|
|
|
Hankekoodi: S22671
Hankkeen nimi: DigiSilta
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1618557-2
Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4
Puhelinnumero: 0442369662
Postinumero: 33560
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 monet palvelut keskeytyivät äkisti ja osallistujat jäivät vailla tarvitsemaansa tukea tilanteessa, joka oli vieras ja pelottava. Tutkimusten mukaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat jääneet vaille tukea COVID-19 -kriisin pitkittyessä. Kriisin myötä esimerkiksi kuntoutuksen palveluja, vertaisryhmätoimintoja ja muita matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja suljettiin tai siirrettiin sähköisiksi etäpalveluiksi, jotka tavoittivat vain osan tuentarvitsijoista (Jurvansuu ym. 2020). Moni on jäänyt vaille tarvitsemaansa apua tilanteessa, jossa henkilökohtaisten vaikeuksien lisäksi koko yhteiskuntaa koskeva kriisi on vaatinut sopeutumista ja oman toiminnan suhteuttamista muuttuviin ohjeisiin.
Hankkeen hakijat kehittivät ja ottivat nopealla aikataululla käyttöön etäpalveluita kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tuen turvaamiseksi myös poikkeusoloissa. Muutos edellytti uuden teknologian nopeaa haltuun ottamista ja toimintatapojen uudelleen organisoimista. Etäkuntoutuksen kehittäminen vaatii substanssiosaamisen lisäksi digitaitoja, verkkopedagogisia valmiuksia sekä näiden lisäksi myönteistä asennoitumista uutta teknologiaa ja etäkuntoutusta kohtaan (Majander 2017). Digiloikka oli erityisen suuri perinteisesti kasvokkaiseen ihmisten kohtaamiseen perustuvalla järjestötyön sektorilla, jossa digitaalisilla alustoilla tuotettavasta kuntoutuksesta oli vasta vähän osaamista (toisin kuin esim. yksityisellä terveyspalvelusektorilla). Nopeasti käyttöön otetuissa etäpalveluissa ei osattu kiinnittää riittävästi huomiota esimerkiksi yhteisöllisyyteen, joka on usein kuntouttavien ja ohjauspalvelujen ytimessä.
Hankkeen tavoitteena on:
1. Edistää työmarkkinoiden ulkopuolella/yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien henkilöiden digitaalista osallisuutta yhteiskunnassa mm. kehittämällä vertaisuuteen perustuva digitaalisten perustaitojen mentorointimalli.
2. Vahvistaa hankkeen kohderyhmien parissa toimivien, erityisesti kolmannella sektorilla työskentelevien ammattilaisten digitaitoja ja edistää uudenlaisten, digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävien työtapojen juurtumista työpajoille ja muihin kohderyhmän palveluihin. Tavoitteena on kehittää myös työhyvinvoinnin huomioonottavia työskentelytapoja- ja ratkaisuja.
3. Luoda vuorovaikutuksellinen ja vertaisuutta tukeva toimintamalli digitaalisten valmennusympäristöjen käyttöön.
Hankkeessa etsitään ja perehdytetään mentoriasiakkaat, jotka toimivat tukena muille asiakkaille. Hanketyöntekijä toimii digitaitomentorin työparina ja tukena arjessa. Mentorointia tehdään sekä yksilöllisesti että pienelle ryhmälle, ja se voi tukea esimerkiksi erilaisen verkkoasioinnin hoitamista tai digitaalisten perustaitojen parantamista. Jalkautuvalla työotteella digitaitomentori pääsee palvelun arkeen ja saa ensikäden tietoa tuen tarpeista. Hanketyöntekijän ja digimentorin väliseen oppimisprosessiin sisältyy erilaisten digitaalisten alustojen ja työkalujen soveltuvuuden arviointi valmennuspalveluiden käyttöön. Osuvimmat alustat, sovellukset ja menetelmät esitellään työntekijöille, joita rohkaistaan pilotoimaan niiden käyttöä muun valmennuksen rinnalla. Erityisesti työntekijöiden parissa hanketyöntekijä keskittyy luomaan digimyönteistä ilmapiiriä ja kannustaa heitä ottamaan soveltuvia digivälineitä osaksi päivittäistä valmennusta. Hanketyöntekijä motivoi ja inspiroi, ja hänellä on osaamista, jonka puitteissa hän voi tarjota tarkoituksenmukaisia digitaalisia työkaluja työntekijän arkeen. Prosessin tueksi järjestetään workshoppeja, jossa kiinnitetään erityishuomio vuorovaikutuksen tasavertaisuuteen sekä osallistujapalautteeseen.
