RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22548, TUTU-verstas - Tulevaisuustaidot tutuiksi mikro- ja pienyrityksille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve

Tulevaisuus ja nykyhetki näyttävät epävarmemmalta kuin ennen. Monet muutokset vaativat laajaa osallisuutta ja kykyä kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia. Tämä vaatii niin yritysten kuin tavallisten kansalaisten aktiivisempaa osallistumista keskusteluun ja muutoksen tekemiseen. Jotta nykypäivän haasteisiin voidaan vastata, tulee yrityksillä olla kykyä ja halua kuvitella välillä mahdottomaltakin tuntuvia tulevaisuuksia. Vaikka toisenlaisten tulevaisuuksien kuvitteleminen voi tuntua vaikealta, on sellaisen tulevaisuuden toteuttaminen, mitä emme pysty kuvittelemaan, mahdotonta.

Ennakointi 2020-hankkeen loppuraportissa todetaan, että ”kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, tarvitaan entistä enemmän ennakointia, jossa tarkastellaan vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kehityskulkuja sekä toivottuja tulevaisuuskuvia ja pyritään aktiivisesti edistämään toivottuja systeemisiä muutoksia.” Pitkän aikavälin tutkimuksissa on yritysten tulevaisuusvalmiuden havaittu tukevan yritysten menestymistä liiketoiminnassa.

Korona pandemian vuoksi monet yritykset ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin. Etelä-Karjalaan koronakriisi on tuonut mukanaan negatiivisia vaikutuksia, kuten maakunnan selviytymissuunnitelmassa todetaan. Näitä ovat muun muassa työllisyyden heikkeneminen, nuorisotyöttömyyden lisääntyminen, yrittäjien jaksamisongelmat, syrjäytymisvaara ja muut sosiaaliset vaikutukset.

Nykyisin erityisesti pienet yritykset näkevät toimintaympäristönsä kapea-alaisesti ja ne keskittyvät usein yksinomaan yrityksen omalle alalle. Media ruokkii usein jo ennestään negatiivisia ja nykyisiä kehityskulkuja seuraavia tulevaisuudenkuvia. Onkin erittäin tärkeää, että halutaan, osataan ja uskalletaan haastaa synkät kuvat ja vallalla olevat käsitykset. Siten voidaan lievittää negatiivisten mielikuvien luomaa ahdistusta ja havaita uudenlaisia mahdollisuuksia. Kyky kuvitella ohjaa muutosta.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on tutustuttaa erityisesti mikro- ja pienyritysten johto ja niissä työskentelevät henkilöt tulevaisuusajatteluun ja opettaa heille tulevaisuustaitojen perusteita tulevaisuudedetutkimuksen menetelmiä, kuten skenaarioita tai vuorovaikutuskaavioita. Niitä hyödyntämällä yritykset ovat valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja tunnistavat paremmin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä piilevät mahdollisuudet. Hanke tarjoaa jokaiselle työpajoihin osallistuvalle menetelmiä, joilla he voivat soveltaa ja hyödyntää tulevaisuusajattelua ja ennakointimenetelmiä yritystoiminnassaan ja työssään.

Hankkeen tavoitteena on myös oikaista virheellisiä käsityksiä tulevaisuusajattelusta, jota usein pidetään kevyenä tieteenalana. Erilaisten tulevaisuuksien miettiminen on erittäin tärkeää, sillä sitä mitä ei pystytä kuvittelemaan on mahdoton saavuttaa. Tulevaisuusajattelun tulisi olla useammin käytössä työelämässä ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Hankkeen tavoitteena on levittää maakuntaan tulevaisuusorientoitunutta ajattelua yrityselämän sekä mikro- ja pienyrityksissä työsekentelevien pariin. Tulevaisuusajattelun vaikuttavuus tulee siitä, että riittävän moni henkilö uskaltaa miettiä asioita uudella tavalla ja haastaa vallitsevat paradigmat. Työpajoihin osallistuu henkilöitä useilta liiketoiminnan aloilta, jolloin ne tarjoavat erinomaisen alustan mikro- ja pienyritysten verkostoitumiseen ja erilaisten näkemysten törmäyttämiseen.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet painottuvat työpajojen pitämiseen, joissa ensin tutustutetaan osallistujat tulevaisuusajatteluun, minkä jälkeen heidän tulevaisuustaitojaan syvennetään ja opetetaan yksinkertaisia, helposti sovellettavia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä kolmessa työpajassa. Näitä neljän työpajan sarjoja järjestetään kuusi, jolloin hankkeessa pidetään yhteensä 24 työpajaa. Tulevaisuusajatteluun tutustuttavat työpajat pohjautuvat pitkälti Sitran vuonna 2021 lanseeraamaan Tulevaisuustaajuus-menetelmään, mutta niissä hyödynnetään myös Tietotaitotalkoot- ja tulevaisuusverstas-menetelmiä. Hankkeen tulevaisuustaitoja syventävissä työpajoissa tutustutaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin, kuten skenaarioihin ja kevyeen systeemiajatteluun, joita työpajoihin osallistuvat henkilöt oppivat hyödyntämään niin työssään kuin arjessaankin. Kaikki työpajat, pidetään kolmen tunnin mittaisina, jolloin myös mikro- ja pienyritysten johdolla ja työntekijöillä on ajankäytön ja resurssien puitteissa mahdollisuus osallistua niihin.

Työpajoja tukevat webinaarit, joita hankkeessa järjestetään kaksi kappaletta. Webinaarien tavoitteena on tarjota niihin osallistuville henkilöille syventävää informaatiota tulevaisuusajattelusta ja esitellä muiden yritysten esimerkkejä siitä, miten tulevaisuusajattelua voidaan soveltaa yritysten toimintaan.

Hankkeessa viestitään aktiivisesti kaikille hankkeen sidosryhmille ja hankkeen aikana julkaistaan vähintään 10 blogikirjoitusta tai artikkelia. Työpajojen kokemuksista, menetelmistä ja tuloksista koostetaan julkaisu hankkeen lopussa.

Tulokset

Hankkeen tuloksena on työpajamalli ja kuusi neljän työpajan sarjaa, joiden myötä Etelä-Karjalaan saadaan 60 henkilöä, joilla on perustietämys tulevaisuusajattelusta ja osaavat muutamia tulevaisuustaitoja. Näitä taitoja ja työpajoissa opittuja menetelmiä he voivat hyödyntää yritystoiminnassaan ja työssään. Hankkeen tuloksena on myös kaksi webinaaria, joissa vähintään 60 henkilöä tutustuu tulevaisuusajatteluun ja kuulevat yritysten esimerkkejä siitä, miten tulevaisuusajattelua voidaan soveltaa mikro- ja pienyrityksissä. Lisääntynyt tulevaisuustietoisuus vähentää pandemiasta johtuvaa ahdistusta ja lisää yritysten ja niissä työskentelevien henkilöiden resilienssiä ja luovaa ongelmanratkaisua. Tämä heijastuu ajan myötä positiivisesti maakunnan talouteen. Hankkeen tuloksena myös maakunnan mikro- ja pienyritysten verkostoituminen kehittyy ja maakunnan kehittämiseen saadaan uusia syötteitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat mikro- ja pienyritysten työntekijät, johto ja omistajat. Etelä-Karjalan yrityskenttä on melko kahtiajakautunut ja koostuu vahvasti mikro- ja pienyrityksistä sekä teollisuuden suuryrityksistä. Mikro- ja pienyrityksillä ei ole aikaa eikä resursseja innovatiiviseen tulevaisuustyöhön toisin kuin suuryrityksillä. Hankkeen työpajat tarjoavat mikro- ja pienyritysten johdolle ja henkilökunnalla mahdollisuuden tutustua tulevaisuusajatteluun ja saada käyttöönsä menetelmiä ja työkaluja sen hyödyntämiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tulevaisuusajatteluun työpajoihin voivat osallistua myös muut kuin mikro- ja pienyrityksissä työskentelevät, joten välillisenä kohderyhmänä on siten koko Etelä-Karjalan alueen elinkeinoelämä. Hankkeen myötä on mahdollista kehittää maakunnan monialaista yhteistyötä ja rakentaa horisontaalisia verkostoja. Hankkeen työpajoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi TE-keskuksen palveluissa ja erilaisissa yrittäjäsparrauksissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 108 717

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 562

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 896

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 452

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset. Suomessa yrittäjistä vain kolmasosa on naisia. Heitä on kuitenkin paljon mikro- ja pienyritysten omistajina, johdossa ja työntekijöinä. Naisyrittäjillä on tutkimuksissa todettu miehiä enemmän haasteita yritystoimintansa kasvattamisessa, jolloin voidaan ajatella, että yrittäjyyden edistämisen toimet, jotka suunnataan koko yrityskentälle, parantavat silloin suhteellisesti enemmän naisyrittäjien asemaa. Naisyrittäjien kasvun haasteita ovat mm. pelko ottaa riskejä ja se, että yrittäjänaiset haluavat yhdistää yrittäjyyden kautta työn ja perhe-elämän joustavammin toisiinsa. Lisäksi naisyrittäjät saattavat kokea yritysneuvonnan puutteelliseksi. Tämä voi johtua siitä, että yritysneuvojat ovat usein miehiä tai yritystoiminnan kulttuuri ylipäänsä on miehinen. Naisyrittäjyyden kasvun ja riskinottokyvyn haasteita voidaan osittain pyrkiä lieventämään ennakoimalla tulevaisuutta ja tekemällä tulevaisuusajattelusta osa yrityksen perustoimintaa. Uudenlainen ennakointi- ja tulevaisuusajattelu edellyttää rohkeutta tehdä yritystoiminnassa asioita uudella tavalla. Moninaisempi näkökulma yrittäjyydessä on todettu lisäävän yritystoiminnan kasvua.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteissä työpajat ovat toimintamuotona osallistavia, ja siten menetelminä saattavat jopa suosia naisia. Webinaarit menetelmänä ovat varsin tasapuolisia osallistujille sukupuoleen katsomatta. Ne mahdollistavat kuitenkin joustavamman osallistumisen. Naisyrittäjien haasteena on usein yritys- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Joustavat osallistumismahdollisuudet hankkeessa edesauttavat hankkeeseen osallistumista sukupuolesta huolimatta. Toimenpiteet edellyttävät myös hieman vahvempaa itseohjautuvuutta, jossa naiset ovat hieman parempia kuin miehet, jolloin erilaiset osallistujat pyritään ottamaan erilaisilla osallistavilla menetelmillä huomioon. Kohdeyritysten valinnassa kontaktoidaan erikseen myös yrittäjänaisten järjestöjä. Ohjausryhmään kutsutaan eri sukupuolen edustajia ja myös yrittäjänaisten edustaja. Hankkeessa kerätään osallistujilta palautetta ja tätä palautetta voidaan tarkastella suhteessa sukupuoleen (nainen, mies, muu). Palautteen perusteella toimenpiteissä voidaan huomioida eri sukupuolilta nousevat tarpeet ja toisaalta myös lisätä tietoutta eri sukupuolet huomioonottavaan yritystoiminnan kehittämiseen. Mielenkiintoista olisi tarkastella myös sukupuoli-muuttujan kautta suhtautumista tulevaisuusajatteluun ja ennakointityöhön.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Kasvavien tulevaisuustaitojen myötä yritykset katsovat kauemmas tulevaisuuteen, mikä heijastu sekä suoraan että välillisesti alueelisen elinkeinorakenteen kehittymiseeen entistä kestävämmäksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeen työpajoissa opetellaan tulevaisuuskuvien rakentaminen sekä etsitään keinoja niiden saavuttamiseksi. Tämän myötä uusia aineettomia tuotteita ja palveluja voidaan ideoida työpajoissa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeen työpajojen myötä niihin osallstuvat henkilöt oppivat näkemään tulevaisuuden muodostuvan erilaisista vaihtoehdoista, joihin on mahdollista vaikuttaa. Tämä poistaa mm. voimattomuuden tunnetta ja ahdistusta.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pienyritykset, joissa työskentelee perinteisesti paljon naisia. Hankkeen myötä yritykset pystyvät vastaamaan muutokseen nopeammin ja ovat joustavampia ja resilienssimpiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Hankkeen myötä mikro- ja pienyritykset pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin paremmin ja osaavat löytää uusia mahdollisuuksia haastavissa olosuhteissa. Tämä lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

TUTU-verstas-hanke vastasi toimillaan erityistavoitteeseen 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen. Hanke toteutettiin ajanjaksolla 1.8.2021 - 31.8.2023, jolloin yritysten toimintaympäristön muutos oli erityisen nopeaa. Tämä nopea muutos haastoi mikro- ja pienyrittäjiä myös hankkeen kohdealueella Etelä-Karjalassa.

Tulevaisuustaidot ja ennakointiosaaminen tukevat tutkitusti yritysten menestymistä liiketoiminnassa. Ennakointi paitsi auttaa varautumaan tulevaan myös tunnistamaan siinä piileviä mahdollisuuksia. TUTU-verstas-hankkeen tavoitteena oli:

- Tutustuttaa mikro- ja pienyritysten henkilöstöä tulevaisuusajatteluun.
- Opettaa ennakointimenetelmiä, joita voi hyödyntää yrityksen toiminnan kehittämisessä ja laajemminkin omassa työssä.
- Edistää tulevaisuusajattelun käyttöä työelämässä ja yritystoiminnan kehittämisessä.
- Levittää maakunnan (Etelä-Karjala) yrityselämään tulevaisuusorientoitunutta ajattelua.

Hankkeen toimenpiteet, kehitetty Tulevaisuuskoulutus- malli, Tulevaisuuskoulutukset, ennakointiteemaiset webinaarit sekä julkaisut Merimatka tulevaisuuteen: Ennakoinnin työkirja yrityksille ja elinkeinoelämän toimijoille (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-413-4) ja Pienyritysten navigointiopas tulevaisuuteen (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-457-8) tukivat aidosti yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamista.

Hankkeen toimenpiteistä kerätyn palautteen perusteella TUTU-verstas saavutti sille asetetut sisällölliset tavoitteet hyvin. Puoli vuotta koulutuksiin osallistumisen jälkeen tehdyistä kyselyistä nousi esiin mm. seuraavaa:

- Vastaajat hyödynsivät oppimiaan ennakointimenetelmiä keskimäärin kerran kuussa tai tätä useammin.
- Käytetyin menetelmä oli heikkojen signaalien havainnointi ja kerääminen.
- Vastaajat kokivat käsityksensä tulevaisuudesta laajentuneen.

Lisäksi koulutuksista kerätystä palautteesta kävi ilmi, että vastaajat kokivat saaneensa uusia ideoita ja työkaluja yrityksensä toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden ennakointiin. Koulutukset lisäsivät myös osallistujien ymmärrystä tulevaisuustyöskentelyn ja ennakoinnin hyödyistä. Palautteessa kävi ilmi myös osallistujien henkilökohtaisen resilienssin lisääntyminen, mm. tulevaisuuteen liittyvän ahdistuksen ja epävarmuuden vähenemisen myötä. Myös hankkeen julkaisut ovat keränneet kiitosta. Julkaisujen myötä hankkeessa kehitettyä koulutusmallia ja kokemuksia voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot