RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22664, DigiNonStop - Perustaitojen digikoulutusta maahanmuuttajille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja palveluverkon ulkopuolelle pudonneiden maahanmuuttajien digitaalisten perustaitojen vahvistamisen tarve. Suomalaisen yhteiskunnan digitaalisuuden aste on korkea (vrt. EU, esim. DESI 2020) ja esimerkiksi työnhaku, koulutus sekä monet yhteiskunnalliset palvelut vaativat ajantasaisia digitaitoja. Koronapandemia on entisestään siirtänyt asioiden hoitamista digitaalisille alustoille ja verkkoon.

Kohderyhmän taustahaasteina ovat heikko kielitaito sekä heikko digitaitojen lähtötaso, mitkä tekevät esimerkiksi etäasioinnista haastavaa. Työnhaku tapahtuu pääasiassa digitaalisesti ja työnhaun dokumentit tehdään digitaalisesti. Etäopiskelutaidot ovat nousseet erityiseen rooliin koronan myötä – myös jo maahanmuuttajien perustaitojen koulutuksissa (mm. luku- ja kirjoitustaidon koulutukset, kotokoulutukset). Koska digitaidot ulottuvat nykyisin lähes kaikille elämän osa-alueille, voi niiden puute heikentää mm. kokemusta oman elämän hallinnasta ja jopa kotoutumista ja integraatiota. Voidaankin sanoa, että digitaidot ovat kansalaistaitoja, joita ilman syrjäytymisriski on ilmeinen.

Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien tai palveluverkon ulkopuolelle pudonneiden uusmaalaisten, täysikäisten ja työikäisten (18–64-vuotiaat) maahanmuuttajataustaisten henkilöiden digitaitoja niin, että osallistujat osaavat koulutuksen jälkeen hoitaa digitaalisesti mm. omaan arkeen, työnhakuun ja opiskeluun liittyviä asioita itsenäisemmin. Perusdigitaitojen myötä hankkeen koulutukseen osallistuvien mahdollisuudet jatkaa kouluttautumista tai työllistyä kasvavat. Hankkeen koulutuksiin osallistuvat kokevat koulutuksen sisältöihin liittyvien digitaitojensa olevan vähintään hyvät.

Erityistä lisäarvoa hankkeelle tuo uusi maahanmuuttajien perustaitojen koulutusmalli. Hankkeessa vahvistetaan digitaitoja joustavalla, maahanmuuttajille didaktiikaltaan suunnitellulla ja hankkeessa mallinnettavalla non-stop-koulutuksella. Hankkeen tuotoksena valmistuvan koulutusmallin on tarkoitus tuoda maahanmuuttajien perustaitojen koulutustarjontaan uudenlainen koulutustyyppi, joka ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet ja tarjoaa joustavan mahdollisuuden valita itselleen sopivin kurssi – niin ajallisesti kuin sisällöllisestikin. Koulutusmallilla pyritään tukemaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä kasvattamaan motivaatiota kouluttautua.

Hankkeen vaikutuksena myös osallistujien yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus vahvistuu ja osallistujien ymmärrys suomalaisen yhteiskunnan digitaalisista palveluista ja niiden käytöstä kasvaa. Hankkeen lopussa 50 % osallistujista kokee osaavansa toimia paremmin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hankkeen toimintakausi on tammi-joulukuu 2022, jonka aikana toteutetaan 33 koulutusmoduulia, tarjotaan 400 digitaitojen opiskelupaikkaa kohderyhmälle ja testataan sekä mallinnetaan perustaitojen non-stop-koulutus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat haastavassa työmarkkinatilanteessa olevat tai palveluverkon ulkopuolelle pudonneet uusmaalaiset, täysikäiset ja työikäiset (18–64-vuotiaat) maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joiden digitaidot ovat hankaloittaneet mm. oman arjen hallintaa, työnhakua tai kouluttautumista.

Vuoden 2021 helmikuun työ- ja elinkeinoministeriön ulkomaalaisten työttömyys ja palveluihin osallistuminen -raportin mukaan ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on 20 317. TEM:n työnvälitystilastojen mukaan (mm. 12/2020 ja 1-2/2021) ulkomaalaisten ja vieraskielisten työttömien määrä on kasvanut Uudellamaalla selvästi muita alueita enemmän.

Hanke tulee kohdistumaan tästä yli 20 000 henkilön joukosta noin 135-300:aan 18–64-vuotiaaseen haastavassa työmarkkinatilanteessa ja syrjäytymisvaarassa olevaan henkilöön, joiden perusdigitaidot ovat heikot. Tämän lisäksi pyrimme aktiivisella järjestöyhteistyöllä ja asiakashankintastrategialla tavoittamaan palveluverkon ulkopuolelle pudonneita maahanmuuttajia, jotka eivät välttämättä näy näissä tilastoissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Uudenmaan alueen kunnat, kaupungit, yritykset, yhdistykset, säätiöt ja muut organisaatiot, jotka toimivat tulevaisuudessa maahanmuuttajien työnantajina, kouluttajina, ohjaajina tai muina toimijoina.

2) Julkiset palvelut mm. terveydenhuolto, TE-palvelut. Osallistujien kehittyneet digitaidot mahdollistavat osan julkisten palveluiden asioiden hoitamisesta sähköisesti ja vähentää asiakaspalveluiden kuormaa.

3) Koulutustoimijat. Opiskelijoiden kehittyneet digitaidot mahdollistavat jatkokouluttautumisen, vähentävät perusdigitaitojen koulutusta toimijoilta koulutuksen alkuvaiheessa ja osallistujien opiskelutaidot kehittyvät vastaamaan paremmin opinnoissa tarvittavia taitoja.

2) Osallistujien läheiset ja yhteisöt. Osallistujat levittävät digiosaamista läheisilleen ja yhteisöilleen sekä motivoivat heitä digitaitojen kehittämiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 73 588

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 016

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 73 588

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 72 016

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kauniainen, Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 135

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kalliolan Setlementti Ry tuntee hyvin järjestötoiminnan osallistujarakenteita. Järjestötoiminnan ja hankkeen koulutuksen osallistujista iso osa on naisia. Järjestötoiminnan tavoittaessa useimmin naisia, otamme huomioon osallistujien rekrytoinnissa, markkinoinnissa ja asiakasohjauksessa kaikki sukupuolet. Hankkeen koulutukset on tarkoitettu kaikille sukupuolille ja toteutettavaksi sekaryhmissä. Osalla kohderyhmään kuuluvista naisista voi olla rajoitteita osallistumisen suhteen sekaryhmissä. Yhteistyöllä Irakin Naisten Yhdistys Ry:n kanssa tavoitellaan kohderyhmään kuuluvien naisten tavoittamista sekä toimintaan kannustamista ja rohkaisemista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että toiminnot eivät tue perinteistä koulutus- ja ammattijakaumaa, vaan kaikki toiminta sopii siitä kiinnostuneelle kohderyhmälle sukupuolesta riippumatta. Hankkeen koulutukset on tarkoitettu kaikille sukupuolille. Välitämme kaikissa toiminnoissamme, myös tämän hankkeen koulutuksissa moninaisuuden sallivaa ja tasa-arvoa vahvistavia periaatteita. Yhdenvertaisuus on toimintamme perustaa ja koulutuksen yhtenä tarkoituksena on osallistujien yhteiskuntaosaamisen vahvistaminen, johon yhtenä näkökulmana liittyy sukupuolten tasa-arvo. Naisten osallistumista tuetaan mm. kurssin ajankohdalla, asiakasohjauskanavilla sekä mahdollisella lastenhoidolla ja lapsen ottamisella kurssille mukaan. Koulutukset järjestetään aamupäivisin, jolloin aiemman kokemuksemme perustella useimmiten naisten on helpompi osallistua toimintaan, lasten ollessa hoidossa tai koulussa. Asiakasohjaus tapahtuu useiden järjestöjen kautta, jotka tukevat myös erityisesti naisten osallisuutta, kuten Irakin naisten yhdistys. Osa koulutuksista on suunniteltu Irakin naisten yhdistyksen tiloihin, joissa on mahdollista saada lastenhoitoapua kurssin aikana. Pienen lapsen voi tarvittaessa myös ottaa mukaan kurssille.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan kohderyhmän digitaitojen vahvistaminen sukupuolesta riippumatta. Hanke siis edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	5
Hankkeessa korostetaan ekologista kestävää kehitystä hankkeen sisällä tehtävissä ratkaisuissa (tarjoilut, kopiointi jne). Käytämme muihin toimintoihin hankittuja laitteita ja pidämme niistä huolta niin, että voimme käyttää niitä jälleen seuraavissa toiminnoissa. Lisäksi ekologinen kestävä kehitys kulkee mukana annettavassa koulutuksessa ja ohjauksessa. Verkkoympäristöjen käyttö ja niiden käytön kouluttaminen eteenpäin kohderyhmälle säästävät välillisesti ja välittömästi luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	3
Pyrimme vaikuttamaan koulutussuunnittelulla ja tilavalinnoilla ilmastoriskeihin ja päästöihin. Käytämme tiloja tehokkaasti (mm. käyttöaste ja käytön suunnittelu) ja opetukseen käytettävät tilat on valittu niin, että niihin on mahdollista päästä helposti julkisilla kulkuvälineillä tai jalan/pyörällä. Kannustamme asiakkaita käyttämään julkista liikennettä yksityisen sijaan, tarjoamalla osallistujille koulutuksesta koituville matkoille AB- tai BC-vyöhykelipun julkisiin kulkuvälineisiin. Verkkoympäristöjen käyttö ja niiden käytön kouluttaminen eteenpäin kohderyhmälle vähentävät välillisesti ja välittömästi ilmastonmuutoksen riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	3
Ihmisten perusosaamistason noustessa yleisellä tasolla myös ymmärrys luonnon monimuotoisuudenkin suhteen kasvaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	3
Ihmisten perusosaamistason noustessa yleisellä tasolla myös ymmärrys kestävän kehityksen suhteen kasvaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminta ei vaikuta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Hankkeen hankinnat toteutetaan materiaalipihisti ja suositaan mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäyttöä uusien hankintojen sijaan. Käytämme muihin toimintoihin hankittuja laitteita ja pidämme niistä huolta niin, että voimme käyttää niitä jälleen seuraavissa toiminnoissa. Käytämme sähköisiä oppimateriaaleja ja digitaitojen opiskelussa välitämme taitoja ja asenteita, jotka tukevat kestäviä ratkaisuja materiaalien ja jätteiden suhteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	4
Kalliolan toimipisteissä ja opetustiloissa on käytössä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	8
Hankkeella edistetään paikallisten maahanmuuttajien työllistymistä ja jatkokouluttumista kohti työelämää. Aikuisten perustaitojen vahvistaminen vaikuttaa myös alueella asuvien ihmisten inhimillisten resurssien käyttöön hyödyttävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeen aikana kehitetään Kalliolan setlementtiin ja alueen muille toimijoille perustason digitaitoja tukevaa toimintaa, joka vahvistaa kohderyhmän osallisuutta, toimintakykyä, aktiivista toimijuutta ja arjen hallintaa. Hankkeen aikana kehitetään ja testataan maahanmuuttajien perustaitojen koulutukseen keskittynyt joustava ja omaehtoisuutta tukeva koulutusmalli. Mallia voidaan soveltaa koskemaan useita perustaitoja ja se voidaan tuoda osaksi maahanmuuttajien perustaitojen koulutustarjontaa eri alueilla ja eri toimijoilla.
Liikkuminen ja logistiikka	5	5
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota julkisen liikenteen käyttämiseen ja sen rinnalla pyöräilyn ja kävelemisen tukemista liikkumisessa ja logistiikassa. Kannustamme asiakkaita käyttämään julkista liikennettä yksityisen sijaan, tarjoamalla osallistujille koulutuksesta koituville matkoille AB- tai BC-vyöhykelipun julkisiin kulkuvälineisiin. Hankkeeseen liittyvät kokoukset ja tapaamiset mm. verkostojen ja yhteistyötahojen kesken järjestetään pääosin etäkokouksina.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Kohderyhmän perustaitojen vahvistaminen ja koulutustason nostaminen vaikuttavat suoraan henkilöiden hyvinvointiin. Hanke edistää osallistujien arjen hallintaa sekä työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia, mitkä edistävät osaltaan mm. osallistujien hyvinvointia (taloudellinen, terveydellinen, mielenterveydellinen) Kasvaneet perustaidot ja digitaidot edistävät myös hankkeen osallistujien läheisiä sekä yhteisöjä osaamisen jakamisen, asenteiden ja motivoinnin välityksellä.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Perustaitojen vahvistaminen ja koulutustason nostaminen vahvistaa koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien tasa-arvoisuutta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan asiakkaat yksilöinä ilman ennalta määriteltyä sukupuoli- tai muuta oletusta esimerkiksi ammatin valinnassa tai roolissa yhteisössä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Perustaitojen vahvistaminen ja koulutustason nostaminen vahvistaa koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien osallisuutta yhteiskunnassa, aktiivista toimijuutta sekä yhdenvertaisuutta. Hanke edistä yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta ottamalla pääkohderyhmäkseen koulutuksellisesti aliedustetun ryhmän. Heikot perustaidot ovat yhteydessä mm. syrjäytymiseen ja yhteiskunnallisen osattomuuden kokemukseen.
Kulttuuriympäristö	3	3
Perustaitojen vahvistaminen ja koulutustason nostaminen vahvistaa koulutuksellisesti arvostusta myös kulttuuriympäristön arvostamista kohtaan.
Ympäristöosaaminen	4	4
Ympäristöosaaminen kulkee läpi toiminnan, lähinnä hankintojen, lajittelun, liikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Perustaitojen vahvistaminen ja koulutustason nostaminen vahvistaa koulutuksellisesti arvostusta myös ympäristönäkökulmaa kohtaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella vahvistettiin heikossa työmarkkina-asemassa ja palveluverkkojen ulkopuolella olevien maahanmuuttajien digitaalisia perustaitoja. Digitaitoja vahvistettiin vastaamaan arjen, opiskelun ja työelämän vaatimuksia. Hankkeen koulutuksissa huomioitiin erityisesti, että kohderyhmään kuuluvista isolla osalla ei ole juuri aiempaa opiskelu- tai oppimiskokemusta. Lisäksi kohderyhmän suomen tai englannin kielen taito ei ole riittävä moneenkaan koulutukseen, joten koulutus muotoiltiin niin, että osallistuminen oli mahdollista kielitaidosta huolimatta.

Hankkeen aikana, vuonna 2022, tarjottiin 360 digikurssipaikkaa, kursseja järjestettiin 30 Helsingissä ja Espoossa. Koulutuksiin osallistuneita opiskelijoita oli 88 ja he suorittivat hankkeen aikana yhteensä 109 opintopistettä digiperustaidoista. Opintopisteet kirjattiin kansalliseen Koski-tietojärjestelmään, josta ne siirtyvät opiskelijoiden Oma Opintopolku -palveluun. Tämän voidaan ajatella olevan kohderyhmässä todella hyvä tulos, huomioiden kohderyhmän taustahaasteet (mm. kielitaito, opiskeluvalmiuksien puute).

94 % kursseille osallistuneista opiskelijoista osallistui useammalle kuin yhdelle kurssille. Yksittäiset opintopisteet ja niiden saavuttaminen kasvattivat kiinnostusta suorittaa yhä useampia opintopisteitä. Opiskelijoiden palaute oli, että onnistumiset ja niistä saatu suoritusmerkintä paitsi motivoivat jatkamaan niin myös nostivat heidän oppimisitsetuntoaan.

Välittömien tulosten lisäksi hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin joustavaa non stop -koulutusmallia, joka huomioi erilaiset elämäntilanteet. Non stop -toiminta muotoutui hankkeen aikana käsittämään erityisesti koulutusten sisältöjä. Sisällöt muokattiin niin, että kurssilla voi suorittaa opintopisteitä omassa tahdissa, oman osaamisen ja opiskelutahdin sallimalla tavalla. Opintopisteiden myöntämisen ehtona oli osaamisen osoittaminen ja kurssitavoitteiden sekä niiden arvioinnin kohteiden saavuttaminen. Alkuperäisistä kolmesta kurssista sekä uusista, hankkeen aikana kehitetyistä kahdesta kursseista, syntyi Digiperustaitojen-koulutuskokonaisuus (5 op). Opetussuunnitelma sekä kurssikohtaiset kriteerit ovat vapaasti nähtävillä kansallisessa ePerusteet-palvelussa. Opetussuunnitelmaa hyödynnetään Kalliolan muussa koulutus- ja työllisyystoiminnassa jo nyt.

Koulutusmallin pilotoinnin tuloksena mallia kehitettiin huomioimaan missä ja miten kohderyhmä tavoitetaan sekä, miten toimijana teemme yhteistyötä niiden yhteisöjen ja toimijoiden kanssa, johon kohderyhmä jo kuuluu ja kiinnittyy. Järjestimme kursseja yhteistyössä erityisesti maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja heidän tiloissaan, jotka olivat kohderyhmälle saavutettavia ja tuttuja.

Hankkeen tuloksena syntyi tavoitellusti koulutusmalli, joka pilotoinnin aikana muokattiin vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Malli vastaa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin: 1. Malli huomioi erilaiset elämäntilanteet 2. Malli mahdollistaa joustavan opiskelun. Lisäksi malli kehittyi alkuperäistä ajatusta paremmin vastaamaan siihen, että opiskelija voi sisällöllisesti suorittaa itselleen sopivassa tahdissa koulutussisältöjä. 3. Malli tukee maahanmuuttajien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä (esim. hoitamaan omia asioitaan digitaalisesti, valitsemaan itselleen sopivat kurssisisällöt ja opiskelutahdin) 4. Malli kasvattaa oppimismotivaatiota. Palautteen perusteella saavutetut opintopisteet kannustivat suorittamaan niitä lisää. Tätä vahvistaa myös tulokset, joiden mukaan 94 % opiskelijoista osallistui useammalle kuin yhdelle kurssille. Lisäksi yli 40 % osallistujista suoritti jonkun tai kaikki tarjolla olleista opintopisteistä. Mallista ja toimintatavasta tehtiin video, jota levitettiin kattavasti Kalliolan viestintäkanavissa sekä yhteistyökumppaneille. Se on nähtävillä vapaasti sekä Kalliolan nettisivuilla että Kalliolan Youtube-kanavalla.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot