|
|
|
Hankekoodi: S22485
Hankkeen nimi: Osallisuutta ja ihmislähtöisyyttä paikallista yhteistyötä edistämällä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: PL12
Puhelinnumero: 0294696000
Postinumero: 00511
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Rättyä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija TKI
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407658735
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on edistää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia kehittämällä kumppanikuntien osallisuuteen ja järjestöyhteistyöhön liittyvää osaamista ja toimintakäytäntöjä. Lisäksi hankkeessa parannetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia toiminnallaan edistävien järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä kunnissa. Hanke toteutuu Nivalan, Raahen ja Haapaveden kaupungeissa sekä Utajärven, Reisjärven ja Sievin kunnissa. Kunnat valitsevat kohderyhmät, joiden osallisuutta ja hyvinvointia erityisesti halutaan hankkeessa edistää. Lisäksi kunnat määrittävät järjestöyhteistyön toimintatavat ja toimintamallit, joiden avulla valittujen kohderyhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä kehitetään. Kohderyhmien sekä järjestöyhteistyön toimintatapojen valitsemisessa hyödynnetään yhteiskehittämisen ja työpajatyöskentelyn menetelmiä. Valittujen toimintatapojen ja menetelmien tuloksellisuutta arvioidaan koko hankkeen ajan, ja niitä edelleen kehitetään kohderyhmien palautteiden pohjalta. Hanke tarjoaa kumppanikunnille ja kuntien alueilla toimiville järjestöille monipuolista kartoitus-, ohjaus-, kehittämis- ja koulutustukea. Hankkeen tuloksena järjestöjen ja kuntien osaaminen vahvistuu, toimijoiden roolit selkeytyvät, ja paikallinen yhteistyö on tavoitteellisempaa. Hankkeen tuloksena heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten osallisuus vahvistuu ja palvelujen laatu paranee.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntien osallisuus- ja järjestöyhteistyötä tekevät työntekijät, joiden osallisuuteen ja järjestöyhteistyöhön liittyvää osaamista lisäämällä ja käytäntöjä kehittämällä vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Lisäksi kohderyhmänä ovat hankkeeseen mukaan lähtevien kumppanikuntien valitsemat heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät, joiden osallisuutta ja hyvinvointia hankkeessa edistetään. Kohderyhmänä ovat myös kunnissa toimivat, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia toiminnallaan edistävät järjestöt ja yhdistykset, joiden toimintaedellytyksiä parantamalla vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien (muiden kuin kumppanikuntien) erityisesti osallisuus- ja järjestöyhteistyötä tekevät (sosiaali- ja terveystoimen, liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen) työntekijät. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat kuntien valitsemien heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin kuuluvien ihmisten perheen jäsenet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 377 525
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 098
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 471 908
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 424 183
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Reisjärvi, Raahe, Utajärvi, Sievi, Haapavesi, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 13
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 393
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnon kestävyys ja sen merkitys heikoimmassa asemassa olevien ihmisten voimavaroille ja hyvinvoinnille. Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätteen tuottamista ja tulostamista. Tuotettavat aineistot ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet. Hankkeen käynnistymisvaihe edellyttää kuitenkin enemmän matkoja kohdekuntiin, mutta hankkeen edetessä etäyhteyksien määrä lisääntyy ja matkustaminen vähenee merkittävästi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelmaan | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätettä ja tulostamista. Tuotettavat aineistot ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hanke tukee kestävän kehityksen toimintaedellytyksiä ja aktiivinen järjestötoiminta luo kuntiin elinvoimaa, vetovoimaa sekä pitovoimaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hanke vahvistaa paikallista osaamista ja yhteistyötä vaikuttaen palvelujen laatuun ja saavutettavuuteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminta edellyttää liikkumista, mutta toiminnassa hyödynnetään paljon etäyhteyksiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää paikallista yhteistyötä ja osaamista, ja sitä kautta ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta ja työkykyisyyttä. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös kohderyhmän läheisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää toimenpiteillään osallisuutta ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ihmisryhmien tasa-arvoa. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa kuntien ja kohderyhmien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 7 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminta on avointa eri kulttuureista tuleville osallistujille. Toiminta on kulttuurisensitiivistä ja eri kulttuureja kunnioittavaa. Hanke edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa vahvistamalla heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten työkykykyisyyttä, voimavaroja ja aktiivista kansalaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuuri- ympäristö ja kulttuurin merkitys voimavaroille ja hyvinvoinnille. Kulttuuri nähdään hankkeessa hyvinvointia lisäävänä ja osallisuutta vahvistavana mahdollisuutena. Järjestöt ja yhdistykset nähdään hankkeessa paikalliskulttuurin tuottajina ja tarjoajina. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hankkeen toteutuksessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja kiinnitetään huomiota ympäristöosaamiseen. | ||
Osallisuutta ja ihmislähtöisyyttä paikallista yhteistyötä edistämällä -hankkeessa tavoitteena oli edistää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointi kehittämällä kumppanikuntien osallisuuteen ja järjestöyhteistyöhön liittyvää osaamista ja toimintakäytäntöjä. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli parantaa heikoimmassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia toiminnallaan edistävien järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä kunnissa. Hanke toteutui Nivalan, Raahen ja Haapaveden kaupungeissa sekä Utajärven, Reisjärven ja Sievin kunnissa.
Toiminta hankkeessa jakautui viiteen (5) työpakettiin, joista ensimmäisessä tuettiin osallisuus- ja järjestöyhteistyön tilannekartoitusta kumppanikunnissa ja valittiin paikallinen kehittämiskohde. Kehittämiskohteen valinnassa ja suunnittelussa hyödynnettiin mm. Lean Canvas -työskentelyä.
Toisessa työpaketissa työpajatoiminnan kautta Kunnat järjestökumppaneineen testasivat hankkeen tuella valitsemiaan menetelmiä ja toimintamalleja valitsemiensa kohderyhmien kohtaamisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen osalta. Toimintamallien valinnassa hyödynnettiin ESR TL5 hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja esimerkiksi “Yhteinen ruokailu lähentää ja laskee kynnyksiä” ja “Kokemusasiantuntija tuo työttömien äänen kuuluviin” -toimintamalleja, jotka räätälöitiin kuntien lähtökohtiin sopiviksi.
Kolmannessa työpaketissa hankkeessa rakennettiin yhteistyörakenne kuntien välisinä vertaistapaamisina ja työpajoina, joissa jaettiin ja työstettiin yhdessä prosesseja kokeilujen tueksi. Tapaamisissa jaettiin keskinäistä osaamista, jaettiin kokemuksia sekä saatiin kuhunkin teemaan liittyen myös asiantuntijoilta tukea. Hanke myös tarjosi tukea, sparrausta sekä fasilitointi apua kokeiluihin.
Neljännessä työpaketissa Hanke järjesti yhteensä 9 osallisuuteen liittyvää valmennusta/webinaaria, joiden tavoitteena oli lisätä kuntien ja järjestöjen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. Lisäksi hanke järjesti kolme tapaamista Pohjois-Pohjanmaan kuntien järjestöyhdyshenkilöille verkostoitumisen, järjestöyhteistyön ja heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi.
Hankkeen tuloksena syntyi kuudessa kunnassa erilaisia osallisuuteen perustuvaa kokeilua. Kunnat järjestökumppaneineen kehittivät ja kokeilivat hankkeen tuella valitsemiaan toimintamalleja valitsemiensa kohderyhmien kohtaamisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen osalta.
•Sievissä järjestettiin kuntalaisraati, jonka tavoitteena oli selvittää millaisia tapahtumia ja toimintaa kuntalaiset toivoivat, ja mihin he ovat halukkaita osallistumaan.
•Raahessa toteutettiin työllisyyspalvelujen asiakkaille asiakasraati, jossa keskusteltiin ja arvioitiin työllisyyden kuntakokeilun palveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa
•Reisjärvellä toteutettiin ruokaryhmä työelämän ulkopuolella oleville. Ruokaryhmän rinnalle syntyi uusi kädentaidot ryhmä osallistujien toiveesta.
•Nivalassa järjestettiin vanhempien aamupalatoimintaa. Toiminta kokosi yhteen paikkakunnan ukrainalaisia pakolaisia toimien näin tiedottamisen ja ohjauksen tilana paikkakunnan palveluista.
•Haapavedellä työllisyyspalvelut järjestivät työttömien iltapalan heille, jotka eivät olleet halukkaita osallistumaan päivätoimintaan. Iltapalalla vieraili järjestö- ja muita toimijoita antamassa vinkkejä muun muassa digituesta ja työllistymisestä.
•Utajärvellä kokeiltiin Saattaen kylätapahtumaan -toimintamallia. Ilmaisessa linja-autokyydissä oli mukana työntekijöitä, jotka avustivat ja tukivat niitä osallistujia, jotka eivät muuten pääsisi tai lähtisi tapahtumiin.
Toiminnan vaikutusten arviointiin käytettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Minun arkeni ja elämäni -kyselyä. Kyselyyn vastasivat kehittämistoimintoihin osallistuneet toiminnan alussa ja lopussa. Minun arkeni ja elämäni kyselyn koko aineistosta ei noussut esille suuria muutoksia. Kaikkien vastaajien mukaan huonoimmaksi elämän osa-alueeksi koettiin työ ja taloudellinen tilanne ja näihin osa-alueisiin kaivattiinkin eniten muutosta. Parhaimmaksi elämän osa-alueeksi arvioitiin turvallisuuden tunne ja elinympäristö. Nuoret kaipasivat eniten muutosta ihmissuhteisiin, kun taas vanhemmat kaipasivat muutosta kykyynsä käyttää tarvitsemiaan etäpalveluja. Miesten mielestä kunnan ja eri toimijoiden pitäisi panostaa enemmän harrastuksiin ja vapaa-aikaan, kun taas naiset kaipasivat lisäpanostusta avun ja palveluiden saatavuuteen. Kun tuloksia verrattiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) vuonna 2021 toteuttamaan Minun arkeni ja elämäni kyselyyn, niin voitiin todeta, että hankkeessa tavoitettiin kohderyhmä, jota kysely ei ehkä ollut aiemmin tavoittanut.
Vaikutusten arvioinnin lisäksi arvioitiin myös kehittämistoiminnan kustannuksia. Tietoa saatiin lähinnä kunta- ja järjestötoimijoiden käyttämistä työajoista toiminnan toteuttamiseen ja muutamasta kunnasta tietoa materiaalien ja tilojen käytöstä. Kaiken kaikkiaan kustannusten keskiarvo osallistujaa kohti oli 81,61 €.