Toimenpiteiden pohjalta koostetaan toimintamalli, jossa kuvataan digitaalisten alustojen käyttöä kohderyhmille suunnatuissa palveluissa. Hankkeen tuloksena kaikkein vaikeimassa asemassa olevien henkilöiden palveluihin kehitetään digimentorointi-konsepti, jossa kohderyhmän jäsenet ovat itse aktiivisia toimijoita ja tiedon jakajia. Kohderyhmän osaaminen, itseluottamus ja halu ottaa käyttöön digitaalisia välineitä lisääntyy. Ymmärrys digitaalisten taitojen kehittämistarpeista täsmentyy ja osaaminen digitaalisten palvelujen suunnittelusta paranee. Työntekijöillä on paremmat valmiudet käyttää digitaalisia välineitä. Kohderyhmän palveluihin saadaan käyttöön tarkoituksenmukaiset ja arvioidut digitaaliset välineet.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat työvoiman ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, joilla on heikot ja puutteelliset digivalmiudet ja arkuutta käyttää digitaalisia välineitä. Kohderyhmän palveluissa on henkilöitä, joilla on usein erityisen painavia haasteita työllistymisessä. Puutteita voi olla yleisissä oppimisvalmiuksissa ja työelämätaidoissa. Vahvemman tuen tarvetta ilmenee terveydentilaan, arjenhallintaan ja erityisen tuen tarpeeseen liittyen. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä on ollut kasvava, jolloin kohderyhmässä on myös heikolla luku- ja kirjoitustaidolla olevia henkilöitä.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat digitaitomentoreina toimivat sellaiset asiakkaat, joilla on jo hyvät valmiudet perehdyttää muita asiakkaita matalan kynnyksen digitaitoihin. Digitaitomentorit saavat toimia esimerkkeinä ja vastuullisessa asemassa omassa yhteisössään, mikä lisää heidän osallisuuden kokemuksiaan ja luo yhteisöllisyyttä.
Syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa erityisesti kolmannelle sektorilla työskentelevät ammattilaiset. Myös ammattilaisilla on vaihtelevat valmiudet digitaidoissa, sillä kaikki eivät ole joutuneet tai pysytneet ottamaan digiloikkaa siinä laajuudessa, mitä kevään 2020 poikkeusaika edellytti. Asiakkaina olevat digitaitomentorit voivat tarpeen mukaan myös toimia työntekijöiden tukena siinä, kun valitaan yhdessä palveluun sopivaa digitaalista työkalua kokeiluun valmennuksen ja ohjauksen tueksi. Kun ammattilaisten valmiudet hyödyntää digitaalisuutta osana valmennusta paranee, menetelmät monipuolistuvat ja tarjoavat mahdollisuuden harjoitella digitaitoja osana päivittäistä valmennusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 385 499
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 325 396
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 499
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 325 396
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere, Nokia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Koska hankkeen keskiössä on digitaalisten vaihtoehtojen kehittäminen perinteisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien rinnalle, se tulee välillisesti hillitsemään luonnonvarojen käyttöä vähentämällä liikkumisen tarvetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Koska hankkeen keskiössä on digitaalisten vaihtoehtojen kehittäminen perinteisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien rinnalle, se tulee välillisesti hillitsemään hiilidioksidipäästöjen kasvua vähentämällä liikkumisen tarvetta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Pieni vaikutus kasvihuonekaasujen vähenemiseen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään uusia tapoja digitaaliseen toimintaan. Nuoret itse osallistuvat kehittämistyöhön ja se takaa uusien tapojen sopivuuden heille. Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö yhdessä nuorten kanssa tuottaa aiempaa parempia konsepteja toimintaan. Näin saadaan syrjäytymisuhan alaisia ja haavoittavissa tilanteissa olevia nuoria palveluitten piiriin ja voidaan auttaa heitä kriisiajan yli sekä ylläpitää ja parantaa heidän motivaatiotaan ja toimintakykyään, jotta he paremmin löytäisivät tiensä koulutuspoluille ja työelämään. Hankkeen kehittämiä toimintatapoja levitetään monien verkostojen kautta niille toimijoille, jotka haluavat ottaa käyttöönsä uusia toimintatapoja. Toimintatapojen levityksessä pääpaino tulee olemaan sähköisillä kanavilla. Tämä takaa taloudellista kestävyyttä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Digitaalisten palveluveihtoehtojen kehittäminen ja testaaminen vähentävät tarvetta liikkumiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Kaikissa hankkeen toimintaryhmissä pyritään edistämään osallistujien hyvinvointia. Toiminta on tarkoitettu haavoittavissa oloissa eläville ja syrjäytymisuhan alla oleville henkilöille. Tarkoitus on kannatella heitä kriisiaikana ja sen jälkeen ja kehittää sellaisia toiminnan malleja, jotka auttavat heitä koulutuspoluille ja kohti työelämää. Hanke lisää hyvinvointia usealla tavalla. Vertaisten kohtaaminen ja tuki tuo hyvinvointia, ammattilaiset työskentelevät kuntoutumisen, hyvinvoinnin ja osallistujien eteenpäin menoa tukeviksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää haavoittavissa olosuhteissa ja syrjäytymisuhan alla olevien nhenkilöiden mahdollisuuksien tasa-arvoa, kun he saavat heille eritystä haastetta luovassa kriisitilanteessa ympärilleen vertaisia ja ammattilaisia, jotka kehittävät uudenlaisia mahdollisuuksia hyvään sosiaaliseen kuntoutukseen Palvelut ovat saatavissa digitaalisina, joka takaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia alueellisesti. Osallistujien ei myöskään tarvitse huolehtia matkakuluista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tasoittamalla syrjäytymisuhan alla olevan ryhmän mahdollisuuksia pyrkiä koulutuspoluille ja työelämää kohti. Hankkeen valintakriteerit eivät syrji mitään väestöryhmiä. Hankkeen ryhmissä noudatetaan tasa-arvoa ja muiden huomioimista ja tukemista. Ryhmissä myös arvioidaan, millaiset asiat voivat tulla ryhmiin pääsyn esteeksi tai muodostaa hankaluutta ryhmässä toimimiseksi. Ryhmiin pääsy on alueellisesta näkökulmasta esteetöntä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
DigiSilta-hankkeen tavoitteena oli
1. Edistää työmarkkinoiden ulkopuolella/yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien henkilöiden digitaalista osaamista yhteiskunnassa
a) kehittämällä vertaisuuteen perustuva digitaalisten perustaitojen mentorointimalli, jossa taitoja vahvistetaan harjaantuneempien ja enemmän tukea tarvitsevien osallistujien yhteisessä oppimisprosessissa, b) pilotoimalla ja kehittämällä edelleen valmennustyöhön soveltuvia teknologiavälitteisiä työtapoja, jotka kannustavat vuorovaikutukseen ja lisäävät osallistujien kokemaa yhteisöllisyyttä.
2. Vahvistaa hankkeen kohderyhmien parissa toimivien, erityisesti kolmannella sektorilla työskentelevien ammattilaisten digitaitoja ja edistää uudenlaisten, digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävien työtapojen juurtumista työpajoille ja muihin kohderyhmän palveluihin.
3. Luoda vuorovaikutuksellinen ja vertaisuutta tukeva toimintamalli digitaalisten valmennusympäristöjen käyttöön.
Hankkeen tuloksena saatiin kehitettyä ja kuvattua vertaisuuteen perustuva digimentorointimalli, joka hankkeen päättyessä saatiin juurtumaan osaksi toteuttajaorgnanisaatioiden työpajatoimintaa. Toimintamallia levitettiin hankkeen aikana myös muille kohderyhmää tavoittaville toimijoille erityisesti työpaja- ja järjestösektorilla.
Kohderyhmän palveluihin saatiin käyttöön tarkoituksenmukaiset ja arvioidut digitaaliset välineet, jotka koottiin keskeisin osin myös hankkeen konkreettisena tuotoksena julkaistulle Digitarjotin-sivustolle (www.digitarjotin.fi). Lisäksi toteuttajaorganisaatioiden intranet-sivustoille koottiin ohjaustyön ammattilaisten tueksi materiaalipankki, johon kerättiin Digitarjottimen sisältöjä täydentämään ohjaustyön näkökulmasta hyödyllisiä, hankkeen kehittämisprosessissa arvioituja digitaalisia työkaluja ja materiaalisisältöjä. Sisältöjen kokoamisessa huomioitiin hankkeen aikana kertynyt tieto henkilöstön osaamistarpeista. Materiaalipankin teemoja ovat muun muassa erilaiset vuorovaikutukselliset digityökalut, kuten kyselyiden tuottamiseen tarkoitetut työkalut, yhteistyöalustat sekä pelilliset ohjaustyön välineet. Lisäksi materiaalipankkiin koottiin tietoa mentorointitoiminnasta ja saavutettavuudesta.
Hankkeen tuloksena syntyi edelleen suunnitelman mukaisesti kohderyhmälle soveltuva oppimisympäristökokonaisuus, Moodle-alustalle rakennettu digimentoroinnin perehdytyskurssi. Kurssi toimii Valo-Valmennusyhdistyksen Moodle-ympäristössä, ja kurssille pääsee kirjautumaan avoimesti vierailijana ilman erillisiä tunnuksia. Kurssin avulla digimentoroinnista kiinnostuneet kohderyhmän edustajat voivat perehtyä itsenäisesti tai kevyesti tuettuna digimentorointitoimintaan ja sen keskeisimpiin sisältöihin.
Hankkeen toimintaan osallistuneiden digimentoreiden itseluottamus, minäpystyvyys ja valmiudet edetä eteenpäin kohti työtä ja koulutusta vahvistuivat. Hankkeen aikana kolme mentoria eteni koulutukseen tai työhön. Toteuttajaorganisaation työntekijöiden kiinnostus erilaisten digitaalisten välineiden käyttöönottoon lisääntyi heidän kanssaan käytyjen arviointikeskustelujen perusteella. Esimerkiksi pelillisyyttä hyödyntävien välineiden käyttöönottoon rohkaistuttiin osana ohjaustyötä.