|
|
|
Hankekoodi: S22635
Hankkeen nimi: KESTO Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta hanke
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Opintotoiminnan Keskusliitto ry, Centralförbundet för Studieverksamhet rf
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0201789-3
Jakeluosoite: Toinen linja 17
Puhelinnumero: 0505879423
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.ok-sivis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilvonen Anne Marita
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: viestintä- ja innovointipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505879423
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten joustavuuden ja osaamisen uudistamisen merkitys ovat korostuneet viime vuosina, kun toimintaympäristössä on ollut käynnissä monia merkittäviä muutoksia, kuten sote-uudistus, digitalisaatio ja julkisen rahoituksen kiristyminen. Covid-19-pandemia on vaatinut organisaatioilta kuitenkin ennennäkemättömän nopeaa reagointia ja aiheuttanut kuormitusta johdolle ja henkilöstölle. Organisaatioissa on ollut tarve ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja työvälineitä, jotta työtä voidaan tehdä asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti poikkeustilanteessa. Organisaatiot ovat nostaneet esiin johtamisosaamisen kehittämistarpeen jo aiemmin, mutta tarve on kasvanut merkittävästi poikkeustilanteen aikana.
Jokaisen organisaation tulee ottaa toiminnassaan huomioon kestävä ja vastuullinen toimintakulttuuri, jolla edistetään paitsi ekologista, myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Kriisistä toipuvan organisaation johtajalta vaaditaan kykyä osallistaa ja motivoida henkilöstöä arvioimaan ja suunnittelemaan yhdessä kestävää tulevaisuutta sekä osaamisen kehittämisen käytäntöjä. Työyhteisöjen arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisöllisyyden, osallistumismahdollisuuksien ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien lisäämistä sekä laatuajattelua. Kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten rooli alueellisena työllistäjänä on suuri ja ala on yhteiskunnallisesti merkittävä. Organisaatiot tarvitsevat osaavaa henkilöstöä turvaamaan tulevaisuutta. Vastuullinen toimintakulttuuri on yksi merkittävä organisaation veto- ja pitovoiman edistäjä.
Haettava hanke tarjoaa ratkaisuksi muutosjohtamisen ja ennakoinnin koulutusta kansalaisjärjestöjen ja pk-sote-alan yritysten johtajille, esimiehille ja muille organisaation kehittämisestä vastaaville henkilöille. Koulutuskokonaisuus koostuu kolmesta moduulista, 1) muutosjohtamisesta, 2) tulevaisuuden ennakoinnista ja 3) laatuajattelusta. Koulutussisältöjä tarkastellaan kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmista, jotta organisaatioilla olisi parempia valmiuksia edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä toiminnassaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Koulutusta järjestetään verkostomaisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Koulutustilaisuuksissa työstetään yhdessä tulevaisuuden kysymyksiä, jaetaan hyviä toimintatapoja ja opitaan toisilta vertaisoppimisen ja yhteiskehittämisen avulla.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa mukana olevien organisaatioiden muutoskykyä ja antaa valmiuksia oman työpaikan toimintatapojen kehittämiseksi. Toimenpiteiden avulla lisätään työhyvinvointia ja tuottavuutta tilanteessa, jossa monen pienen ja keskisuuren yrityksen ja järjestön tulevaisuudennäkyvät ovat epävarmat.
Hanke on kohdistettu Covid-poikkeustilanteen kuormittamille työpaikoille. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä ovat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueiden pienten ja keskisuurten liiketoimintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten johtajat, esimiehet sekä muut työpaikan kehittämisestä vastaavat henkilöt, jotka tarvitsevat tukea oman johtamisosaamisensa, muutosvalmiuden ja työyhteisön nopeaan kehittämiseen sekä kestävän elämän toimintatapojen suunnitteluun. Hankeen koulutustilaisuudet antavat työkaluja toiminnan ketteräksi kehittämiseksi omalla työpaikalla.
Hankkeen toimenpiteiden välillisenä kohderyhmänä koulutuksiin osallistuneiden työyhteisöt ja laajemmin hankkeessa mukana olevien osallistujien organisaatioiden asiakaskunta, jotka hyötyvät laadunkehittämiseen ja asiakaslähtöisyyteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä. Hankkeen tuloksia pyritään levittämään myös mahdollisimman laajasti, jolloin niistä hyötyvät hankkeen toimenpiteiden ulkopuolella olevat yritykset ja järjestöt muillakin alueilla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 003
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 968
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 137 142
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 128 413
Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Helsingin, Turun
Kunnat: Turku, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 80
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 2 |
| Tavoitteena on se, että kohderyhmä tiedostaa oman toimintansa ja ajattelunsa merkityksen ja vaikutuksen ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Hankkeessa organisaatiot saavat tietoa konkreettisista toimenpiteistä kestävän elämän edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseksi sekä saavat osaamista huomioida nämä oman organisaation toiminnan suunnittelussa. Toimijoille tuodaan esille resurssiviisauden jakamistalouden mahdollisuudet. Hankkeessa korostetaan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous) sekä digitaalista monikanavaisuutta (mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa, seminaareissa, haastatteluissa jne.). Liiketoimintaan liittyvät ilmoitukset, tiedotteet sekä kaikenlainen viestintä sähköisesti vähentää paperin kulutusta ja etätyö teknologiaa hyödyntäen vähentää liikkumista. Hankkeessa tuetaan digitaalisuuden kokeilua ja käyttöönottoa mainituilla argumenteilla. Hankkeessa pyritään vahvistamaan osana laatuajattelua uudenlaista ja luovaa, digitalisaatioon perustuvaa liiketoimintaosaamista (uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön. Hankkeen koulutuksissa vahvistetaan kytkemään strategiaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö. Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan lisäksi kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Hankkeen koulutusmateriaalissa ja viestinnässä hyödynnetään digitaalisia alustoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| Laatuun, liiketoimintaosaamisen sekä uudistumiskyvyn kehittämiseen liittyy mm. organisaation materiaalivirtojen tuntemus kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden käsittely ja hävittäminen ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen). Hankkeessa hyödynnetään työkaluina jo olemassa olevia toimivia malleja. Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Hankkeen toteuttajat pyrkivät minimoimaan kokouksiin ja seminaareihin liittyvissä tarjoiluissa jätemääriä (esim. kertakäyttöastioita välttämällä ja tilaamalla oikea määrä tarjottavia). Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen koulutusten avulla tuetaan alueellisesti järjestöjen ja yritysten kehittämistoimia ja verkostoitumista tuottavuuden ja vetovoiman takaamiseksi. Hankkeessa tuetaan muutostilanteessa olevia organisaatioiden kehittymistä ja samalla tuetaan elinkeinorakenteen vahvistumista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot tulevat kahden ison maakunnan alueelta, joten vaikutukset ovat laajat. Tämä tukee osaltaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 3 |
| Hanke hyödyntää ja kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (koulutusmoduuleista muodostuva koulutuspaketti), joita on mahdollista levittää valtakunnallisesti muidenkin tahojen käyttöön. Hankkeessa luodaan verkostoja, joita samankaltaisten toimijoiden on mahdollista kehittää eteenpäin myös hankkeen jälkeen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 1 |
| Hankkeen vertaisoppimistyöpajat järjestetään alueellisesti, jotta liikkumistarvetta vähennetään. Hankkeen muussa toteutuksessa pyritään hyödyntämään digivälineitä ja tämän ollessa mahdotonta suositaan ensisijaisesti joukkoliikennettä, mikäli se on teknisesti ja aikataulullisesti mahdollista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on covidpandemian aiheuttaminen muutosten tukeminen osaamisen ja muutoskyvykkyyden lisäämisen kautta. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään erityisesti sosiaaliseen kestävyyden kehittämiseen. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kasvattaa tuottavuutta. Psykologinen pääoma, työn muotoilu ja muutosjohtaminen lisäävät työhyvinvointia, joka on tärkeä tekijä kokonaishyvinvoinnissa ja elämänlaadussa. Hankkeen keskeinen tavoite onkin hyvinvoinnin edistäminen, joka toteutuu välittömästi henkilöstön hyvinvoinnin lisääntymisenä, joka on tutkitusti yhteydessä myös asiakkaiden hyvinvointiin. Hankkeen toimenpiteillä edistetään sekä järjestöjen, yritysten että niiden työntekijöiden hyvinvointia sekä välillisesti heidän asiakasryhmiensä ja yhteistyöorganisaatioidensa hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 1 |
| Hankkeessa pyritään saamaan organisaatioiden edustajia laajasti mukaan koulutuksiin osallistavilla koulutusmenetelmillä ja sitä kautta lisäämään merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen osallistujat arvioivat hankkeen kyselyissä ja koulutuksessa oman organisaationsa tilaa ja mahdollisia kehittämistarpeita tasa-arvon toteutumisen kannalta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeen myötä monikulttuuristen näkökulmien tiedostaminen ja osaaminen vahvistuu kohderyhmän keskuudessa. Osaamisen lisääntymisen kautta saadaan luotua tasa-arvoa. Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista osallisuutta ja saavutettavuutta sekä yhteenkuuluvuutta. Kolmannen sektorin toimintaedellytysten vahvistaminen vähentää yhteiskunnan polarisaatiota. Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 8 | 3 |
| Kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskeinen osa hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen aikana nostetaan järjestöjen ja yritysten tietoisuutta ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa ja laajemmin yhteiskunnallisena toimijana. Hankkeen työntekijöiden sekä kohderyhmän henkilöiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia valintoja projektin käytännön toteutuksissa (esim. viestintä ja liikkuminen). | ||
KESTO-hankkeen tavoitteena oli vastata yksityisen sote-sektorin muutosvaatimuksiin ja tukea covid-19-pandemiasta toipuvia organisaatioita kouluttamalla sote-alan järjestöjen ja pk-yritysten johtajia, esihenkilöitä ja kehittäjiä. Hankkeessa pilotoitiin Kestävän muutoksen johtaja sote-alalla -koulutus työhyvinvoinnin, kestävyyden ja laadukkaan toiminnan ylläpitämiseksi muuttuvissa tilanteissa. Koulutus koostui kolmesta koulutuspäivästä, joiden teemat olivat 1) muutoksessa johtaminen, 2) tulevaisuuteen varautuminen ja 3) toiminnan kestävyys. Osallistujilta sähköisesti kerätty kyselyaineisto, koulutuksen aikana käydyt ryhmäkeskustelut sekä hankkeen arviointihaastattelut osoittavat, että pandemiatilanne oli tullut organisaatioihin yllättäen ja edellyttänyt muutoksia toimintaan sekä uuden osaamisen hankkimista.
Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena Zoomissa. Koulutusta pilotoitiin hankkeen aikana kolme kertaa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 99 henkilöä, joista noin puolet edusti yrityksiä ja puolet järjestö- tai säätiötaustaisia organisaatioita. Hanke oli kohdistettu ylimaakunnallisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Koulutukseen liittyi lähitapaamisena toteutettu alueellinen verkostotilaisuus joko ennen koulutusta tai koulutuksen jälkeen. Koulutuksesta kerätty arviointitieto osoittaa, että koulutus on vahvistanut osallistujien muutosjohtamisen osaamista, antanut työkaluja arjen johtamistilanteisiin sekä tarjonnut arvokasta vertaistukea ja mahdollisuuden hyvin käytäntöjen jakamiseen. Lisäksi osallistujat olivat koulutuksen arviointihaastattelun perusteella motivoituneet ottamaan ennakointityökaluja käyttöön. Yksittäisistä koulutussisällöistä osaamisen koettiin kasvaneen eniten sosiaalisen kestävän toiminnan osaamisen, tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisen sekä työyhteisön osallistamisen menetelmien osalta. Koulutus tuotti yhteisen ymmärryksen tulevaisuuden osaamistarpeista.
Koulutuksen sisällöt osoittautuivat monessa organisaatiossa verrattain uusiksi, vaikka toiminnan kestävyyteen, työyhteisön kehittämiseen ja tulevaisuusajatteluun liittyviä tarpeita ja tavoitteita tunnistettiin. Koulutuksen kohderyhmän rajaus oli onnistunut, sillä johtajat ja esihenkilöt ovat omassa organisaatiossaan avainasemassa viemässä uudistuksia eteenpäin. Välittöminä vaikutuksina tunnistettiin esimerkiksi strategiatyöskentelyn tueksi otetut tulevaisuuden ennakointimenetelmät ja kestävän kehityksen työpaikan sisäisissä ohjeistuksissa.
Hankkeen tavoitteena oli yhteensä 120 osallistujaa, mihin ei aivan ylletty. Hankkeeseen ilmoittautui yhteensä 133 henkilöä. Hankkeen kohderyhmänä olleet pienten organisaatioiden johtajat ja esihenkilöt joutuivat priorisoimaan muuttuvia tilanteita esimerkiksi sijaisjärjestelyiden osalta. Loppukyselyyn vastanneet (N=31) arvioivat koulutuksen sisällön hyödyllisyyttä arvosanalla 4,4/5. Koulutuksen toteutustapa koettiin hyväksi.
Hankkeen keskeiset sisällöt on koottu täydentämään aiemmassa SoteNavi-hankkeessa toteutettua, sote-alan järjestöille ja pk-yrityksille suunnattua Sotenavigaattori.fi-sivustoa. Sivusto tarjoaa tietoa ja ideoita oman toiminnan kehittämiseksi.