|
|
|
Hankekoodi: S22514
Hankkeen nimi: Osatyökykyiset osana avoimia työmarkkinoita
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.8.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Eduro-säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1508035-7
Jakeluosoite: Kairatie 75, PL110
Puhelinnumero: 040 185 1532
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.eduro.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Harmanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 713 9447
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Marinin hallitusohjelman tavoitteena on saavuttaa 75 %:n työllisyysaste. Yleisesti tunnustetaan, ettei työllisyysasteen nostaminen tule onnistumaan, ellei osatyökykyisiä ja muita vaikeasti työllistyviä saada työmarkkinoille. Potentiaalinen työllisyyden kasvu on edellä mainituissa ryhmissä, jotka vaativat nykyistä innovatiivisempia ratkaisuja.
Kunnat, Kela ja TE-toimisto järjestävät työhönkuntoutumisen palveluita, joita muun muassa eri työhönvalmennusyksiköt tuottavat. Haasteena on, että osa työhön kuntoutetuista osatyökykyisistä henkilöistä tarvitsee yksilöllisesti räätälöitävämpää työtä kuin mitä työmarkkinoilla on tarjolla. Työhön kuntoutuspalveluiden vaikuttavuus on siis heikkoa, koska työmarkkinoilla ei ole tarjolla osatyökykyisille suoraan soveltuvia työpaikkoja.
Nykyinen työhönvalmennuksen toimintamalli painottuu lähinnä osatyökykyisen valmentamiseen ja työnantajayhteistyöhön. Käytäntö on jo osoittanut, ettei perinteinen työhönvalmennusmalli enää riitä. Tarvitaankin monipuolisia ratkaisuja sekä ymmärrystä eri toimialojen työtehtävistä, joihin osatyökykyisillä on mahdollisuus työllistyä. Työhönvalmennuksen tueksi tarvitaan ammatillinen profilointi, johon kerätään osatyökykyisen osaamisen lisäksi myös eri työtehtävien suorittamisen aikana tehtyjä havaintoja hänen henkilökohtaisista vahvuuksistaan. Tämä onnistuu, kun työnanalyysin avulla työhönvalmennusyksikön työtehtävät pilkotaan osiin ja osatyötehtäville laaditaan niistä suoriutumisen mukaiset vaativuuskriteerit. Työanalyysin avulla kuvataan myös yhteistyöyrityksien työtehtävät ja niistä erotetaan avustavat, rutiininomaiset ja ydinprosessia tukevat tehtävät, jotka pilkotaan osiin ja niille luodaan suoriutumisen mukaiset vaativuuskriteerit. Jatkosuunnitelman teossa yhteensovitetaan kerätyn tiedon pohjalta osatyökykyisen vahvuusperusteisia vaativuuskriteereitä yhteistyöyritysten tarjoamien osatyötehtävien vaativuuskriteereihin. Tämän jälkeen otetaan yhteys soveltuvaan työnantajaan ja sovitaan tapauskohtaisesti osatyökykyisen, työnantajan ja työyhteisön tarpeiden mukaisesti siirtymän toteutustapa, tehtävät ja osapuolten roolit.
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
1. Työhönvalmennusyksikön työanalyysi
2. Osatyökykyisen ammatillinen profilointi
3. Yhteistyöyrityksien työanalyysi
4. Ammatillisen profiloinnin ja työanalyysin vaativuuskriteerien yhteensovittaminen
5. IPS mukainen tuettu työhönvalmennus
6. Viestintä- ja markkinointisuunnitelma
7. Toimintamallin käyttöönottovalmius Lapin työhönvalmennussäätiöille
Tuloksena syntyy avoimille työmarkkinoille suuntaava osatyökykyisten työllistymisen toimintamalli, jossa yhteensovitetaan osatyökykyinen tekijä ja hänelle soveltuva työtehtävä sekä ohjaus ja tuki osatyökykyiselle, työnantajalle ja työyhteisölle. Toimintamallin kehittämisalustana olevat yhteistyöyritykset edustavat kotitalous-, palvelu- ja ympäristöalaa. Tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönottovalmius tarjotaan myös muille Lapin työhönvalmennussäätiöille.
Hankkeen kohderyhmänä ovat osatyökykyiset, työikäiset henkilöt, jotka ovat joko työttöminä tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Osatyökykyisillä henkilöillä sairaus tai vamma aiheuttaa tilapäistä tai jatkuvaa työkyvyn osittaista heikkenemistä. Osatyökykyisyys on aina sidoksissa henkilön toimintakykyyn, osaamiseen, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyinen henkilö on työkykyinen, kun hänen toimintakyky, vahvuudet, yksilölliset edellytykset ja osaaminen ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa.
Kohderyhmänä ovat myös Rovaseudun työnantajat, jotka edustavat joko kotitalous-, palvelu- tai ympäristöalaa. Hankkeeseen ovat lähtemässä mukaan Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, Metsähallitus ja Nonna-elinkaaritalo.
Kohderyhmään kuuluvat myös Lapin säätiöiden ohjaus- ja valmennustyössä toimivat työ- ja työhönvalmentajat.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat:
- Rovaseudun työnantajat
- Yrittäjäjärjestö
- Lapin TE-palvelut
- Rovaniemen kaupunki; työllisyyskokeilu
- Oppilaitokset
- KELA
- Työllisyyspalvelut, Rovaniemi
- Sosiaalipalvelut, Rovaniemi
- Vammaispalvelut, Rovaniemi
- Työeläkevakuutusyhtiöt
- Henkilöstövuokrausyritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 830
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 559
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 830
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 559
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite: PL 110
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| Työn muokkauksella, materiaalien tarkemalla hyötykäytöllä sekä jätteiden lajittelulla työtehtävissä on vähän vaikutusta taloudelliseen kestävyyteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään alueen työnantajien valmiuksia työllistää osatyökykyisiä henkilöitä sekä edistetään osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ohjauksen avulla. Hankkeessa edistetään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä, mikä parantaa alueen yritysten työvoiman saatavuutta, ja siten tukee paikallisen elinkeino-rakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hankkeessa tuotteistetaan työhönvalmennuksen toimintamalli, joka voidaan ottaa käyttöön työllistämisen palvelutuotteeksi työllistämistä edistävän julkishallinnon, työllistämistoimijoiden ja yritysten kesken. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Hankkeessa järjestettäviin kokouksiin tai palavereihin voi osallistua etäyhteyksien avulla. Etäyhteydellä osallistumismahdollisuus vähentää liikkumista paikasta toiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen lähtökohtana on vahvuusperustainen ajattelu, jossa keskitytään osatyökykyisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen työllistymisen tukemisessa. Näin toimien saadaan myönteisiä vaikutuksia henkilön hyvinvoinnille ja hänen työllistymismahdollisuudet paranevat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osatyökykyisiin henkilöihin, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Hankkeessa edistetään heidän yhdenvertaista oikeutta työhön, palkkaan, tarvittavaan tukeen ja niiden kautta täysivaltaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Hanke vähentää eriarvoisuutta edistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen mahdollisuuksia. Lisäksi hanke lisää työnantajien ymmärrystä ja tietoa osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksista ja mahdollisuuksista työelämässä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalli osatyökykyisten työllistämiseen yhdessä työnantajien kanssa. Taustalla oli Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite 75% työllisyysasteesta ja osatyökykyisten työvoimapotentiaalin merkitys tämän tavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi työhönkuntoutuksen palveluiden tehoon vaikutti heikentävästi se, ettei työmarkkinoilla ollut tarjolla osatyökykyisille suoraan soveltuvia työtehtäviä. Niinpä perinteisen työhönvalmennuksen lisäksi tarvittiin monipuolisia ratkaisuja sekä ymmärrystä eri toimialojen työtehtävistä, joihin osatyökykyisen on mahdollista työllistyä.
Hankkeen toiminnassa painottui osatyökykyisen henkilön osaamisen lisäksi työtehtävien vaatimusten selvittäminen kehitettävän työanalyysin avulla. Hankkeessa toteutettiin Eduro-säätiön työ- ja oppimisympäristöjen työanalyysit pilkkomalla kunkin työyksikön työtehtävät kolmeen eri vaativuustasoon ja tekemällä työtehtävistä visuaalisesti helppolukuiset huoneentaulut. Pilkotuista työtehtävistä voidaan valita jokaisen asiakkaan osaamistasoa ja tavoitteita parhaiten vastaavat työtehtävät ja verrata edistymistä avointen työmarkkinoiden työtehtäviin. Osatyökykyisen ammatilliseen profilointiin sekä työpaikoilla tehtävää työanalyysiä varten tehtiin selkeät ja yksinkertaiset lomakkeet, joiden avulla saadaan riittävät tiedot sekä työtehtävästä että työnhakijasta onnistuneen työllistymisen toteutumiseksi.
Työanalyysiä kehitettiin hankesuunnitelmaa laajemman ja monialaisemman työnantajaverkoston kanssa. Yhteensä 14 eri alan ja erikokoisen organisaation työnantajaa osallistui hankkeen kehittämistyöhön tai asiakkaiden työllistämiseen. Työanalyysin avulla työnantajien kanssa käytiin läpi työyksiköiden työtehtäviä, niissä vaadittavaa osaamista sekä uudelleenjärjestelyn mahdollisuuksia. Samalla työnantajille tarjottiin tietoa osatyöllistämisestä sekä konkreettista työhönvalmennuksen tukea työllistämiseen.
Hankkeen tuloksena syntyi osatyökykyisten työllistämiseen sovellettava toimintamalli, joka huomioi sekä työnhakijan että työnantajan näkökulman yhteensovittamalla osatyökykyisen tekijän osaamisen ja työtehtävien vaatimukset toisiinsa. Valmis toimintamalli sisältää osatyökykyisen henkilön ammatillisen profiloinnin, jossa henkilön osaaminen ja vahvuudet kartoitetaan, sekä työpaikalla tehtävän työanalyysin, jonka avulla työpaikalta etsitään osatyökykyiselle työntekijälle sopivia työtehtäviä analysoimalla eri työtehtävien vaatimuksia. Työanalyysiä ja ammatillista profilointia vertaamalla löydetään sopiva tekijä tiettyihin työtehtäviin tai tietylle tekijälle sopivat, osaamista vastaavat työtehtävät. Käytännön apuna yhteensovittamisessa hyödynnetään IPS-mallia soveltavaa tuettua työhönvalmennusta, joka tarjoaa tukea sekä osatyökykyiselle että työnantajalle ja työyhteisölle. Tuettu työhönvalmennus sisältää tarpeen mukaan käytännön apua rekrytoinnissa, taloudellisten tukien hakemisessa sekä työtehtävien pilkkomisessa, uudelleen järjestelyssä ja perehdyttämisessä. Valmiin toimintamallin ja työvälineiden käyttöön järjestettiin koulutus kaikille Lapin työhönvalmennussäätiöille.
Hankkeessa kehitettyä täsmätyöllistämisen toimintamallia voidaan hyödyntää laajasti eri alojen työtehtävissä.