RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22669, DIGIDIA - Digitaalista osaamista diabetesta sairastavien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten toimintakyvyn tueksi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DIGIDIA -hankkeen tavoitteena on kehittää osaamista ja toimintatapoja, joiden avulla on mahdollista varautua ja vastata tuleviin ennalta-arvaamattomiin tapahtumiin, jotka toteutuessaan uhkaavat paitsi koko yhteiskunnan kantokykyä, myös kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä toimintakykyä. Tämä toteutetaan kehittämällä kansalaisille suunnattua terveysviestintää ja sen vaikuttavuutta sekä digiosallisuutta, jotka tässä hankkeessa toteutuvat tuotetun materiaalin avulla monitoimijaisena julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyönä, mukana on myös elinikäisen oppimisen näkökulmasta ammattikorkeakoulu. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tuloksena terveydenhuollon asiakkaiden digitaaliset taidot ja työmarkkina-asema ovat kohentuneet ja terveydenhuollon palveluita tarjoavat ja tuottavat tahot pystyvät tehokkaammin hyödyntämään erilaisia digitaalisia alustoja, tarjoamiaan palveluja helpommin saavutettavaksi, auttamaan asiakkaitaan tai kohderyhmäänsä ja kehittämään toimintaansa kilpailukykyisemmäksi.

Hankkeen kohderyhmä on tyypin 2 diabetesriskissä olevat, esidiabetesta sairastavat ja äskettäin tyypin 2 diabetekseen sairastuneet, heikossa työmarkkina-asemassa olevat kansalaiset. Tyypin 2 diabetesdiagnooseja tehdään Suomessa vuosittain yli 20 000 (Arffman ym. 2020). Vuonna 2020 diagnoosit vähenivät 21 prosenttia (Laatikainen ym. 2021). Ilmaantuvuuden lasku ei todennäköisesti ole seurausta kansalaisten parantuneesta terveydentilasta, vaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Koronapandemian aikana terveydenhuollon voimavaroja on siirretty pitkäaikaissairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisevästä työstä akuuttien hengitystieinfektioiden hoitoon ja terveydenhoitajat on velvoitettu antamaan koronarokotuksia. Lisäksi osa riskiryhmäläisistä ei ole rohjennut koronatartunnan pelossa lähteä vastaanottokäynneille. Tämä tulee todennäköisesti lisäämään viiveellä tarvetta tehokkaaseen ryhmä- ja verkkopohjaiseen ohjaukseen sekä ennaltaehkäisyn että ensitiedon osalta.

Hanke toteutetaan 1.10.2021 - 31.12.2023 Tampereen ammattikorkeakoulun, Suomen Diabetesliitto ry:n, Tampereen kaupungin (31.12.2022 asti), THL:n ja Pirkanmaan hyvinvointialueen (1.1.2023 alkaen) yhteistyönä, ja sitä koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. Hanke tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen kanssa. Lisäksi hankkeen toimeenpanossa hyödynnetään alueellisia ja paikallisia sekä jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja, kuten esimerkiksi Pirkanmaan kunnat, koulutusorganisaatiot, yritykset ja yhteisöt. Hanke jakautuu kolmeen osaan sen osatavoitteiden mukaisesti. Jokainen osatavoite rakentuu eri toimenpiteiden varaan.

Hankkeen osatavoitteet ovat

1. Edistää diabeteksen riskiryhmien ja siihen sairastuneiden, heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten kykyä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita vahvistamaan heidän hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja toimintakykyään tarjoamalla koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista.
2. Kehittää diabeteksen riskiryhmien ja siihen sairastuneiden, heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten tiedon- ja terveydenlukutaito-osaamista pystyvyyden tunteen ja osallisuuden vahvistamiseksi.
3. Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan integraatiota kehittämällä toimiva yhteistyön malli kansalaisten digitaalisten taitojen ja terveydenlukutaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tuloksena 1) diabeteksen riskiryhmään kuuluvat ja sitä sairastavat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat hankkeeseen osallistuneet 60 ihmistä ovat saaneet mahdollisuuden osallistua hankkeen valmennukseen ja heidän kykynsä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita on edistynyt, 2) diabeteksen riskiryhmään kuuluvat ja sitä sairastavat, heikossa työmarkkina-asemassa olevien hankkeeseen osallistuneen 60 ihmisen tiedon- ja terveydenlukutaidon osaaminen on kehittynyt, 3) diabeteksen riskiryhmään kuuluvat ja sitä sairastavat, heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista vastaavien tahojen, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden integraatio on vahvistunut, kun he ovat olleet mukana kehittämässä kestävän yhteistyön mallia.

Hankkeen uutuusarvo liittyy hankkeen toimenpiteissä toteutuvaan yhteistoiminnallisuuteen. Hankkeen kohderyhmän ja hankkeen toteuttajien edustajista muodostuu verkosto ja sen toimintaa määrittää tapa työskennellä yhteiskehittävästi, mikä osaltaan vahvistaa kohderyhmän kykyä ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, osaamisestaan ja toimintakyvystään. Hanke pyrkii luomaan kohderyhmälle uskoa omiin kykyihinsä edistää omaa hyvinvointiaan ja kokemusta siitä, että voi itse vaikuttaa paitsi omaan hyvinvointiin, myös toimintakykyyn.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat tyypin 2 diabetesriskissä olevat, esidiabetesta sairastavat ja äskettäin tyypin 2 diabetekseen sairastuneet, heikossa työmarkkina-asemassa olevat kansalaiset. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ovat myös heikossa asemassa terveyspalvelujärjestelmän asiakkaina. Digitaalisten palveluiden lisääntynyt käyttö edellyttää tämän kansanosan digitaalisten taitojen ja tiedon lukutaidon vahvistamista. Tiedon lukutaito on yhteiskunnallisesti tärkeä kansalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta tukeva tekijä. Sen on arveltu olevan jopa merkittävämpi terveyteen yhteydessä oleva tekijä kuin ikä, sosio-ekonominen asema tai etninen tausta. Pitää kuitenkin todeta, että ikä, sosio-ekonominen asema ja etninen tausta usein määrittävät kansalaisten tiedon lukutaitoa: mitä korkeampi yhteiskunnallinen asema ihmisellä on sitä parempi tiedon lukutaito ja edelleen terveydentila hänellä on.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset Ja Pirkanmaan hyvinvointialueen ammattilaiset, jotka hoitavat ja kohtaavat tyypin 2 diabetespotilaita ja tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia kansalaisia. Lisäksi kansalaisjärjestöjen toimijat ja diabetestä sairastavat kokemusasiantuntijat, Tampereen kaupungin kasvu- ja työllisyyspalvelut sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten sote-alojen opetushenkilöstö tuotetun tiedon käyttäjinä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 420 389

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 394 876

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 832

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 474 194

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Orivesi, Tampere, Nokia, Vesilahti, Kuhmoinen, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, Pälkäne, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristönanalyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty olemassa olevien tilastotietojen ja tutkimusten avulla. Kohderyhmän sukupuolijakauma on epätasainen. Vaikka sukupuolta ei nimetä diabetekseen sairastumisen riskiin vaikuttavana tekijänä, suomalaiset huonossa työmarkkima-asemassa olevat huono-osaiset miehet sairastavat enemmän ja kokevat hyvinvointinsa kehnommaksi kuin hyväosaiset. Hyvätuloiset miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi. Pienituloiset miehet kuolevat todennäköisesti kymmenen vuotta aikaisemmin, 73-vuotiaina. (Tilastokeskus 2021). Sosioekonomisten ryhmien välinen ero on erityisesti miesten ongelma. Naisilla tulotaso, koulutus ja ammatti eivät ole yhteydessä kuolleisuuteen siinä määrin kuin miehillä. Syyksi on ehdotettu sitä, että suomalaiset naiset syövät terveellisemmin, liikkuvat enemmän, juovat vähemmän alkoholia ja käyvät herkemmin lääkärissä kuin pienituloiset miehet.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja miehiä pyritään ottamaan mukaan hankkeen toimintaan enemmän kuin naisia. Kuitenkin hankkeen viestinnässä ja toiminnassa huomioidaan eri sukupuolien mahdollisia erityistarpeita ja ettei hankkeen toimenpiteet syrji kumpaakaan sukupuolta. Toimintoja ei kohdenneta erityisesti naisille tai miehille, vaan sen sijaan tunnistetaan erilaisten toimenpiteiden houkuttelevuus eri sukupuolta edustavien ihmisten keskuudessa. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen omahoidossa voi olla kohderyhmän miehille houkuttelevampaa kuin naisille.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt sekä miesten ja naisten väliset terveyserot, terveyskäyttäytyminen sekä terveyden lukutaito.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	9	9
Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma. Hankkeen viestinnässä ja toimintatavoissa suositaan digitaalisia ratkaisuja. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	9	9
Digitaalisten työvälineiden ja toimintatapojen hyödyntäminen vähentävät matkustamisesta ja paikasta toiseen liikkumisesta koituvia ympäristövaikutuksia. Käynnit terveydenhuollossa vähenevät, kun osa yhteydenpidosta ja ohjauksesta voidaan hoitaa kotoa käsin. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamisen riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	9	9
Hanke ei tuota suuria määriä jätteitä. Paperitulosteet pyritään korvaamaan sähköisillä materiaaleilla. Hankkeen toiminnasta koituva paperi- yms. materiaali kierrätetään hankeorganisaatioiden kierrätysohjeiden mukaisesti. Hankkeessa panostetaan sähköisen materiaalin tuottamiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen, mikä ei tuota jätteitä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	7	8
Hankkeessa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. TAMK on sitoutunut Yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteeseen hiilineutraalista yhteiskunnasta ja luonnon kantokykyä kunnioittavasta elämäntavoista energia- ja resurssitehokkaan toiminnan avulla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeen toiminta jatkuu sosiaali- terveydenhuollon palvelussa työskentelevien, alalle kouluttautuvien ja aikovien sekä heitä kouluttavien ja ohjaavien tahojen toimesta alan oppilaitoksissa, kansalaisyhteiskunnan toiminnassa sekä työpaikoilla ja kasvu- ja työllisyyspalveluissa. Hankkeen kokemuksia ja tuloksia hyödynnetään hankkeen jälkeen mm. uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä Diabetesliitossa, Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kasvu- ja työllisyyspalveluissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa edistetään aineettomien digitaalisten välineiden käyttöä, digitaalisten sovellusten osaamista ja käyttöönottoa. Aineettomia palveluja kehitetään tarvelähtöisesti eri toimijoiden näkökulmat huomioiden, ja näin ollen kestävästi. Tällaisilla palveluilla ja toimintamuodoilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys ja niiden avulla voidaan luoda edellytyksiä mm. vähänhiiliseen yhteiskuntaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka	10	10
Hankkeessa kehitettävät palvelut ovat helposti saavutettavia paikasta riippumatta. Digitalisoituvat palvelut lisäävät energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan etävälinen tai hybridisti, mikä vähentää hanketoimijoiden ja kohderyhmän liikkumistarvetta. Digitaaliset yhteydenpitovälineet mahdollistavat joustavan yhteydenpidon hanketoiminnassa. Tarvittava matkustaminen toteutetaan käyttäen mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä matkustusmuotoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen toimintojen avulla lisätään kohderyhmän osaamista virtuaalisen ohjauksen käytöstä, minkä avulla parannetaan hoitotasapainoa ja vaikutetaan laajasti hyvinvointiin, terveyteen, työssä jaksamiseen ja työurien pituuksiin. Hankkeessa tuotettu digitaalinen palvelu vastaa diabetes riskissä elävien ihmisten tarpeisiin, mihin he itse ovat yhteiskehittämisen kautta pystyneet vaikuttamaan. Diabeteksen hoidon ja omahoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja normaalin pituinen elämä, diabetekseen liittyvien komplikaatioiden ja lisäsairauksien välttäminen, sujuva arki ilman kohtuuttomia rajoituksia, oireettomuus ja hyvä elämänlaatu. Kohderyhmän hyvinvoinnin lisääntymisellä on kerrannaisvaikutus esim. hänen perheensä ja lähipiirinsä hyvinvointiin. Digitaalinen, kotona käytettävä ohjausmuoto sitouttaa kohderyhmää omaan hoitoonsa.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeen toiminnoissa osallistetaan erityisesti miehiä, koska terveyden näkökulmasta suomalaiset miehet ovat keskenään paljon epätasa-arvoisempia kuin miehet esim. Italiassa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa miesten väliset terveyserot ovat Länsi-Euroopan kärkeä, ero on pysynyt lähes yhtä suurena koko 2000-luvun. (Perosuo ym. 2007.) Väestön terveyserojen ohella hankkeen toiminnassa huomioidaan kansalaisten erilaiset digivalmiudet ja -käyttötaidot sekä yksilölliset erot digiosaamisessa. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan eri sukupuolten tiedostetut erilaiset tarpeet kuten aikaisempien tutkimusten mukainen naisten miehiin verrattuna vähäisempi kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan. Virtuaalisen ohjauksen kehittämisessä huomioidaan kohderyhmän tarpeet niin sisällöllisesti kuin käyttäjäkokemuksen näkökulmasta. Palvelun avulla pyritään tarjoamaan kohderyhmälle heidän tarvitsemaansa tukea ja ohjausta yksilöllisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	10
Hankkeessa tuotetut diabetesta sairastavien, huonossa työmarkkina-asemassa olevien osaamista ja hyvinvointia edistävät toimintamallit ja -työvälineet levitetään valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kansalaisjärjestöjen sekä kasvu- ja työllisyyspalveluiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa hyödynnettävät hyvän työilmapiirin, tiedonkulun ja organisaation oppimisen ratkaisut saatetaan kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa työskentelevien ammattilaisten käytettäviksi tehokkaan viestinnän ja hankkeessa kehitettävien digitaalisten oppimateriaalien viestintäsovelluksien avulla.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	8	8
Hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DIGIDIA-hanke toteutui 1.10.2021 - 31.12.2023 Tampereen ammattikorkeakoulun, Suomen Diabetesliitto ry:n, Tampereen kaupungin (31.12.2022 asti), THL:n ja Pirkanmaan hyvinvointialueen (1.1.2023 alkaen) yhteistyönä, ja sitä koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhmänä olivat tyypin 2 diabetesriskissä olevat, esidiabetesta sairastavat ja äskettäin tyypin 2 diabetekseen sairastuneet, heikossa työmarkkina-asemassa olevat kansalaiset. Hankkeen tavoitteena oli edistää kansalaisten kykyä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita, kehittää heidän tiedon -ja terveydenlukutaito-osaamistaan sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan integraatiota kansalaisten digitaalisten taitojen ja terveydenlukutaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Hankkeessa järjestettiin kohderyhmälle suunnattuja työpajoja, joissa sisältöinä oli tietoturva, tietosuoja, sähköiset palvelut, terveydenlukutaito, tiedon hankinta ja kriittinen arviointi sekä hyvinvoinnin edistäminen ja motivaatio elintapamuutoksiin. Työpajat tarjosivat tiedon lisäksi käytännön harjoituksia ja opastusta digitaalisten työkalujen ja alustojen käytössä sekä tiedon hankkimisessa ja arvioimisessa. Hankkeessa kehitettiin tyypin 2 diabeteksen riskiryhmässä oleville, esidiabetesta sairastaville ja vastikään tyypin 2 diabetekseen sairastuneille verkko-oppimisympäristö (www.ehkäistyyppi2.fi). Lisäksi hankkeessa järjestettiin työpajoja myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja eri potilasjärjestöjen toimijoiden kanssa toiminnan integraation vahvistamiseksi.

Hankkeen tuloksena osallistujien kyky hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita edistyi. Hankkeen aikana lisääntyi muun muassa Pirhan (Pirkanmaan hyvinvointialue) sähköisten palveluiden (esim. sähköinen yhteydenotto) ja Terveyskylän sivustojen ja Terveysportin käyttö sekä Omaolo palvelun käyttö. Osallistujien tiedon- ja terveydenlukutaidon osaaminen kehittyi myös. Hankkeessa järjestetyt työpajat auttoivat etsimään luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa ja pohtimaan elintapamuutoksia, valtaosa koki työpajojen lisänneen motivaatiota terveellisempiin valintoihin ja auttaneen elintapamuutoksissa sekä tukeneen terveyden edistämistä. Hankkeessa kehitetty verkko-oppimisympäristö sisältää luotettavaa ja helposti omaksuttavaa tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä, motivaatiosta, syömisestä, liikkumisesta ja nukkumisesta. Verkko-oppimisympäristö on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Hankkeessa kehitettiin myös yksilöllinen ohjausmalli sekä ryhmäohjausmalli, jonka kehittämisessä oli mukana hankkeeseen osallistuneet kansalaiset. Lisäksi hankkeessa kehitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöhön malli kansalaisten digitaalisten taitojen ja terveydenlukutaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat