RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22508, VALKKU - Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5

Puhelinnumero: 092904200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Korhonen Anne Kaarina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143701

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VALKKU-hankkeen tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Hämeen green care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista. Tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.

Maailmanlaajuisen pandemian aiheuttama kriisi on koskettanut erityisesti matkailu- ja palvelualan yrityksiä. Lähimatkailun kysyntään vastataan tarjoamalla ajankohtaisia ja kilpailukykyisiä luonto- ja matkailupalveluja. Pidemmällä aikajänteellä on kuitenkin odotettavaa, että myös kansainvälinen matkailu elpyy. On todennäköistä, että kriisin vaikutusten myötä asiakastarpeet muuttuvat. Uusien palvelukonseptien kehittäminen ja toteutus tulevat olemaan tärkeitä yrityksen menestystekijöitä toiminnan jälleen vilkastuessa. On tärkeää jatkaa tuotekehitystä, tehdä uutta konseptointia ja markkinointia vetovoimaa lisäten.

VALKKU-hanke edesauttaa Uudenmaan ja Hämeen green care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjiä sekä luontoa toiminnassaan hyödyntäviä hyvinvointialan yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa. Hanke tekee näkyväksi kasvun mahdollisuudet ja tarjoaa työkaluja yrityksen kasvun tueksi vahvistamalla yrittäjien resilienssiä. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.

Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Hankkeen tavoitteena on edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Hankkeessa toteutettava uusien palvelupolkujen ideointi, kokemusten vaihto, verkostoituminen ja vertaistuen saaminen avaavat yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. Verkostoitumisen kautta syntyy uusia kumppanuuksia ja liiketoiminta laajenee.

VALKKU-hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. He huomioivat palveluiden hiilijalanjäljen ja luonnonvarojen sekä resurssien kestävää käyttöä liiketoiminnassaan. Yritysten valmiudet hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia toimintansa kehittämisessä lisääntyvät ja digitaalisten palveluiden avulla yritysten resilienssi vahvistuu mahdollisia koronan kaltaisia pandemioita tai muita tulevaisuuden kriisejä varten.

Hanketoimenpiteillä, kuten yritysvalmennuksilla tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan jälkeen. Hanketoteutuksessa tarjotaan yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen myös kriisin jälkeen. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin. Yritysvalmennuksista ja sparrauspäivien asiantuntija-alustuksista kootaan verkkokoulutuspaketti, jota hyödynnetään myöhemmin esimerkiksi erilaisissa yrittäjäkoulutuksissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat green care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yksinyrittäjät ja mikroyritykset Kanta-Hämeen sekä Uudenmaan alueilla. Kohderyhmään kuuluvat yrittäjien lisäksi yritysten työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja muuttuneessa markkinatilanteessa. Palveluekosysteemiin kuuluvat muun muassa majoitus- ja ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset sekä henkilö- ja tavaraliikennepalveluja tarjoavat yrittäjät.

Matkailualan toimijat hyötyvät hankkeesta, koska toimivat palvelut tuovat alueelle matkailijoita ja vilkastuttavat elinkeinoelämää. Myös kunnat hyötyvät hankkeesta, sillä toimiva yrityselämä tuo osaltaan kuntaan verotuloja, lieventää työttömyyttä ja sitä kautta koronan tuomaa kuntatalouden notkahdusta.

Lisäksi muita hankkeesta välillisesti hyötyviä ovat:
- yrittäjäjärjestöt
- yhdistykset, kuten Green Care Finland ry ja Visit Finland
- ammattiliitot
- työterveyshuolto
- henkilöstövuokrausyritykset
- oppilaitokset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 151 432

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 651

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 151 432

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 651

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Forssan, Porvoon, Hämeenlinnan, Loviisan, Riihimäen

Kunnat: Hanko, Lohja, Jokioinen, Espoo, Sipoo, Riihimäki, Lapinjärvi, Myrskylä, Hämeenlinna, Ypäjä, Inkoo, Tammela, Porvoo, Askola, Loppi, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Hausjärvi, Janakkala, Forssa, Helsinki, Hattula, Kauniainen, Siuntio, Humppila, Raasepori, Kerava, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tilastollisesti tiedetään, että selvästi suurin osa kohderyhmässä toimivista yrittäjistä on naisia. Alan yrittäjät ovat miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä. Naisvaltaiset palvelualat kärsivät lisäksi huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tuetaan ja autetaan yrityksiä toimijoiden sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti eli hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoitteena on turvata – osallistujien sukupuolesta riippumatta – elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisitilanteen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään aina kun mahdollista etäyhteyksiä, mm. Teams- ja puhelinpalavereja sekä tiedottamisessa sosiaalista mediaa. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä on resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja hyödynnetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, esim. etäyhteyksiä hyödyntäen. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	6
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Alalla on suora ja välttämätön yhteys elävään luontoon, ja kehittäminen rakennetaan niin ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään jo kilpailuetu tällä alalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	7
Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Yrittäjien on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös yritykselle kilpailuetu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Hankkeessa tarjotaan paikallisille yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen kriisin jälkeen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä, mikäli mahdollista, paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten (myös eri alojen) välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä kriisin jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	9
Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti.
Liikkuminen ja logistiikka	5	2
Hanke toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen ja valmennus tapahtuu osittain verkossa. Yritysten mahdollisissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	7
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi on osa yritysten tuottavuuden kehittämistä ja kriisistä selviytymistä. Hankkeessa järjestetään valmennuksia muun muassa työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä työn organisoinnista ja itsensä johtamisesta.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hankkeella ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	4
Hankkeeseen osallistuvat, eri kulttuuritaustoista tulevat yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen. Alueen kehittämisessä ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on merkittävä, ja kaikki kulttuurierot on huomioitava.
Kulttuuriympäristö	3	6
Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa ja tapahtumissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen	7	7
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VALKKU-hankkeen tavoitteena oli parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista. Tavoitteena oli lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hankkeen tavoitteena oli edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä

Kiinnostuneille tehtiin hankkeen alussa nykytilan ja valmennustarpeiden kartoitukset, joita hyödynnettiin valmennusten sisältöjä suunniteltaessa ja tarkennettaessa. Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjosivat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Valmennuksia järjestettiin sekä etäyhteydellä (Teams) että lähivalmennuksina. Etävalmennukset tallennettiin ja ne olivat katsottavissa jälkikäteen sähköisessä oppimisympäristössä eCampuksessa. jonne tallennettiin myös valmennusten materiaalit ja valmennusaiheisiin liittyvää lisämateriaalia. Toimenpiteet edistivät yrittäjien valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.

Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Lähes kaikki hankkeessa mukana olleet yrittäjät olivat yksinyrittäjiä, moni oli lisäksi osa-aikainen yrittäjä. Hankkeessa toteutetut uusien palvelupolkujen ideointi, kokemusten vaihto, verkostoituminen ja vertaistuen saaminen avasivat yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. Verkostoitumisen kautta syntyi uusia kumppanuuksia ja liiketoiminnan laajentumista.

Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyi. He huomioivat luonnonvarojen sekä resurssien kestävää käyttöä liiketoiminnassaan. Yritysten valmiudet hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia toimintansa kehittämisessä lisääntyivät ja digitaalisten palveluiden avulla yritysten resilienssi vahvistui mahdollisia koronan kaltaisia pandemioita tai muita tulevaisuuden kriisejä varten.

Hanketoimenpiteillä tarjottiin yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen myös kriisin jälkeen. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin. Yritysvalmennuksista ja sparrauspäivien asiantuntija-alustuksista koottiin verkkoon materiaalipaketti, jota voidaan hyödyntää myös jatkossa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke