![]() |
![]() |
Hankekoodi: S22668
Hankkeen nimi: Irtisanomisesta selviytymiseen - Veitsiluodon tehtaan lopettamisen hyvinvointikriisin lieventäminen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0210427-6
Jakeluosoite: Valtakatu 26
Puhelinnumero: 016 259 111
Postinumero: 94100
Postitoimipaikka: KEMI
WWW-osoite: http://www.kemi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Fisk Anu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406614519
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Stora Enso ilmoitti 20.4.2021 lopettavansa lähes sata vuotta toimineen Veitsiluodon tehtaan toiminnan Kemissä. Veitsiluodon tehtaan lopettaminen ja lopettamisen nopeus tuli täydellisenä yllätyksenä tehtaan työntekijöille. Vaikka puheita oli vuosien varrella ollut toiminnan vähentämisestä, ei kuitenkaan tehtaan lopettaminen kokonaan ollut kenenkään ajatuksissa keväällä 2021. Tehtaan lopettaminen ja lähes koko henkilöstön irtisanominen aiheuttivat Kemin kaupunkiin äkillisen rakennemuutostilanteen ja tehtaan työntekijöille täydellisen muutoksen omaan elämänkulkuun. Tehtaalta jää 550 henkilöä syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana ilman työtä. Veitsiluodon lopettaminen tulee heijastumaan alueelle myös siten, että alihankkijat joutuvat irtisanomaan osan työntekijöistään. Tilanne tulee aiheuttamaan osalle irtisanotuista työntekijöistä ja heidän lähipiirilleen kriisitilanteen, mistä selviäminen voi olla vaikeaa. Tällä hankkeella pyritään auttamaan ja tukemaan henkilöitä ja koko yhteisöä läpi kriisitilanteen. Hankkeen päätavoitteena on lieventää Veitsiluodon lopettamisesta johtuvaa pahoinvointia, huono-osaisuutta ja yksilökohtaisia kriisejä Meri-Lapin alueella.
Hankkeen toteuttaa Kemin kaupunki yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Lisäksi mukana ovat myös Simon ja Keminmaan kunnat, joissa molemmissa asuu merkittävä määrä Veitsiluodon työntekijöitä. Yhteistyötä tehdään alueen järjestötoimijoiden ja seurakunnan kanssa. Kohderyhmänä hankkeessa ovat Veitsiluodolta tai alihankkijoilta irtisanotut työntekijät sekä heidän lähipiirinsä. Lisäksi kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä järjestötoimijat. Hanke on osana Kemin äkillisen rakennemuutoksen toimintasuunnitelmaa (case Veitsiluoto).
Hanke kohdistuu yhteen erityiseen poikkeukselliseen tilanteeseen, joten myös tavoitteet ovat hyvin tilannekohtaiset. Selkeää tapaa toimia ei ole, eikä avuntarpeen määrää voida ennakolta tietää. Tärkeää kuitenkin on, että tilanteeseen ollaan varauduttu ja apua on tarvittaessa saatavissa. Hankkeella on ennaltaehkäisevä tarkoitus eli reagoida tilanteisiin ennakoivasti. Hankkeen osatavoitteet ovat seuraavat:
1) Tuodaan matalan kynnyksen palvelut lähelle Veitsiluodolta tai alihankkijoilta irtisanotuille työparityöskentelyn avulla yhteistyössä Veitsiluodon tehtaan työterveyshuollon sekä muiden henkistä- ja sosiaalista tukea antavien toimijoiden kanssa
2) Luodaan irtisanotuille toimiva tukiverkosto ja selkeä ohjausmalli sosiaali- ja terveyspalveluihin
3) Järjestetään vertaistukeen liittyviä ryhmiä, tilaisuuksia ja tapahtumia
4) Edistetään irtisanottujen toimintakykyä ja selviytymistä tilanteesta hyvinvointia vahvistavin ja voimaannuttavin keinoin.
