mikroyritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa sekä parantaa niiden henkilöstön innovaatiokyvykkyyttä. PK- ja mikroyritykset toimivat usein kireissä taloudellisissa arvoketjuissa ilman omaa tuotekehitystoimintaa. Samalla heikentynyt taloustilanne on supistanut yritysten resursseja, mikä johtaa siihen että yritykset ovat usein kykenemättömiä tuottamaan innovaatioita ja mukauttamaan tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan muuttuvia markkinoita. Hanke pyrkii parantamaan rajallisilla resursseilla toimivien yritysten toiminnan edellytyksiä ja vauhdittamaan niiden uudistumista tuomalla yritysten hyödynnettäviksi Oulun yliopiston asiantuntija- ja opiskelijaresurssit sekä kansalliset- ja kansainväliset verkostot.
Hankkeessa toteutetaan hankkeen toiminnassa mukana olevien PK- ja mikroyritysten innovaatiokyvykkyyttä ja tuotekehityksen nykytilaa käsittelevä analyysi, jonka pohjalta räätälöidään alueen yritysten tarpeita vastaavia koulutus- ja valmennussisältöjä. Hankkeessa luodaan ja testataan PK- ja mikroyritysten tarpeisiin, resursseihin ja liiketoimintamalleihin soveltuvia tuotekehityksen toimintamalleja ja työkaluja, joilla luodaan radikaaleja innovaatioita, eli täysin uusia tuotteita/palveluita uusille markkinoille, ja inkrementaaleja innovaatioita, eli tuotteiden ja palveluiden pienimuotoisia parannuksia nykyisille markkinoille.
Toimintamalleja testataan tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan teemakoulutuksissa ja intensiivisissä soveltavissa koulutuksissa. Hankkeessa toteutetaan laadukkaita teemakoulutuksia innovaatiokyvykkyyden ja tuotekehitystoiminnan vauhdittamiseksi, joihin tavoitellaan vähintään 30 yritystä. Lisäksi hankkeessa toteutetaan eri laajuisia tuotekehityksen soveltavia koulutuksia, joissa osallistuvista yrityksistä muodostetaan yritysryppäitä, jotka voivat esimerkiksi olla kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä tai paikalliseen elpymiseen ja toiminnan vakauttamiseen keskittyviä yrityksiä. Soveltaviin koulutuksiin osallistuu vähintään 24 ja maksimissaan 48 yritystä. Hankkeessa tuotetaan lisäksi verkkoon informatiivisia ja opettavaisia videoita innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Videot ja kaikki hankkeessa tuotetut innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa tukevat työkalut, menetelmät ja toimintamallit kerätään verkkoon kaikille avoimeen materiaalipankkiin. Materiaalipankki tulee olemaan laajalti PK- ja mikrosektorin yrityskentän sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden saavutettavissa.
Hanke tuottaa tutkittuun tietoon pohjautuvaa ja käytännönläheistä tietoa tuotekehityksen prosesseista ja niiden soveltamisesta käytännön yritystoimintaan. Toimenpiteet tukevat yritysten tuotekehitystoiminnan kehittämistä ja mahdollistavat yrityksille oman tuotekehityksen rakentamisen riippumatta siitä minkälaisissa alihankinta- tai arvoketjuissa ne toimivat. Hanke parantaa yritysten kykyä päästä uusille, tarvittaessa jopa kansainvälisille markkinoille sekä vauhdittaa PK- ja mikroyritysten pandemian jälkeistä uudistumista, digitalisaatiota ja vihreää siirtymää.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Pohjois-Pohjanmaan PK- ja mikrosektorin yritykset ja yritysten henkilöstö. Tarkempi kohderyhmä on erityisesti arvoketjussa ahtaalla olevat yritykset, joiden on haastavaa luoda omaa tuotekehitystä ja uutta liiketoimintaa nopeasti ja ketterästi. Nämä yritykset eivät välttämättä omista fasiliteetteja tai riittävää sisäistä tuotekehitysosaamista, jota pandemiasta elpyminen ja / tai digitalisaation ja vihreän siirtymän mukaisten tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi vaaditaan.
Työpajoihin voidaan ottaa mukaan myös kuntien aluekehitysyhtiöitä, joilta löytyy y-tunnus. Aluekehitysyhtiöitä voidaan myös hyödyntää työpajojen järjestämisessä siinä tapauksessa, että työpajoja järjestetään maakunnissa. Jos työpajoissa riittää vapaita paikkoja, voidaan näihin ottaa mukaan myös y-tunnuksettomia henkilöitä, kuten esimerkiksi kevytyrittäjiä. Nämä raportoidaan tällöin hankkeeseen osallistuviksi henkilöiksi, mutta ei yrityksiksi.
Globaali pandemia on vaikuttanut merkittävästi myös sellaisille liiketalouden aloille, joissa tuotekehitystä on perinteisemmin hyödynnetty vähemmän. Näin ollen tuotekehitysosaamisen kehittämiselle on laajaa yhteiskunnallista tarvetta. Yleisesti ottaen etenkin naiset kouluttautuvat edelleen miehiä harvemmin tuotekehityksen asiantuntijoiksi. Näin ollen hankkeen kautta voidaan tarjota joustavasti ja kohdennetusti tuotekehityskoulutusta, koulutusmateriaaleja ja yliopiston tarjoamia resursseja myös naisvaltaisille palvelualoille, sekä muille aloille, joilla tuoteinnovaatioita ei ole perinteisesti kehitetty.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämä ja työmarkkinat, jonka kohtaanto haasteita parannetaan. Innovaatio-osaajien kasvu ja tuotekehitystoiminnan vauhdittaminen tukee alueen elinkeinoelämää, parantaa yritysten toiminnan edellytyksiä muuttuneilla markkinoilla ja lisää liikevaihtoa, mikä mahdollistaa sen, että yritykset voivat pitää kiinni työntekijöistään ja palkata tarvittaessa uusia työntekijöitä vastaamaan tuotteiden ja palveluiden innovaatioiden aiheuttamaan kasvuun. Liikevaihdon kasvaessa myös alueen verotuloina saatavat tulot vahvistavat kuntien taloutta.
Toinen keskeinen välillinen kohderyhmä on hankkeen soveltavissa koulutuksissa mukana olevat yliopiston opiskelijat ja henkilökunta, joiden innovaatio-osaaminen vahvistuu, työelämälähtöiset kontaktit laajenevat ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Yliopisto itse hyötyy hankkeesta välillisesti, niin että lähitulevaisuudessa perustettava innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen koulutusohjelmaa voidaan rakentaa hankkeen tuloksena muodostuvien PK- ja mikroyritysten tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaavien tuotekehityksen työkalujen, menetelmien ja toimintamallien pohjalle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 361 832
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 343 066
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 452 290
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 428 832
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Koillismaan, Oulun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Alavieska, Oulainen, Oulu, Reisjärvi, Muhos, Hailuoto, Tyrnävä, Raahe, Merijärvi, Pyhäjärvi, Siikajoki, Taivalkoski, Utajärvi, Sievi, Lumijoki, Kalajoki, Siikalatva, Ylivieska, Kärsämäki, Kempele, Kuusamo, Pyhäntä, Pyhäjoki, Vaala, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Nivala
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
Suunniteltu: 54
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Tuotekehityksen kautta haetaan uusia liiketoimintamalleja ja mahdollisia tuotteita, jotka vastaavat lisääntyneen regulaation synnyttämään uuteen markkinatilaan. Uutta markkinatilaa pyritään löytämään toimimalla resurssiviisaasti, esimerkiksi käyttämällä uusiutuvia materiaaleja, vähentämällä mahdollisia pakkausmateriaaleja tai hyödyntämällä sivuvirtoja. Näistä kaikista kestävän kehityksen aihealueista löytyy Oulun yliopistolta tutkimuksellista tietoa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Suomalaisilla ja pohjois-pohjanmaalaisilla korkeaan osaamiseen perustuvilla yrityksillä on mahdollisuus toimia tuotekehitysprosesseissa ja liiketoimentamalleissa vihreän talouden edelläkävijänä. Näiden vieminen maailmalle voi osaltaan ehkäistä ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 8 |
| Uutta markkinatilaa pyritään löytämään toimimalla resurssiviisaasti, esimerkiksi käyttämällä uusiutuvia materiaaleja ja vähentämällä mahdollisia pakkausmateriaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 7 |
| Uudenlaiset tuotekehitys- ja liiketoimintamallit voivat parhaimmillaan vähentää energiankulutusta ja toiminnan kautta saattaa syntyä uudistuvien energialähteiden synnyttämiseen, tehostamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä innovaatioita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Paikallinen elinkeinorakenne hyötyy ja monipuolistuu yritysten innovaatio- ja tuotekehityskyvykkyyden sekä kansainvälistymisvalmiuksien lisääntyessä. Uudet tuotteet ja palvelut vahvistavat paikallista elinkeinorakennetta. Lisäksi yritysryppäissä työskentely lisää mahdollisuuksia toimiala- ja maantieteellisiä rajoja ylittäviin tuotekehitysprojekteihin ja innovaatioihin. Myös verkottumisen kautta tuotekehitysfasiliteettien jakamisesta tulee helpompaa ja näin useampi tuotekehitysprojekti voi jakaa fasiliteetteja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 10 |
| Yritysten innovaatiokyvykkyys kehittyy ja valmiudet laatia muuttuviin markkinoihin soveltuvia aineettomia tuotteita ja palveluita kasvaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Yritysten kyvykkyys parantaa esimerkiksi asiakkaiden tavoittamista voi kehittyä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Toiminnassa mukana olevat yritykset voivat kertyneellä osaamisellaan kehittää tuotteita tai palveluita, jotka edistävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla myös palveluvaltaisten alojen naisyrittäjille koulutusta innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen periaatteista. Hanke edistää yritysten välistä tasa-arvoa tekemällä hankkeessa tuotetuista materiaaleista ja toiminnasta saavutettavaa myös syrjäisillä sijainneilla toimiville yrityksille. Hanke mahdollistaa myös maahanmuuuttajataustaisten yritysten osallistumisen koulutuksiin, pilotteihin ja hankkeen materiaalien hyödyntämisen, sillä hankkeen tuotokset ovat saavutettavissa myös englannin kielellä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankkeen oli tarkoitus kehittää PK-yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa sekä parantaa niiden henkilöstön innovaatiokyvykkyyttä. Tätä varten järjestettiin koulutuksia, joissa käsiteltiin näitä teemoja osallistuvien yritysten henkilöstölle. Osallistuneet yritykset olivat suurimmaksi osaksi mikroyrityksiä, mutta mukana oli myös pieniä yrityksiä. Osallistuneiden yritysten lukumäärä oli 35.
Hankkeen koulutuksissa käytettyjä esitysmateriaaleja ja muuta sisältöä on tallennettu materiaalipankkiin (Avointen oppimateriaalien kirjastossa oleva kokoelma: https://aoe.fi/#/kokoelma/174). Sieltä löytyy muun muassa työkaluja, joita kaikki voivat avoimesti katsoa.
Hankkeessa toteutettiin myös kartoitus Pohjois-Pohjanmaan pienyritysten innovaatiotoiminnasta ja tämän kartoituksen raportti on myös kaikkien nähtävissä yllä mainitussa materiaalipankissa.