|
|
|
Hankekoodi: S22661
Hankkeen nimi: LEAP - Kasvuhakuisten pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: +358447856925 / Iire
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Iire
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856925
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Savossa on yli vuosikymmenen ajan ollut yritysten ongelmana ja heikkoutena niiden alhainen panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (tki). Maakunta tarvitsee elinvoimaisuutensa vahvistamiseksi, tulevaisuuden ja vetovoiman varmistamiseksi lisää uutta osaamista ja uusia investointeja yritysten ja julkisten organisaatioiden tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaan.
Toinen heikkous on alueen pk-yritysten kasvuaste, jopa kasvuhaluttomuus. Maakunnassa on kuitenkin paljon potentiaalisia kasvuyrityksiä, mutta niillä ei välttämättä ole vielä kaikki kasvun mahdollistamat toimintaedellytykset riittävällä tasolla kasvuun ja kansainvälistymiseen. Myös COVID-19 -pandemia muutti yritysten toimintaympäristöä, ja tämä toisaalta heikensi joidenkin yritysten kasvuhalua- ja kykyä, mutta toisaalta avasi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hankkeen päätavoitteena on selvittää/analysoida yritysten kasvun haasteet (laaja-alainen yrityksen kasvuanalyysi) sekä tuoda ratkaisuja löydettyihin pk-yritysten kasvuun liittyviin haasteisiin. Lisäksi nostetaan yritysten edellytyksiä ja osaamistasoa kasvun haasteisiin liittyen ja sitä kautta tuodaan työkaluja kasvun hallintaan. Erityisesti huomioidaan ELY-keskuksen tai BusinessFinlandin koronatukea innovaatio- ja kehittämistoimintaan saaneet pk-yritykset sekä muut COVID-19 -pandemiatilanteessa haasteita kohdanneet pk-yritykset, jotta näiden yritysten kasvu saadaan uudelle uralle. Lisäksi yrityksillä on hankkeen myötä uusia verkostoja hankkia paremmin myös ulkopuolista asiantuntija-apua, erilaisia liiketoiminnan kehittämispalveluita ja rahoituksia. Sekä uusien verkostojen, että osaamisen noston kautta kehittyy myös yritysten kyky vastata paremmin tulevaisuudessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Hankkeen päätavoitteen lisäksi hankkeessa muodostetaan LEAP-palvelukonsepti, joka perustuu hankkeessa toteutettuihin toimenpiteisiin ja niistä saatuun palautteeseen. Hankkeen kautta muodostettavat LEAP-palvelut integroidaan osaksi olemassa olevia alueellisia yritysten liiketoiminnan kehittämisen palveluja. Ne toimivat saumattomasti Havuja#!@%&! Bootcamp- ja Accelerator -palveluiden jatkona ja pidemmällä kasvun haasteissa tai muutoksessa oleville pk-yrityksille. Tällä hetkellä tämä palveluosio puuttuu varsinkin pienille yrityksille suunnattuna ennen kansainvälistymisvaihetta, johon vastaa Kauppakamarin Export 2x -hanke.
Tavoitteena on myös jatkaa LEAP-toimintaa hankkeen jälkeen ja varmistaa jatkossakin alueemme olemassa olevien potentiaalisimpien pk-yritysten kehittäminen, kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusien kasvuedellytysten luominen.
Hankkeen toimenpiteiden kautta kehitetään yritysten kasvukyvykkyyttä keskittyen yrityskohtaisesti määriteltyjen kehittämiskohteiden ratkaisemiseen. Samalla vahvistetaan pk-yritysten ja niiden henkilöstön kyvykkyyttä toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja lisätään yritysten keinovalikoimaa
ja osaamista yllättävissä muutostilanteissa selviämisessä. Hankkeen kautta kohdeyritysten johdon ja tki-henkilöstön kyky tunnistaa ja myös hyödyntää toimintaympäristön muutoksista syntyviä innovaatioita on parantunut, samoin kyky nähdä uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai muokata ja suunnata uudelleen nykyistä liiketoimintaa on parantunut.
Tavoitteisiin päästään seuraavilla toimenpiteillä:
1. Potentiaalisten kohdeyritysten valinta (osa valittu ennen hankkeen alkua ja toinen ryhmä yrityksiä valitaan hankeen aikana) sekä osallistuvien yritysten tarpeisiin sopivan analyysityökalun valinta.
2. Liiketoiminnan kasvuanalyysi (todellisten kasvun pullonkaulojen ja haasteiden saaminen esiin)
3. Pk-yritysten kasvukyvykkyyden kehittäminen (koulutukset, yrityssparraukset, yrityskohtaiset kasvusuunnitelmat)
4. Ryhmätapaamiset ja verkostoitumistapahtumat sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret kasvuhakuiset yritykset, jotka ovat voimakkaan kasvun, kehittämisen ja/tai muun muutoksen vaiheessa. Kohderyhmään kuuluvat yritykset ovat pääosin pidemmälle edenneitä. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti myös korona-aikaista kehittämisrahoitusta (ei analyysirahoitusta) saaneet yritykset. Hankkeeseen valitaan yrityksiä, joilla on kehittymisen kautta potentiaalia valtakunnalliseen tai kansainväliseen kasvuun.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut yritysten kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset, alueen kehittämisyhtiöt, erilaiset alihankintaverkostot ja alueen elinkeinoelämä liiketoiminnan vilkastumisen ja kasvun myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 379 387
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 314 381
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 473 777
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 391 075
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Keitele, Tuusniemi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Tervo, Lapinlahti, Rautalampi, Kuopio, Vesanto, Kaavi, Kiuruvesi, Suonenjoki, Joroinen, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 45
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen keskeisin tavoite on vahvistaa alueemme pk-yritysten osaamista ja kasvun valmiuksia. Hankkeen toimenpiteiden kautta vahvistetaan potentiaalisimpien pk-yritysten kilpailukykyä ja luodaan uusia kasvuedellytyksiä. Kasvuhakuisia pk-yrityksiä kehittämällä ja LEAP-palvelukonseptilla vahvistetaan paikallista elinkeinorakennetta ja alueen elinvoimaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään kasvuhakuisten pk-yritysten palveluja, palveluverkostoa ja yhteistyötä. Hankkeessa kehitettävä LEAP-palvelukonsepti on kasvuhakuisten yritysten käytössä myös hankkeen jälkeen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Koko hankkeen tarkoituksena on alueellisen taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeella voi olla yleistä ympäristöosaamista kasvattavaa vaikutusta | ||
LEAP-hanke on ollut jatkumo Business Center Pohjois-Savon innovaatioiden kaupallistamispalveluille, joista puuttui jo pidemmällä kasvun haasteissa oleville yrityksille kasvun perustan luomiseen tukea tarjoava palvelukokonaisuus.LEAP-hankkeen avulla pyrittiin löytämään kasvu- ja kehittymishaluiset yritykset, analysoimaan niiden todelliset kasvun haasteet sekä etsimään ratkaisuja haasteiden selättämiseksi. Hankkeen kautta haluttiin parantaa kohdeyritysten johdon ja tki-henkilöstön kykyä tunnistaa ja hyödyntää toimintaympäristön muutoksista syntyviä innovaatioita ja kykyä nähdä ja hyödyntää muutoksen tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tavoitteena olleesta 40 yrityksen määrästä tavoitettiin hankkeent toimenpiteisiin yhteensä 32
yritystä. Näistä mikroyrityksiä oli 26 kpl (tavoite 17), pienyrityksiä 4 (18) ja keskisuuria 2 kpl (5). Hankkeen maantieteellinen alue oli koko Pohjois-Savon maakunta. Tavoitetuista yrityksistä valtaosan kotipaikka oli Kuopio (26 yritystä). Siilinjärven kunnan alueelta oli mukana 2 yritystä, mikä todettiin positiivisena asiana. Loput yritykset edustivat yksittäisiä pohjoissavolaisia kuntia (Kiuruvesi,
Muuruvesi, Sonkajärvi, Varkaus ja Vieremä). Eri toimialat olivat esillä varsin kattavasti. Suurimmat niistä olivat informaatio ja viestintä (6 yritystä) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (4 yritystä).
Yritysten analyysityökaluksi valikoitui Quum-analyysi. Liiketoimintamallien hahmottamiseen käytettiin lisäksi Business Model Canvasia. Toimintamallina ohjelmassa oli valmentava sparraus lähi-istunnoissa yritysten ja niiden edustajien (johtoryhmän jäsenet) kanssa. Valmentajat reflektoivat jokaisen istunnon jälkeen omaa toimintaansa. Toimintamalli kehittyi reflektoinnin tuloksena monologisesta mallista dialogiseen, vuorovaikutukselliseen kanssakäymiseen. Valmentamisen kokonaisuus sisälsi 4-5 tapaamista/yritys. Tarvittaessa yritystä seurattiin ja tuettiin tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjattiin saatavilla oleviin muihin kehittämispalveluihin. Ohjelman sisältöä ja toteutusta sen kehittämiseksi arvioitiin jokaisen päättyneen yritystapauksen jälkeen. Koko prosessin kesto yhden yrityksen kohdalla oli 6 - 12 kuukautta. Osallistujille järjestettiin lisäksi verkostoitumistilaisuuksia ja asiantuntijaesityksiä valituista teemoista.
Hankkeessa käytetyn Vainu-yritystietokannan mukaan ohjelmassa mukana olleiden yritysten liikevaihto kasvoi vuodesta 2022 vuoteen 2023 hieman yli 24%. Keskimääräinen liikevoitto yrityksissä tuona aikana oli reilut 6%. Tulokset antavat ymmärtää, että valmennuksilla on ollut positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan.
Hankkeen palvelukonsepti kuvattiin ja hankkeen vaikuttavuutta selvitettiin PRIA (Prospective Rapid Impact Assessment) -ennakkoarviointimenetelmällä InTo-työkalua apuna käyttäen. Merkittävimmäksi kokonaisuudeksi arvioinnissa tiivistyi LEAPin vuorovaikutteinen valmentava menetelmä, jossa yrityksiä haastettiin tarkastelemaan liiketoimintaansa kriittisesti. Toisena erittäin merkittävänä kokonaisuutena nousi esille vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvän tuen tarve. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan haussa olevalla Kestävää kehitystä pk-yrityksille –hankkeella.
Osallistujayritysten koettua asiakastyytyväisyyttä mitattiin NPS-suositteluindeksikyselyllä syksyllä 2022 sekä uudestaan hankkeen lopussa syksyllä 2023. Suositteluhalukkuus kasvoi tuolla aikavälillä 62%:sta (N=8) 95%:iin (N=19). Syksyllä 2022 tyytyväisyyttä mitattiin myös osana Business Center Pohjois-Savon asiakastyytyväisyyskyselyä. Yritykset vastasivat saaneensa tukea mm. liiketoiminnan kehittämiseen, rahoitusratkaisujen etsimiseen ja ’bisnesälyn’ kehittämiseen. Erityisen positiivista palautetta osallistujilta on saanut koko hankkeen ajan valmentajien ammattitaitoinen valmennusote, joka sekä haastoi osallistujien aiempia toimintatapoja, että sparrasi muutoksen toteutukseen. Hankkeen viimeinen yhteinen valmennustapaaminen Erkka Westerlundin johdolla sai samoin erittäin positiivsta palautetta osallistujilta.