|
|
|
Hankekoodi: S22579
Hankkeen nimi: KOLMIPORRAS - Kolmiportainen varhaisen tuen toimintamalli nuorten psykososiaalisissa haasteissa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun seudun omaishoitajat ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1644902-1
Jakeluosoite: Kirkkokatu 16 C 34
Puhelinnumero: 0400356656
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.joensuunseudunomaishoitajat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Leena Hiltunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400356656
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kolmiporras-hanke kiinnittyy pohjoiskarjalaisten nuorten mielenterveyden tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä varhaisen tuen tarjoamisen ja saamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla ennaltaehkäistään haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kouluttautumis- ja työllistymiskykyä uhkaavien ongelmien syntymistä.
Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyteen. Tutkimus- ja selvityskirjallisuuden mukaan nuorten keskuudessa yleiset psykososiaaliset haasteet altistavat tällaisille mielenterveyden ongelmille. Paikallinen selvitystieto osoittaa, että pohjoiskarjalaiset nuoret kärsivät useista psykososiaalisista haasteista valtakunnallisesti keskimääräistä enemmän. Alueella kärsitään paljon yksinäisyydestä, koulukiusaamisesta, koulu-uupumuksesta, taloudellisesta huono-osaisuudesta sekä vanhempien sairauksista ja mielenterveys- ja päihdeongelmista. Tiedetään myös, että mitä syrjempään mennään maakunnan kasvukeskuksista, sitä suuremmaksi nuorten pahoinvointi kasvaa. Sosiaalinen huono-osaisuus ja sosiaaliset haasteet kasvavat ja kasaantuvat haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla. Pohjois-Karjalassa on kuitenkin havaittu, että juuri näillä alueilla ongelmia ehkäisevät palvelut ovat puutteellisia. Näiden nuorten ennaltaehkäisevän tuen piiriin pääsyä ja tehokasta palveluohjausta haastavat hajallaan olevat monitoimijaiset palvelut, tiedon puute ja kohderyhmän korkea kynnys avun pariin.
Hankkeessa rakennetaan toimintamallia, joka tukee psykososiaalisista haasteista kärsiviä nuoria joustavasti ja pitkäjänteisesti sekä siirtää painopisteen korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan niin, että se vastaa näihin havaittuihin haasteisiin. Hankkeen näkökulma on vahvasti ennaltaehkäisevä, koska mielenterveyshäiriösitä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa parhaimmillaan lapsuuden oikeanlaisilla ja oikea-aikaisilla tukitoimilla ja tarvittaessa nopealla hoitoon pääsyllä. Kehittämistyössä ennaltaehkäiseviä palveluita levitetään ja jalkautetaan maakunnan reunuskuntiin, joissa puutetta tukipalveluista on.
Hankkeessa kehitettävän kolmiportaisen ennaltaehkäisevän toimintamallin tuen portaat pohjautuvat THL:n varhaisen tuen portaisiin: 1) varhainen ennaltaehkäisevä tuki (vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta), 2) varhainen hoito (ammatillinen tukihenkilösuhde) sekä 3) varhainen kuntoutus (psykologi). Hankkeessa tarjotaan tuen tarpeesta riippuen vapaaehtoistyöhön perustuvaa rinnalla kulkemista, kun taas niissä tilanteissa, joissa nuorella havaitaan neuvonnan ja ohjauksen tarvetta elämän haastavista tilanteista selviämiseen, nuori saa tavoitteellisen ja ammatillisen tukihenkilösuhteen. Tilanteissa, joissa nuorella havaitaan jo kuormituksesta johtuvaa oireilua, voidaan nuori ohjata nopeasti ja joustavasti psykologin kuntouttavan tuen ja arvioinnin piiriin.
Kehitettävä toimintamalli integroi kahden sosiaali- ja terveysalan järjestön, Joensuun seudun omaishoitajat ry:n ja Joensuun Setlementti ry:n tukitoiminnat sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä – Siun soten psykologin palvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Hanke kehittää ja tiivistää kunnallisten palveluiden ja kolmannen sektorin yhteistyötä, ja kehittää kaikkien toteuttajien osaamista kohderyhmän tukemiseen liittyen. Toimintamallia sekä hankkeen tuottamaa tietoa ja osaamista kohderyhmään, kehitettyyn toimintamalliin sekä järjestöjen ja kuntayhtymän yhteistyöhön liittyen tullaan levittämään muiden toimijoiden käyttöön.
Hankkeessa kehitettävän toimintamallin varsinainen kohderyhmä on 13-18 vuotiaat psykososiaalisista haasteista kärsivät nuoret. Haaste voi johtua hänen sosiaalisen ympäristönsä haasteesta, paineesta tai puutteesta, tai hänen perheensä tai lähipiirinsä sosiaalisista, sosioekonomista tai terveydellisistä ongelmista. Tuen tarve kohderyhmällä voi siis johtua nuoren yksinäisyydestä, kiusatuksi tulemisesta, koulupaineista, vanhemman tai perheenjäsenen sairaudesta, päihdeongelmasta, vammasta, tai perheen köyhyydestä tai muusta arkea kuormittavasta tekijästä. Nämä psykososiaaliset haasteet altistavat nuoren mielenterveydenongelmille, jotka vaikuttavat kohderyhmän kouluttautumiseen ja työllistymiseen.
Hanke toimii koko Pohjois-Karjalan alueella eli 13 kunnan alueella: Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Heinävesi. Hankkeessa käytetään resursseja toiminnan kehittämiseen erityisesti maakunnan reunusalueilla. Laajan toiminta-alueen mahdollistaa aktiivinen yhteistyö kaikkien pohjoiskarjalaisten kuntien kohderyhmää kohtaavien ammattilaisten kanssa, hanketoimijoiden laajat vakiintuneet verkostot ja Siun soten toiminta kaikissa näissä kunnissa sekä hanketoimijoiden liikkuminen maakunnan sisällä nuorten luokse.
Hankkeessa kehitettävän toimintamallin välillinen kohderyhmä ovat varsinaista kohderyhmää työssään kohtaavat sivistys-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eli kouluterveydenhuollon, koulujen, järjestöjen, kunnallisen nuorisotyön henkilökunta ja Siun soten perheneuvolan nuorisotiimi. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös varsinaisen kohderyhmän perheitä työssään kohtaavat tai hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset; Siun soten erikoissairaanhoidon aikuispalveluiden, aikuissosiaalipalveluiden ja kuntoutuspalveluiden työntekijät sekä lapsiperhepalveluissa työskentelevät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 515
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 315 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 953
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Kitee, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeen toimintaan tarvittavat mahdolliset ostopalvelut pyritään hankkimaan paikallisilta elinkeinonharjoittajilta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän terveydellistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella pyritään mm. edistämään ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palveluiden saatavuutta kohderyhmän asuinkunnasta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hankkeella pyritään mm. edistämään ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palveluiden saatavuutta kohderyhmän kulttuuritaustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
KOLMIPORRAS-hankkeen taustalla oli huoli nuorista, jotka kohtasivat haasteita ilman asianmukaista tukea. Erityisesti nuoret hoivaajat, jotka huolehtivat sairastuneista vanhemmistaan tunnistettiin kohderyhmänä, joka jäi ilman riittävää tukea arjessa. Hankkeessa yhdistyivät Joensuun Setlementin Isosisarustoiminta, Joensuun seudun omaishoitajien ammatillinen yksilö- ja tukityö ja uutena elementtinä Siun Soten psykiatrinen sairaanhoitaja, muodostaen kolmiportaisen tuen mallin.
Hankkeen lähtökohtana oli pohjoiskarjalaisten nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen. Hankkeessa luotiin toimintamalli, joka tarjoaa tukea kolmella portaalla; 1) varhainen ennaltaehkäisevä tuki (vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta) 2) varhainen hoito (ammatillinen tukihenkilösuhde) 3) varhainen kuntoutus (psyk.sairaanhoitaja). Tavoitteena oli ennakoida nuorten koulutus- ja työllistymiskykyä uhkaavia ongelmia tarjoamalla heille tarpeita vastaavaa ennaltaehkäisevää palvelua joustavasti ja nopeasti.
Hankkeessa tuotetut tuen muodot mahdollistivat oikea-aikaisen puuttumisen, mikä ehkäisi arjen ongelmien ja psykososiaalisten haasteiden kasaantumista. Tukihenkilötoiminnassa korostui pitkäjänteinen työskentely ja luottamuksellisen suhteen rakentuminen nuoren ja tukihenkilön välille. Lisäksi hankkeessa koulutettiin vapaaehtoisia Isosisaruksia hankkeen kohderyhmän nuorten luotettaviksi aikuiskavereiksi. Isosisarustoiminta oli jo ennen hanketta osa Joensuun Setlementin nuorisotyötä, mutta KOLMIPORRAS mahdollisti toiminnan levittämisen Joensuun maaseutualueille ja laajemmin Pohjois-Karjalaan. Näillä alueilla yhä useammat nuoret kokevat korostunutta sosiaalista eristystä, yksinäisyyttä ja haasteita päästä oikea-aikaisten ja ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.
KOLMIPORTAAN tulokset olivat myönteisiä erityisesti niille nuorille, joiden tuen tarpeet olivat vielä lieviä. Järjestölähtöisyys ja matalan kynnyksen tuen tarjoaminen mahdollistivat sen, että hankkeen piiriin tavoitettiin myös niitä nuoria, jotka eivät muutoin olisi hakeneet apua viranomaistaholta. Hankkeessa kohdattiin myös haasteita, kuten psykologin saatavuuden puute, mikä johti muutoksiin suunnitelluissa toimenpiteissä.
KOLMIPORRAS-hanke tuotti arvokasta tietoa ennaltaehkäisevän tuen tarpeista ja niiden koordinoinnista eri tasoilla. Järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluiden yhteensovittaminen sekä oikeatasoisen tuen määrittely osoittautuivat suurisuuntaiseksi, ja hankkeessa tehtiin muutoksia suunnitelmiin vastaamaan käytännön haasteisiin. Toimintamallin avulla on pyritty tarjoamaan nuorille oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea, välttäen oireiden kasaantumista ja mahdollistaen varhaisen puuttumisen ongelmiin.