|
|
|
Hankekoodi: S22630
Hankkeen nimi: DigiGym
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 0400349263
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Kolehmainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349274
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
DigiGym-hankkeen tavoitteena on vastata Covid-19 pandemian aiheuttamiin haasteisiin, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksiin toimia digitaalisissa oppimisympäristöissä. Hankkeessa selvitetään yhdessä Valo-Valmennusyhdistyksen Jyväskylän toimipisteen asiakkaiden kanssa heidän osaamistaan sekä digitaidoissa että heidän halukkuuttaan ja kyvykkyyttään osallistua ja työskennellä digitaalisissa oppimisympäristöissä. Samalla myös selvitetään asiakkaiden käsitystä digitaalisten tilojen viihtyisyydestä sekä siitä kuinka niiden koetaan edistävän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Vastaavasti selvitetään myös henkilöstön osaamistarvetta ja odotuksia digitaalisista työskentely-ympäristöistään.
Tehdyn selvityksen pohjalta yhteiskehittämisen avulla tuotetaan workshop-koulutuksia, joissa opiskellaan ja käytetään erilaisia digitaalista osaamista edistäviä ympäristöjä ja sovelluksia. Tarvittaessa osallistujilla on mahdollisuus myös yksilöohjaukseen ja konsultointiin.
Samalla kun kehitetään asiakkaiden osaamista digitaalisesta toimimisesta, kerätään hyviksi havaituista menetelmistä ja käytännöistä toimintamallia. Toimintamallin tavoitteena on siirtää hankkeessa hankittua ymmärrystä ja osaamista myös muille, jotka toimivat digitaalisissa ympäristöissä ohjaus- tai valmennustehtävissä. Toimintamalli myös siirtyy nuoriso- ja järjestötyön konteksteihin korkeakoulutasoisen yhteisöpedagogikoulutuksen kautta.
Ensimmäisenä varsinaisena kohderyhmänä ovat Valo-Valmennusyhdistyksen työttömät ja työmarkkinatukea saavat asiakkaat. Toisena varsinaisena kohderyhmänä on työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Valo-Valmennusyhdistyksen asiakkaat.
Valo-Valmennusyhdistys työskentelee erittäin haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden parissa, jolloin syrjäytyminen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuminen on todellinen riski. Henkilöiden koulutus on tyypillisesti keskeytynyt tai ala ei ole soveltunut henkilölle esimerkiksi terveydellisistä syistä, ja koulutuksesta tai työkokemuksesta on jo useita vuosia. Merkittävällä osalla kohderyhmästä on pulmia mm. mielenterveyden tai päihteiden kanssa, ja heillä on tyypillisesti hyvin vähän sosiaalisia kontakteja. Suhteellisen suuri osa kyseisistä henkilöistä saa työmarkkinatukea, ja he ovat tyypillisesti osallistuneet erilaisiin palveluihin, joiden avulla he eivät ole kuitenkaan päässeet työelämään. Työmarkkinoiden ulkopuolelle ajautuminen on myös tämän kohderyhmän osalta merkittävä riski. Tähän ryhmään kohdennetut toimenpiteet kiinnittävät heidän yhteisöön ja parantavat heidän työmarkkina-asemaansa ja ne myös mahdollistavat heille työnhakemisen sekä jossain vaiheessa myös työllistymisen. Tavoitteena on saada heidät kiinnittymään toimintaan ja uskaltautumaan oppimaan työelämän edellyttämiä digitaalisia ja sosiaalisia taitoja.
Syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa työskentelevät järjestöissä ja oppilaitoksissa. Ne erityistä tukea tarvitsevien ryhmien ohjaamisen ammattilaiset, jotka tarvitsevat uutta toimintamallia digitaalisen yhteisöllisyyden ja psykososiaalisen turvallisuuden edistämiseen omassa työssään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 713
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 317 725
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 381 664
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 363 583
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 83
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Koska hankkeen keskiössä on digitaalisten vaihtoehtojen kehittäminen perinteisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien rinnalle, se tulee välillisesti hillitsemään luonnonvarojen käyttöä vähentämällä liikkumisen tarvetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Koska hankkeen keskiössä on digitaalisten vaihtoehtojen kehittäminen perinteisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien rinnalle, se tulee välillisesti hillitsemään hiilidioksidipäästöjen kasvua vähentämällä liikkumisen tarvetta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Pieni vaikutus kasvihuonekaasujen vähenemiseen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Aineettomat tuotteet ja palveluitten kehittäminen Hankkeessa kehitetään uusia tapoja sosiaaliseen kuntoutukseen. Nuoret itse osallistuvat kehittämistyöhön ja se takaa uusien tapojen sopivuuden heille. Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö yhdessä nuorten kanssa tuottaa aiempaa parempia konsepteja toimintaan. Näin saadaan syrjäytymisuhan alaisia ja haavoittavissa tilanteissa olevia nuoria palveluitten piiriin ja voidaan auttaa heitä kriisiajan yli sekä ylläpitää ja parantaa heidän motivaatiotaan ja toimintakykyään, jotta he paremmin löytäisivät tiensä koulutuspoluille ja työelämään. Hankkeen kehittämää toimintamallia levitetään monien verkostojen kautta niille toimijoille, jotka haluavat uusia toimintatapojaan. Toimintamallin levityksessä pääpaino tulee olemaan sähköisillä kanavilla. Tämä takaa taloudellista kestävyyttä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Digitaalisten palveluveihtoehtojen kehittäminen ja testaaminen vähentävät tarvetta liikkumiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Kaikissa hankkeen toimintaryhmissä pyritään edistämään osallistujien hyvinvointia. Ryhmät on tarkoitettu erityisesti haavoittavissa oloissa eläville ja syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Ryhmien tarkoitus on kannatella heitä kriisiaikana ja sen jälkeen ja kehittää sellaisia sosiaalisen kuntoutuksen malleja, jotka auttavat heitä koulutuspoluille ja kohti työelämää. Ryhmät lisäävät hyvinvointia usealla tavalla. Vertaisten kohtaaminen ja tuki tuo hyvinvointia, ammattilaiset työskentelevät nuorten kuntoutumiseksi ja ryhmien sisällöt ja menetelmät suunnitellaan nuorten hyvinvointia ja eteenpäin menoa tukeviksi. Hyvinvointia tukee myös se, että nuoret osallistuvat itse toiminnan suunnittelemiseen ja kehittämiseen ja voivat siten kokea vaikuttavansa sekä omiin asioihinsa että muiden nuorten hyvinvointiin. Myös hankkeen toimintatapoja / konsepteja myöhemmin käyttävät voivat niiden avulla edistää jatkossa muiden nuorten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke lisää haavoittavissa olosuhteissa ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten mahdollisuuksien tasa-arvoa, kun he saavat heille eritystä haastetta luovassa kriisitilanteessa ympärilleen vertaisia ja ammattilaisia, jotka kehittävät uudenlaisia mahdollisuuksia hyvään sosiaaliseen kuntoutukseen. Palvelut ovat saatavissa digitaalisina, joka takaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia alueellisesti. Osallistujien ei myöskään tarvitse huolehtia matkakuluista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 7 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tasoittamalla syrjäytymisuhan alla olevan ryhmän mahdollisuuksia pyrkiä koulutuspoluille ja työelämää kohti. Hankkeen valintakriteerit eivät syrji mitään väestöryhmiä. Hankkeen ryhmissä noudatetaan tasa-arvoa ja muiden huomioimista ja tukemista. Ryhmissä myös arvioidaan, millaiset asiat voivat tulla ryhmiin pääsyn esteeksi tai muodostaa hankaluutta ryhmässä toimimiseksi. Ryhmiin pääsy on alueellisesta näkökulmasta esteetöntä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
DigiGym-hankkeen tavoitteena on vastata COVID-19 pandemian aiheuttamiin haasteisiin, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksiin toimia digitaalisissa ympäristöissä. Hanketta toteuttivat Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys. Hankkeen kohderyhmänä olivat Valo-Valmennusyhdistyksen Jyväskylän yksikön työpajatoiminnan osallistujat.
Tavoitteena oli luoda malli digitaaliseen yhteisölliseen toimintaan työpajatoiminnassa tai vastaavassa työllisyyttä edistävässä toiminnassa. Tarkoituksena oli vaikuttaa positiivisesti yhteisöllisten kokemusten syntymiseen digitaitojen harjoittelussa, digitaitojen kehittymiseen, minäpystyvyyden tukemiseen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Hankkeessa selvitettiin lisärahoituksella keinoja toiminnassa havaittujen digikuilujen ylittämiseen. Selvitys toteutettiin VR-ympäristössä tehdyillä toimintakokeiluilla ja vertaisohjaajan toiminnalla.
Toiminta muodostui alkuselvityksestä, yhteiskehittämisestä, workshop-koulutuksista ja yksilövalmennuksista. Toiminnan aluksi osallistujille tehtiin alkuselvitys, jolla kartoitettiin heidän käsityksiään omista digitaidoistaan sekä mitä he haluaisivat oppia. Selvityksellä haettiin myös näkemyksiä saavutettavasta, yhteisöllisestä ja viihtyisästä digitaalisesta ympäristöstä. Digitaitojen osa-alueet muokattiin DiKATA-hankkeessa (TIEKE 2023) määriteltyjä digitaitotasoja mukaillen. Alkuselvityksen tulokset huomioiden toteutettiin viikoittaisia workshopeja, joissa harjoiteltiin monipuolisesti selvityksessä jäsenneltyjä digitaitoja. Yhteiskehittämällä kartoitettiin osallistujien tarpeita ja toiveita.
Yhteiskehittämistä toteutettiin työpajatoiminnan arjessa kohtaamalla osallistujia, hanketyöntekijöiden havainnoinnin kautta ja kuukausittain järjestetyillä yhteisöllisillä DigiBrunssi-tilaisuuksilla. Yhteiskehittäminen toi esiin osallistujien todellisia tarpeita ja toiveita sekä lisäsi osallisuutta.
Hankkeeseen osallistuneiden digitaidot kehittyivät hankkeen aikana tyydyttävästi. Useimmat osallistujista arvioivat digitaitojensa olleen kohtuullisen hyvät jo ennen osallistumistaan hankkeen toimintaan. Eniten osallistujat tunnistivat saaneensa osaamista työelämään ja opintoihin liittyvistä digitaalisista ratkaisuista. He nostivat esiin myös toiminnassa käytössä olleiden ohjelmien ja sovellusten osaamisen edistymisen. Toiminnalla oli jonkin verran vaikutusta digiminäpystyvyyteen. Erityisesti oman osaamisen tunnistaminen vertaisryhmätoiminnan avulla koettiin mielekkääksi, ja vertaisuudella koettiin olevan vaikutusta digirohkeuteen. Digitaitojen harjoittelun koettiin vahvasti olleen yhteisöllistä. Toiminnan toteuttamisen menetelmiä ja malleja pidettiin yhteisöllisyyttä tukevina ja edistävinä.
Vertaisuus ja yhteiskehittäminen nähtiin tärkeinä tekijöinä digikuilujen ylittämisessä. Vertaisohjaajan keinoiksi tukea osallistujien minäpystyvyyttä tunnistettiin kokemusasiantuntijuus ja voimavarakeskeinen ohjausote. Havaittiin, että VR-ympäristöllä voidaan tukea minäpystyvyyttä esimerkiksi harjoittelemalla sen avulla sosiaalisia tilanteita, kuten työhaastattelua.
Hankkeessa kehitettiin digitaalinen yhteisöllinen ohjausmalli. Se on yhteiskehittämisellä toteutettavaa ohjauksellista toimintaa, jossa digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntämällä ja käsittelemällä edistetään osallistujien vuorovaikutusta, yhdessä olemista ja tekemistä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Samalla mahdollistetaan osallistujien digitaitojen – niin elämään yleisesti (kansalaisdigitaidot) kuin työelämään ja opiskeluun siirtymiseen liittyvien taitojen – oppiminen. Mallissa ohjauksellinen toiminta voi olla fyysisessä tai digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa tai niiden sekoitus. Digitaalista mediaa ja teknologiaa voidaan hyödyntää välineenä, toimintana ja/tai sisältönä. Digitaalisessa yhteisöllisessä ohjausmallissa digitaalista toimintaa tuodaan yhteiskehittämällä työpajan arkeen. Osallistujien minäpystyvyyttä ja motivaatiota osallistua tuetaan voimavarakeskeisellä ohjauksella ja toteuttamalla toimintaa matalalla kynnyksellä.
Malli on kehitetty Valo-Valmennusyhdistyksen Jyväskylän yksikön työpajojen toimintaympäristössä. Se soveltuu erilaisten työpajatoiminnan toteuttajien tarpeisiin, ja sen sisällöt ovat muokattavissa osallistujien tarpeiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista tukee hankkeessa tehty käsikirja. Malli siirtyy järjestö- ja nuorisotyön ympäristöihin yhteisöpedagogikoulutuksen kautta.
Hankkeen julkaisut löytyvät hankkeen verkkosivuilta digigym.humak.fi ja digitarjotin.fi-sivustolta, johon on koottu yhteen Valo- ja Silta-Valmennusyhdistysten hanketyössä kehittämiä malleja ja materiaaleja.