RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22544, Vahvax - digiosaamista ja -palveluja aikuisuuden ja vanhemmuuden vahvistamiseksi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronavuosi on vaikuttanut monella tavalla kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen ja tarjontaan. Koronavuoden aikana monet sosiaaliset ongelmat ovat kärjistyneet. Työttömien määrä on lisääntynyt, samoin mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheväkivaltatapaukset, lastensuojeluilmoitukset ja sitä myöten huostaanotot jne. Ja yhtä aikaa on rajoitettu liikkumista, asioimista ja koulunkäyntiä, jolloin ongelmatilanteiden hoitaminen ja näkyvyys on vaikeutunut. Jotta sosiaalisiin ongelmiin pystytään tarttumaan nopeasti, tarvitaan asiakkaille digitaalisia matalan kynnyksen palveluja. Saman aikaisesti tarvitaan viranomaisille verkostotyöhön soveltuvia digimenetelmiä ja niiden käytön osaamista.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja siten, että palvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa. Kemissä monet sosiaaliset ongelmat ovat yleisempiä kuin keskimääräisesti Suomessa, esim. työttömyyttä, lastensuojelutapauksia ja mielenterveysongelmia on enemmän. Tavoitteena on lisätä sosiaalista osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä niiden ryhmien osalta, joille kasaantuu helposti erilaiset sosiaaliset ongelmat niin koronatilanteessa kuin muutenkin. Poikkeusoloissa on huolehdittava erityisesti mielenterveys-, päihde- ja kriisityön jatkumisesta sekä monien erityisryhmien – kuten perhe- ja lastensuojelun asiakkaiden – palvelujen turvaamisesta. Digimenetelmät tulivat nopeasti hyvin ajankohtaiseksi korona-tilanteessa, mutta ne ovat tärkeä osa myös tulevaisuuden sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työtä.

Hanke jakautuu kolmeen digikehittämiskokonaisuuteen:
1)Aikuissosiaalityön kokonaisuuden tavoitteena on asiakkaiden palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen digitaalisesti. Hankkeessa ei pelkästään kehitetä digipalveluja vaan myös sitä, että ne mahdollisimman hyvin ovat osa asiakkaiden kokonaispalvelua myös tulevaisuudessa korona-ajan jälkeen. Tavoite on parantaa asiakkaiden tilanteita, olivat ne koronatilanteesta johtuvia tai pitempiaikaisia ongelmatilanteita. Korona-aikana ovat päihde- ja mielenterveysongelmat, yksinäisyys sekä toimeentulo-ongelmat korostuneet. Tukea tarvitaan myös digitaalisten palveluiden käytössä esim. TE-toimiston ja Kelan palveluissa. Asiakkaiden polkua työelämään ja toimintakykyä pyritään parantamaan digitaalisesti tuen, perusdigitaitojen opetuksen, verkostotyön, ja palveluohjauksen avulla.

Toimenpiteinä ovat:
-Asiakastyöskentely: digivälinein vahvistettu sosiaalityö asiakkaiden kokonaistilanteiden parantamiseksi sisältäen opastuksen digivälineiden käyttöön, perustaitojen ohjauksen ja mahdollisesti laitteiden lainauksen (hankkeeseen hankitaan leasingillä muutamia laitteita asiakkaiden käyttöön)
-Digivälineiden testaus sekä toimintamallien vakiinnuttaminen aikuissosiaalityöhön
-Selvitys digivälineiden käytöstä aikuissosiaalityön asiakasprosessissa, keskiössä asiakasnäkökulman huomioiminen

2) Perhepalvelujen kokonaisuudessa tavoitteena on vanhemmuuden tuki digitaalisen perhekeskustoiminnan kehittämisen kautta. Keskiössä on vanhemmuuden vahvistaminen siten, että ennaltaehkäistään erilaiset lapsiperheiden ongelmatilanteet. Usein perheiden ongelmat juontavat juurensa vanhempien sosiaalisista ongelmista, väsymyksestä, nuoruudesta, tuen puutteesta tai osaamattomuudesta. Hankkeessa pyritään vahvistamaan vanhemmuutta, joka koronatilanteessa on usein jäänyt vaille tukea. Lastensuojeluilmoitukset ovat viime vuoden aikana radikaalisti nousseet, mikä kertoo koronavuoden vaikutuksista vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin tai yleensä elämänhallinnan ongelmiin. Kemissä on tehty perhekeskustoiminnan toimintamalli, joka tässä hankkeessa on tarkoitus tehdä digitaaliseen muotoon.