5) Sovelletaan ja mallinnetaan rakenteellisen sosiaalityön keinoja ammattilaisten joukkoirtisanomistilanteen palvelujen tarpeen kartoittamiseen ja hyödyntämiseen.
Hankkeen toimenpiteet rakentuvat viiteen eri työpakettiin. Työpaketteina ovat:
TP1 Hankkeen hallinnointi sisältäen normaalin hankehallinnoinnin
TP2 Matalan kynnyksen tuki-, ohjaus- ja neuvontatoiminta sekä ammatillinen verkostotyö
Hankkeessa pyritään tuomaan palvelut mahdollisimman matalalla kynnyksellä asiakkaiden saavutettaviksi. Hanketyöntekijät jalkautuvat mahdollisuuksien mukaan tehtaalle, kouluihin, POINTTI:iin, nuorisotyön mukaan ja tapahtumiin eli sinne, missä ihmisten arki on ja sinne, mistä haetaan tukea ja apua. Irtisanotuille tehdään selkeä kuvaus/toimintamalli palveluista sekä siitä, miten palvelujen piiriin pääsee. Lisäksi hanketyöntekijät työskentelevät kunnissa asiakastyössä sote-työntekijöiden kumppaneina, ovat yhteistyössä te-palvelujen ja kuntien työllisyysyksikköjen ja oppilaitosten kanssa, osallistuvat yliopiston kanssa palvelujen muutostarpeen kartoittamiseen ja mallintamiseen sekä verkostoituvat järjestötoimijoiden ja seurakunnan kanssa. Työpaketin toimenpiteet ovat: 1) jalkautuva asiakastyöskentely (keskustelu, ohjaus, neuvonta), 2) yhteistyö kuntien sote-palvelujen, TE-palvelujen, kuntien työllisyysyksikköjen, oppilaitosten, seurakunnan sekä järjestötoimijoiden kanssa, 3) aikuissosiaali- ja perhesosiaalityö yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa, 4) päihdetyö ja mielenterveystyö yhteistyössä sairaanhoitopiirin työntekijöiden kanssa, 5) palvelujen ohjau(tumi)smallinnuksen tekeminen ja 6) matalan kynnyksen hyvinvointi-/terveysneuvonta
TP3 Ryhmätoiminta sekä yhteisölliset toimenpiteet
Veitsiluodon irtisanomistilanne koskettaa koko Kemiä ja lähikuntien aluetta ja asukkaita. Sosiaaliset vaikutukset eivät kohdistu pelkästään irtisanottuihin työntekijöihin, vaan koko alueeseen, erityisesti tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä työelämäuransa alkuvaihetta eläviin ja heidän tulevaisuuteen. Vanhempien tilanteen kriisiytyessä ja toimeentulon vaikeutuessa tarvitaan tukitoimia myös koko perheelle. Työuran alkuvaiheetta eläville tilanne tuottaa täysin yllättävän tarpeen uudelleensuuntautua elämässä. Näihin yhteisöllisiin tarpeisiin hankkeella vastataan siten, että hankkeessa järjestetään ryhmätoimintaa, vertaistukitoimintaa sekä yhteisöllisiä tilaisuuksia, joista suurin osa kohdistuu Veitsiluodolta tai alihankkijoilta irtisanottuihin, mutta osa voi kohdistua myös lähipiiriin tai laajemmin alueen asukkaisiin. Työpaketin toimenpiteet ovat 1) ryhmätoiminnot eri tilanteiden mukaan esim. eläkemahdollisuutta harkitseville, alueen työllisyysmahdollisuuksista, päihderiippuvuuksista ja arjen hallinnasta sekä ennaltaehkäisevästä hyvinvoinnin edistämisestä, 2) vertaistukitoimintaa irtisanomistilanteessa oleville sekä 3) yhteisöllisyyttä lisääviä yleisötilaisuuksia, jotka on tarkoitettu koko yhteisön hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi.
TP4 Palvelujen muutostarpeiden kartoitus
Hyvinvointipalveluiden tulee vastata alueensa palvelutarpeeseen, joten palvelujen tulee muuttua palvelutarpeiden muuttuessa. Joukkoirtisanominen tuottaa Kemiin vaikeasti ennakoitavaa palvelutarpeen muutosta, johon vastaamiseen ei ole olemassa valmista palvelumallia. Muutosta voidaan kuitenkin nopeastikin kartoittaa tarjoamalla
ammattilaisille uusia työvälineitä, hyödyntämällä ammattilaisten havaintoja ja ennakoimalla palvelutarpeen kehitystä. Tässä sovelletaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kehitettyjä välineitä sekä hankeyhteistyössä muotoutuvia työmenetelmiä. Työpaketin toimenpiteet ovat 1) ammattilaisten perehdyttäminen rakenteellisen sosiaalityön periaatteisiin ja olemassa oleviin välineisiin (koulutusosio), 2) osallistava tiedontuotanto yhdessä hanketoimijoiden ja paikallisten ammattilaisten kanssa sekä sen dokumentointi (työpajatoiminta), 3) valittujen työvälineiden käytön tiedollinen tukeminen sekä 4) osallistuminen hanketoimijoiden ja yhteistyöverkostojen työskentelyyn sitä tukien, kooten ja työstäen.
TP5 Palvelujen muutostarpeeseen vastaamisen mallintaminen: kuvataan ja arvioidaan tiedon tuottamisen prosessia ja työvälineitä sekä niiden käytettävyyttä
Työpaketissa kirjataan, arvioidaan ja dokumentoidaan toteutunutta prosessia malliksi, joka kuvaa sosiaalisten palvelujen tarvetta irtisanomistilanteessa rakenteellisen sosiaalityön välinein. Tavoitteena on mallintaa prosessi niin, että tulokset ovat hyödynnettävissä sekä nykyisessä tilanteessa että vastaavissa tilanteissa myöhemmin. Tiedontuotanto, tiedon hyödyntäminen ja sillä vaikuttaminen ovat rakenteellisen sosiaalityön ydintä. Työpaketin toimenpiteet ovat: 1) hanketoimijoiden yhteistyöhön osallistuminen ja sen dokumentointi, 2) palvelujen muutosprosessin ja siinä käytettyjen menetelmien toimivuuden arviointi ja 3) mallinnuksen tuottaminen: tiedon kokoaminen, toimenpiteiden, vaikutusten ja mallin siirrettävyyden arviointi.
Hankkeen lyhyenajan tuloksina on sosiaalisen ja henkisen tuen antaminen sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut irtisanotuille henkilölle ja heidän lähipiirille. Lisäksi hankkeessa tehdään ihan konkreettista asiakastyötä henkilöiden tilanteiden sekä työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Luodaan verkostotyönmallia sekä järjestetään erilaisia vahvistavia ja voimaannuttavia tapaamisia ja tilaisuuksia. Hankkeessa valmistuu rakenteellisen sosiaalityön välineitä soveltava palvelujen tarpeiden kartoitusmalli paikallisten palvelujen suuntaamisesta irtisanomistilanteen palvelutarvetta vastaavaksi. Pitkän ajan tavoite on se, että irtisanotut ja Meri-Lapin alue selviytyvät tilanteesta.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Veitsiluodon tehtaalta irtisanotut työttömät henkilöt, ja erityisesti ne henkilöt, joille irtisanomistilanne aiheuttaa myös muita sosiaalisia ongelmia kuten mm. kriisi-, päihde-, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmia. Veitsiluodon tehtaan lopettaminen aiheuttaa myös alihankkijayrityksissä irtisanomisia ja tämän vuoksi myös niiden irtisanottu henkilöstö on hankkeen kohderyhmää. Lisäksi kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveystoimen toimijat, työvoimaviranomaiset, seurakunta sekä järjestötoimijat, joille hankkeen myötä muodostuu uudenlaisia toimintamalleja kriisitilanteessa.
Veitsiluodon tehtaalta irtisanotaan n. 550 työntekijää. Kun mukaan lasketaan alihankkijat, on sanottu, että kerrannaisvaikutus on 1500 työntekijää Kemin lähialueelle (Kemi, Simo ja Keminmaa). Tämä hanke kohdistuu etupäässä ryhmään, joille uuden työpaikan hankkiminen ei tapahdu nopeasti, vaan joilla siirtymävaihe aiheuttaa ongelmia ja tilanne kriisiytyy. Hankkeessa on myös kriisiytymistä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla lisätään irtisanottujen yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä luodaan tulevaisuuteen suuntautuvia näkymiä. Näihin ryhmiin voi osallistua laajempi joukko, koska niiden tarkoitus on varhaisen vaiheen tuen antaminen. Myös irtisanottujen lähipiiri ja alueen asukkaat voivat olla joidenkin yhteisöllisyyttä edistävien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohteena.
Kohderyhmän rajaaminen on osittain vaikeaa, koska kyse on koko Kemin kaupunkia ja lähityöskentelyaluetta koskevasta äkillisen rakennemuutoksen tilanteesta, ja tilanteen koko vaikuttavuus on vielä epäselvä.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat varsinaisen kohderyhmän lähipiiri ja etenkin perheiden lapset ja nuoret, koska irtisanominen koskettaa koko perhettä ja ongelmat voivat näkyä esimerkiksi lasten/nuorten kautta.
Sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevä ote korostuu, kun yhteisöä kohtaa iso raju rakennemuutos. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä onkin koko Kemin, Simon ja Keminmaan alueen väestö. Hankkeella pyritään vahvistamaan yhteisöllisyyttä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 452 178
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 410 237
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 502 419
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 455 818
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Keminmaa, Simo, Kemi
Jakeluosoite: Valtakatu 26
Postinumero: 94100
Postitoimipaikka: Kemi
Suunniteltu: 21
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 120
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
Hankkeella pyritään vahvistamaan irtisanomistilanteesta selviytymistä niin yksilöiden kuin myös yhteisön näkökulmasta. Tilanteesta selviytyminen vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Vaikka hankkeen toimenpiteet suoraan vaikuttavat henkilöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, on hankkeella sekä suoraa että välillistä vaikutusta myös elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen työvoiman hyvinvoinnista huolehtimisen kautta. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
Hankkeessa kehitetään aineettomia hyvinvointipalveluja irtisanomistilanteessa. Tätä tapahtuu suoraan hankkeen aikana, mutta myös välillisesti hankkeen toimenpiteiden jälkeen, kun toiminta jää osaksi kuntien hyvinvointipalveluja. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Ei vaikutusta. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
Hankkeen keskeinen tavoite on niin irtisanottujen henkilöiden kuin heidän lähipiiriin pahoinvoinnin ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeella on myös tavoitteena edistää yhteisöllistä hyvinvointia. Kemin kaupungille merkittävimmän yritystyönantajan toiminnan lopettaminen on järkytys, johon tarvitaan yhteisöllisiä välineitä käsitellä asiaa. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
Hanke hyvin pitkälle kohdistuu haasteelliseen miesvaltaiseen kohderyhmään, joille ei heti irtisanomisen jälkeen löydy uutta työpaikkaa ja joille uudelleenkouluttautuminen ei ole heti ns. sopiva toimintamahdollisuus. Tällä kohderyhmällä ei välttämättä ole itsellä välineitä toimia, joten tarvitaan tukea, neuvontaa ja yhdessä kulkemista, jotta uudet mahdollisuudet löytyvät. Hanke vahvistaa erityisesti miesten toimivuutta niin suoraan kuin myös välillisesti hankkeen ohjaustoiminnan kautta. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
Joukkoirtisanomistilanne on hyvin epäoikeudenmukainen. Se kohdistuu isoon joukkoon ihmisiä, jotka eivät itse ole tilannetta aiheuttaneet eivätkä pysty mitenkään vaikuttamaan työsuhteen loppumiseen ja kuitenkin heidän koko elämältä lähtee pohja pois, kun säännöllinen ja luotettava työsuhde loppuu. Monella on perhe perustettu ja asunto hankittu Kemin lähialueelta. Alue ei kuitenkaan pysty välttämättä työllistämään. Ja poismuuttokin on iso ratkaisu. Tilanne ei kohtele oikeudenmukaisesti. Hanke tukee henkilöiden kriisistä selviytymistä sekä uudenlaisten ratkaisujen hakemista, jotta henkilöiden elämälle löytyy vakaa pohja. Tässä mielessä hankkeella on yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistävää vaikutusta, pyritään lieventämään epätasa-arvoisen irtisanomistilanteen aiheuttamaa kärsimystä. Niin akuuttina hätäapuna kuin myös antaen välineitä omien ratkaisujen tekemiseen. | ||
Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
Hankkeella on myös kulttuuriympäristövaikutusta siinä mielessä, että Veitsiluotolaisuus on 100 vuotta kestänyt perinne Kemissä, joka näkyy toimintaympäristössä. Hankkeen avulla on tarkoitus nostaa yhteisöllisyyttä ja järjestää tilaisuuksia, jotta kulttuuriperinne ei yhtäkkiä katoa/lopu kokonaan. Tämän yhteisöllisyyden avulla tuetaan yksilöiden selviytymistä. Yhteisöllisillä tilaisuuksilla on suoraa vaikutusta, mutta myös välillistä siten, että voidaan tehdä pysyvämpiä toimintamuotoja tulevaisuutta ajatellen. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta |
Irtisanomisesta selviytymiseen – Veitsiluodon tehtaan lopettamisen hyvinvointikriisin lievittäminen -hankkeessa pyrittiin auttamaan ja tukemaan irtisanottuja ja koko yhteisöä selviytymään tehtaan lopettamisesta aiheutuneesta kriisitilanteesta. Irtisanominen koski noin 550 työntekijää. Hankkeen päätavoitteena oli lieventää Veitsiluodon lopettamisesta johtuvaa pahoinvointia, huono-osaisuutta ja yksilökohtaisia kriisejä Meri-Lapin alueella ja mallintaa tilanteen synnyttämää palveluiden muutostarvetta ja siihen vastaamista. Mallintamisella tuotettiin tietoa hyödynnettäväksi muuallakin vastaavissa irtisanomistilanteissa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kemin kaupungin ja Lapin yliopiston kanssa, lisäksi mukana olivat Keminmaan ja Simon kunnat. Hanketyöntekijöiden ja yliopiston asiantuntijoiden tiivis yhteistyö edesauttoi hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tietoa työstettiin, jaettiin ja tuotettiin yhdessä, niin että se tuki hankkeille asetettuja tavoitettuja.
Hankkeen kohderyhmänä olivat Veitsiluodon tehtaalta ja alihankijoilta irtisanotut työntekijät, erityisesti ne henkilöt, joille uuden työpaikan löytyminen tuotti haasteita ja tilanne mahdollisesti kriisiytyi. Monet olivat tottumattomia paitsi työllisyyspalveluiden käyttöön ja erilaisten etuuksien hakemiseen myös yleisemmin toimimiseen julkisissa työelämä-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vakaassa työmarkkina-asemassa palveluja ei oltu tarvittu tai ne oli haettu työterveyden tai muun työhön sidonnaisen reitin kautta. Suurin osa hankkeeseen ohjautuneista irtisanotuista oli yli 54- vuotiaita miehiä. Useilla oli takanaan pitkä työura tehtaassa. Raskas fyysinen työ sekä vuorotyö ovat olleet kuluttavia. Tämä näkyi työkyvyn haasteina, useilla irtisanotuilla oli ollut tehtaassa mukautettu ja kevennetty työnkuva. Vastaavanlaista uutta työtä ei löytynyt helposti. Työkyvyn haasteet ja alentunut työkyky johtivat usean asiakkaan pitkälle sairauslomalle, osalle haettiin työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä olivat myös sosiaali- ja terveysalan toimijat, työvoimaviranomaiset, seurankunta sekä järjestötoimijat, joille hankkeen myötä muodostui uudenlaisia toimintamalleja kriisitilanteessa.
Irtisanotuille tarjottiin matalan kynnyksen palveluohjausta, neuvontaa, keskusteluapua ja tukea asiakaslähtöisesti ja henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. Hanketyöntekijät liikkuivat siellä missä ihmiset kokoontuivat, lisäksi hanketyöntekijät jalkautuivat asiakkaiden mukaan palveluiden äärelle. Hankkeessa luotiin irtisanottujen tueksi myös ryhmämuotoista toimintaa ja yhteisöllisiä tapahtumia, joiden puuttuminen palvelujärjestelmän toimintatavoista oli ilmeinen. Palveluissa tunnistettiin sekä tämäntapaisten palvelun tarve että niiden tarjoamisen mahdottomuus omassa organisaatiossa. Jalkautuva, ryhmämuotoinen, irtisanottujen keskinäistä tukea vahvistava työote havaittiin kuitenkin tehokkaaksi, joskin pitkäjänteisyyttä ja luovuutta edellyttäväksi tavaksi levittää tietoa, tarjota tukea ja tavoittaa irtisanottuja, jotka eivät tarvitsemiinsa palveluihin ohjaudu ja joita muutoin ei tavoiteta. Lisäksi järjestettiin yhteisöllisyyttä lisääviä yleisötilaisuuksia, jotka olivat tarkoitettu koko yhteisön hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi.
Hankkeessa tehdyllä mallintamisella kuvattiin, miten hyvinvointipalvelujen kokonaisuus on toiminut äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Päähuomio kohdentui siihen, miten irtisanottuihin henkilöihin yksilöinä tai ryhminä kohdennetut tuki- ja palvelutoimet ovat toimineet ja miten hanke on toiminnallaan täydentänyt alueen palvelujärjestelmien palvelukapeikkoja ja puutteita. Mallinnus tuottaa tietoa myös siitä, miten palvelujen toimintaa voidaan kehittää ja mikä mahdollisti onnistunutta toimintaa Meri-Lapin alueella. Veitsiluodon tapauksessa toimivan verkostomaisen yhteistyön ja asiantuntijoiden tilanne- ja paikallistuntemuksen merkitys korostui heti kriisitilanteesta lähtien. ÄRM-toiminta käynnistyi välittömästi irtisanomisilmoituksen jälkeen. Irtisanottujen muutosturva on merkittävä tuki työstä toiseen siirtymälle, mutta on tarvetta kehittää irtisanomisten ajoittumisen mukaan joustavaa muutosturvapalvelua. Palvelut eivät tunnista irtisanottujen moninaisia ja moninaistuvia palvelutarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että on tarvetta kehittää nopeammin käynnistyvää, tuetumpaa ja sujuvampaa palveluprosessia sekä pidempikestoisia tukiprosesseja. Näiden toteuttaminen ei voi jäädä lyhytkestoisten hankkeiden varaan. Erityisesti ikääntyneet ja alentuneet työkyvyn omaavat työntekijät ovat ryhmä, joka vaatii kohdennettua tukea ja palveluita. ÄRM-rahoituskanavassa tunnistettiin tarve vastata nykyistä selvemmin äkillisen rakennemuutoksen tuottamaan henkilötasoiseen palvelutarpeeseen. Irtisanottujen kokonaisvaltainen hyvinvointi tulisi nykyistä vahvemmin ottaa käyttöön rahoitusperusteeksi niin, että hyvinvointi tunnistetaan uudelleentyöllistymistä laajempana ja kompleksisempana ilmiönä. ÄRM-rahoitusinstrumentin mahdollistaa myös tähän liittyvää tutkimustoiminta. Mallintamisen tulokset esitetään Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisusarjassa julkaisussa ”Joukkoirtisanomisen jälkeen” (Halttu& Hokkanen & Orjasniemi).