Toimenpiteinä ovat:
-Kemin digitaalisen perhekeskusmallin juurruttaminen yhteistyössä seurakunnan, järjestöjen (mm. Perheiden pihatoiminnan kanssa) ja asiakkaiden kanssa sekä sen näkyväksi tekeminen sähköisissä kanavissa
-Kehitetään ja pilotoidaan eri palvelujen yhteinen, vanhemmuutta tukeva, digitaalinen Tuen polku –asiakastyön malli ja juurrutetaan arkitoimintaympäristöihin eri palveluissa
-Kohderyhmälle järjestettävä tuettu matalan kynnyksen toiminta, valmennus ja koulutus. Yhdistäen mahdollisuuksien mukaan etänä ja paikan päällä tapahtuvia tilaisuuksia.

3) Digiosaamisen kehittämisen kokonaisuuden tavoitteena on järjestää sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaisille sekä järjestösektorille digitaitojen koulutuksia mm. vuorovaikutuksesta, verkostotyöstä, terapiasta, etätyökulttuurin tulemisesta osaksi sosiaalityötä, lainsäädännön edellytyksistä etätyöskentelylle, palvelumuotoilusta jne. Koulutusten ja valmennusten sisällöt tarkentuvat tarpeen mukaan, mutta valmistelussa on korostunut digivuorovaikutus, verkostotyöskentely, lainsäädäntö sekä digipalvelumuotoilu. Digitaidot eivät ole pelkästään teknistä osaamista silloin, kun puhutaan ihmissuhdetyöstä ja kun puhutaan työstä, jossa on mm. tarkat salassapitosäädökset.

Toimenpiteinä ovat:
-Henkilöstön ja yhteistyöverkoston koulutukset ja valmennukset
-Digipalvelujen palvelumuotoilu

Hankkeen kohderyhmänä ovat perhetyön ja aikuissosiaalityön asiakkaat sekä heidän kanssaan työskentelevät kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat niin julkiselta sektorilta kuin myös järjestösektorilta.

Hankkeen tuloksena Kemin sote-palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranee digipalvelujen myötä. Pystytään vastamaan mahdollisimman pian ja matalalla kynnyksellä avuntarpeeseen. Vanhemmuudelle ja aikuisuudelle saadaan tukea, jolloin myös sosiaaliset ongelmat vähenevät. Työntekijöiden ja verkoston digiosaaminen kasvaa ja muotoutuu uudenlaisia työmuotoja ja -tapoja. Myös Kemin digitaalinen perhekeskusmalli saa muotonsa. Pitkällä aikavälillä tuloksena on paremmat digipalvelut asukkaiden tarpeisiin täydentämään muuta palvelutarjontaa. Digipalvelut jäävät osaksi normaalia palvelutarjontaa. Kemin alueen aikuiset ja perheet voivat paremmin, osallisuus lisääntyy ja huoli-ilmoitukset ja lastensuojelutapaukset vähenevät, kun panostetaan oikea-aikaiseen ennaltaehkäisevään matalan kynnyksen palveluun. Sosiaalityön painopistettä saadaan siirrettyä korjaavista toimenpiteistä monialaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä on inhimmillisesti parempi ja myös taloudellisesti kestävää kehitystä edistävää.

Hanke on Kemin kaupungin oma hanke, mutta se toteutetaan yhteistyössä ja yhteensovittaen sote-uudistukseen liittyvän Lapin Tulevaisuuden sote-keskus- hankkeen sekä Lapin sote-rakennemuutoshankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Toivola-Luotola setlementti ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat aikuissosiaalityön ja perhetyön asiakkaat (aikuiset ja nuoret yli 15-vuotta) sekä heidän kanssaan työskentelevät kasvatus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä järjestösektorin toimijat. Veitsiluodon/Stora Enso irtisanomistilanteen myötä erityisenä kohderyhmänä ovat irtisanotut ja heidän lähipiirinsä.

Varsinaisena kohderyhmänä eivät ole perheiden lapset. Toimenpiteitä ei suunnata heille, mutta he ovat välillistä kohderyhmää. Heidän hyvinvointiin vaikutetaan hankkeen toiminnoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmän ovat aikuissosiaalityön ja perhetyön asiakkaiden lähiomaiset mm. perheiden lapset. Lisäksi välillistä kohderyhmää on laajasti kasvatus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat, joilla hankkeesta kertyy tietoa sekä yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeesta hyötyy myös Kemin kuntalaiset, mahdollinen Lapin hyvinvointialue sekä Lapin tulevaisuuden sote-keskuksen asiakkaat parempien digipalvelujen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 493

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 216 707

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 295 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 786

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintoja eli aikuissosiaalityön ja perheiden palvelujen käyttöä on tarkasteltu myös sukupuoli näkökulmasta. Perheiden palvelujen käyttäjänä on pääasiassa naiset, mutta yhä enenevässä määrin myös miehet. Ja yhä enemmän pitäisi olla palveluja, joissa eri sukupuolet on huomioonotettu. Aikuissosiaalityön kohteena on enemmän miehiä, mikä johtuu sosiaalisten ongelmien kasautumisesta enemmän heille. Tässäkin on kuitenkin muutosta, koska mm. köyhyys kohdistuu yhä enemmän naisiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuoli otetaan hankkeen toimenpiteissä huomioon, mutta sukupuoli ei rajoita kenenkään osallistumista hankkeeseen. Päin vastoin tavoite on, että kaikki voivat toimintoihin osallistua. Osa toiminnoista voidaan suunnataan esim. isille tai äideille vahvistamaan heidän omaa identiteettiään ja arjessa selviytymistä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, vaikka se on osana hankkeen toimintoja.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Digipalvelut edistävät luonnonvarojen säilyttämistä (vähemmän polttoainepäästöjä)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Digipalvelut edistävät luonnonvarojen säilyttämistä (vähemmän liikkumista, vähemmän polttoainepäästöjä)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	2
Digipalvelut edistävät luonnonvarojen säilyttämistä (vähemmän polttoainepäästöjä)
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	3
Hankkeen toimenpiteillä on vaikutusta työllisyyteen työ-ja toimintakyvyn parantumisena ja sitä kautta kestävän elinkeinoelämän kehittämiseen. Välillinen pitkän aikavälin vaikutus korostuu, koska monella kohderyhmään kuuluvalla ei vielä hankkeen aikana tapahdu työllistymistä vaan matka työelämään voi olla vielä pitkä. Hankkeella kuitenkin edistetään työ- ja toimintamahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeessa kehitetään aineettomia digipalveluja sote-sektorille. Hankkeella on sekä välitön että välillinen vaikutus digitaalisuuteen mm. osaamisen kehittämisen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka	2	3
Digipalvelut tulevat vähentämään liikkumisen tarvetta, joten sillä on positiivinen vaikutus logistiikkaan. Vaikutus on sekä hankkeen aikainen suora vaikutus että myös välillisesti tulevaisuuteen vaikuttava.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen keskeinen sisältö on hyvinvoinnin lisääminen asiakkaiden hyvinvoinnin, kunnan palvelujen parantumisen ja myös työntekijöiden osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Hankkeella on sekä välitön vaikutus, että kehittämisen näkökulmasta pitkäaikainen välillinen vaikutus näihin asioihin.
Tasa-arvon edistäminen	4	5
Hankkeen toimenpiteillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa mahdollistamalla osallistuminen hankkeen toimintoihin kaikille. Perheiden palvelujen kehittämisellä pyritään edistämään myös tasa-arvoa perheen sisällä. Hyvä vanhemmuus pitää sisällään ajatuksen sekä äideistä että isistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Korona-tilanteessa on kärsineet kaikista haavoittuvimmissa asemissa olevat. Hankkeen toimenpiteillä pyritään kehittämään heidän palvelujen saatavuutta. Hankkeella on sekä suoraa että välillistä vaikutusta palvelujen saatavuuden kehittämisen näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Korona vaikutti monella tavalla kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen ja tarjontaan. Koronan aikana monet sosiaaliset ongelmat kärjistyivät. Työttömien määrä lisääntyi, samoin mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheväkivaltatapaukset, lastensuojeluilmoitukset ja sitä myöten huostaanotot. Ihmisten liikkumista, asioimista ja koulunkäyntiä rajoitettiin koronan aikana, jolloin ongelmatilanteiden hoitaminen ja näkyvyys vaikeutui. Jotta sosiaalisiin ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan nopeasti, tarvittiin asiakkaille digitaalisia matalan kynnyksen palveluja. Saman aikaisesti viranomaisille tarvittiin verkostotyöhön soveltuvia digimenetelmiä ja niiden käytön osaamista. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa haastavassa tilanteessa olevien ryhmien selviytymistä koronatilanteessa. Samalla kehitettiin ammattilaisten digiosaamista sekä palvelumuotoiltiin palveluja niin, että apua on aina saatavilla sitä tarvitseville mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Aikuissosiaalityön kokonaisuudessa parannettiin asiakkaiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta digitaalisesti. Digitaalisten palveluiden integroiminen osaksi aikuissosiaalityön prosesseja vahvistui ja ammattilaisten digitaidot paranivat. Asiakkaille tuli mahdollisuus lainata tablet-tietokoneita sekä käyttää itsenäisesti asiakastietokonetta sosiaalitoimiston aulassa. Jos apua tarvitsee sähköisten asiointien kanssa, palveluohjaaja pystyy auttamaan ollessaan samassa tilassa. Paperiset lomakkeet muutettiin sähköiseen muotoon, jotta ne ovat täytettävissä ja lähetettävissä virtu.fi kautta omalle työntekijälle.

Vanhemmuuden tuki vahvistui digitaalisen perhekeskustoiminnan kehittämisen kautta. Vanhemmuutta vahvistettiin lisäämällä matalan kynnyksen sähköinen palvelu Pyydä apua!-nappi, jota kautta vanhemmat voivat pyytää joko omalla nimellä tai nimettömänä apua erinäisiin lapsiperheiden ongelmatilanteisiin. Usein perheiden ongelmat koskevat vanhempien sosiaalisia ongelmia, väsymystä, nuoruutta, tuen puutetta tai osaamattomuutta. Tukea näihin asioihin jaetaan myös Perhekeskus Kemissä sosiaalisen median tilien kautta. Kemin kaupungin sivuille luotiin Kemin digitaalinen perhekeskus-valikko, josta löytää apua eri ongelmatilanteisiin. Myös valtakunnallista sähköistä perhekeskusta Omaperhe -palvelua on tehty näkyväksi sosiaalisessa mediassa. Perheille ja ammattilaisille luotiin palvelupolku malli. Tästä mallista saa matalan kynnyksen apua ja vinkkejä oman tilanteen hoitamiseen. Vanhempia ja perheitä varten perustettiin avoin kohtaamispaikka Huvikumpu. Huvikummussa järjestetään avoimia toimintoja kaikille sekä avoimia että suljettuja vertaisryhmiä eri kohderyhmille. Kemissä perheiden parissa toimivat ammattilaiset jatkavat tiivistä yhteistyötään kuukausittaisten verkostotapaamisten parissa. Perhekeskukselle luotiin käsikirja, joka ohjaa tulevaisuudessa perhekeskuksen toimintaa ja kehittämistä.

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaisille sekä järjestösektorille järjestettiin digitaitojen koulutuksia mm. verkkovuorovaikutuksesta ja digitalisaation muutoksesta töissä.
Koulutusten aiheet ja sisällöt päätettiin henkilöstölle järjestetyn kyselyn kautta. Asiakkaille kohdennettuja sähköisiä palvelukanavia avattiin lisää Virtu.fi palveluun. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena Kemin sote-palvelujen saavutettavuus parani digitaalisten palvelukanavien myötä. Digitaaliset palvelukanavat mahdollistavat mahdollisimman nopean ja matalan kynnyksen avun sitä tarvitseville. Myös työntekijöiden ja verkoston digiosaaminen on kasvanut koulutusten myötä joka on mahdollistanut uudenlaisia työmuotoja ja -tapoja.

Vahvax-hankkeesta kehitetyt digipalvelut jäävät osaksi normaalia palvelutarjontaa Kemin kaupungilla ja Lapin hyvinvointialueella. Tämä mahdollistaa sen, että Kemin alueen perheet ja aikuiset saavat avun varhaisemmin ja voivat paremmin, heidän osallisuus lisääntyy ja huoli-ilmoitukset ja lastensuojelutapaukset vähenevät, kun pystytään panostamaan oikea-aikaiseen ennaltaehkäisevään matalan kynnyksen apuun ja palveluihin. Nähtäväksi jää pidemmällä aikavälillä, onko sosiaalityön painopistettä saatu siirrettyä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä on kohderyhmälle itsessään parempi ja sekä myös taloudellisesti kestävää kehitystä edistävää.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot