|
|
|
Hankekoodi: S22462
Hankkeen nimi: Luottaen Tulevaisuuteen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Rukoushuoneyhdistys r.y.
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0218739-0
Jakeluosoite: Porrassalmenkatu 57
Puhelinnumero: 040-5138623
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikkelinhelluntaisrk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Blomerus Janne Markus Juhani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5138623
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Luottaen tulevaisuuteen - hankkeessa parannetaan romaniväestön osallisuutta, integraatiota ja vuorovaikutusta yhteiskunnassa sekä vahvistetaan romanien omaa toimintakapasiteettia ja autonomiaa. Vahvistetaan romanien omaa identiteettiä, elämänlaatua ja -hallintaa sekä yhdenvertaisuutta. Tuetaan romaanien kouluttautumista ja työllistymistä.
Mikkelin seudulla asuu n. 300 romania. Romaaninuoret kokevat syrjinnän ja kantaväestön ennakkoluulot haasteena, mikä vaikeuttaa kouluttautumista ja työllistymistä. Nuorten parissa tehtävällä ennalta ehkäisevällä työllä nähdään tärkeä merkitys romaani nuorten aikuistumisprosessissa. Hanke tarjoaa kaivattua vertaistukea, mikä vahvistaa romaaniväestön mahdollisuuksia elämässä. Hanke tarjoaa nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa, sekä yhdessä tekemistä kahvilatoiminnan parissa. Romanien osallisuudella saavutetaan paremmat mahdollisuudet rakentaa yksilön ja yhteisön monipuolista hyvinvointia sekä vahvistaa yhteiskuntaan kuuluvuutta.
Hankkeen tavoitteena on:
-Ehkäistä romaninuorten syrjäytymistä ja parantaa heidän toimintakykyänsä, kouluttautumista ja työllistymistä.
-Tarjota nuorille kokoontumispaikka (kohtaamiskahvila-Ruke) Rukoushuone yhdistyksen tiloissa, missä voi tavata turvallisessa ympäristössä muita ja saada tukea opiskeluun ja työnhakuun. Tiedottaa eri koulutuspoluista, myös kulttuuri- ja taidealoista sekä tukea koulun ja työelämän nivelvaiheissa. Kahviloissa toteutetaan nuorille erinlaista toimintaa.
-Kutsua kahvilatoimintaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tuetaan heitä elämän hallinnassa kokonaisvaltaisesti huomioiden mm. elintapaohjauksen mahdollisuudet.
-Tukea romaneita koronan tuomissa ongelmissa ja yksinäisyydessä.
Edistää romaniväestön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa:
-Tavata ja tutustua kahvilassa kantaväestön ihmisiin (kutsua mukaan Ruken kävijöitä) ja näin hälvennetään ennakkoluuloja molemmin puolin.
-Lisätä kantaväestön tietoisuutta romaneista, ja romanikulttuurista. Näin pystymme ennalta ehkäisemään tiedon puutteesta ja vääristä ennakkoluuloista johtuvaa syrjintää. Niin kuntalaisten kuin viranomaistahojen keskuudessa.
-Vahvistaa romaniväestön kulttuuria ja identiteettiä tukemalla romanikielen opetusta ja käyttöönottoa, etenkin nuorille suunnatuilla romanikielen kurssitoiminnalla
Jalkautua haasteellisessa asemassa olevien romanien pariin:
-Ehkäistä romaninuorten syrjäytymistä ja vähentää päihteidenkäytöstä aiheutuvia haittoja etsivän nuorisotyön menetelmien yhteistyössä Ohjaamo-Olkkarin kanssa.
-Tavoitetaan yhdessä helluntaiseurakunnan diakoniatyön kautta haastavimmassa asemassa olevia romaaneja ja kantaväestön kuuluvia kohtaamisten kautta.
Hankkeen ideoinnissa on kuultu alueen romaneita, ja sen toiminnat on suunniteltu esiin nousseisiin tarpeisiin. Hanketta on suunniteltu yhdessä Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Romanipoliittinen ohjelma tukee hankehakemusta (Rompo). Hankkeeseen suunniteltujen toimenpiteiden katsotaan olevan sellaisia, että ne tavoittavat alueen romaneita sekä vahvistavat heidän elämäänsä monella eri alueella. Romaniasioiden kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä Itä-Suomen romaniasiain neuvottelukunta pitää alue- ja paikallistyötä erittäin tärkeänä. Meijän Mikkeli -hanke on tehnyt hyvää ja edistävää työtä Mikkelin alueella, ja sen tähden uusi hanke nähdään tärkeänä Mikkelissä.
Hankkeessa tehtävä yhteistyö lisää eri toimijoiden ja osatoteuttajien kanssa luontevaa kohtaamista, mikä edistää toisten tuntemista ja ymmärrystä romaneihin ja romaniasioihin. Hanke tarjoaa romaaneille väylän tulla kuuluuksi. Yhteistyössä saavutetaan paras mahdollinen toimintaympäristö romaniasioiden edistämisessä.
Hankeen tuloksena kohtaamiskahvila juurtuu vakinaiseksi toiminnaksi, missä eri-ikäiset romanit voivat kohdata joko yhdessä tai erikseen ikä- tai kohderyhmittäin. Kahvila toimintaa edistää romanien kouluttautumista ja työllistymistä. Romanien identiteetti vahvistuu ja heidät saadaan aktivoitua toimimaan oman arkensa parantamiseksi ja osallistumaan laajemmin yhteiskunnan eri sektoreille. Yhdenvertaisuus lisääntyy ja syrjintä vähenee.
Mikkelin alueella asuvat Romanit. Nuoret, sekä nuoret aikuiset. Opiskelevat romani nuoret.
Paikallinen romaniyhdistys. Esedu, sekä Otavia oppilaitokset. Romaniperheet, sekä yksinäiset. Välillisesti alueen laajempi rominiväestö, yksittäisten tapahtumien kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 400
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 400
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 88 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 88 200
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite: Porrassalmenkatu 57
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, sekä niitä toteutetaan hankkeessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, sekä niitä toteutetaan hankkeessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, sekä niitä toteutetaan hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, sekä niitä toteutetaan hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, sekä niitä toteutetaan hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ? | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ? | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| ? | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| ? | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ? | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Tarve romaaniväestön identiteetin, osallisuuden ja integraation vahvistaminen koulutuksen, työllistymisen ja koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Romaanien identititeen vahvistaminen. Integroituminen ja tasa-arvoinen kohtelu valtaväestön kanssa- | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Integraatio valtaväestön kanssa koulutuksen ja työhön hakeutumisessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Romaanikulttuurin ylläpitämien ja vahvistaminen | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
| Kiertotalous tutuksi kaikille | ||
Luottaen tulevaisuuteen - hankkeessa edistettiin romaanien kouluttautumista ja työllistymistä ja parannettiin romaniväestön osallisuutta, integraatiota ja vuorovaikutusta yhteiskunnassa. Hanketoiminnoilla vahvistettiin romanien työ- ja toimintakykyä, missä keskeistä oli romanien elämänlaadun ja -hallinnan sekä yhdenvertaisuuden parantaminen.
Hanke vastasi kehittämistarpeeseen. Rukoushuone yhdistys tarjosi loistavat puitteet kulttuurisensitiiviselle romanityölle. Kahvila toiminta on vakiintunut osaksi romaniyhteisön arkea. Osallistujat kokivat oman hyvinvoinnin ja työkyvyn parantuneen. Hanke edisti romanien asemaa yhteiskunnassa, niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla. Romaanien yhteisöllisyys parani. Osallistujat kokivat kahvilatoiminnan väyläksi tulla kuulluksi ja paikaksi, mistä sai apua arjen haasteisiin ja tarpeisiin. Siellä sai tavata muita romaneita ja se toi voimaa arkeen.
Hanke tavoitti hyvin Mikkelin seudulla asuvat romaanit yhteisöllisten toimintojen, leirien ja monipuolisten tapahtumien myötä. Hankkeessa päästiin pääosin numeerisiin tavoitteisiin. Pitkäkestoisesti hanketoimintoihin osallistui 33 henkilöä. Heistä naisia oli 17 (52 %). Nuorten osuus osallistujista oli 80 %. Hankkeen aikana useat aloittivat toisen asteen opinnot (3), saivat opinnot valmiiksi (7), jäivät työttömäksi (2), aloittivat työnhaun (6), työllistyivät (4), jatkoivat töissä (5) ja ryhtyivät yrittäjiksi (2). Koulun tai opiskelun keskeyttäneitä oli yksi (1) ja työelämän ulkopuolella (3).
Poikkeusolot tilapäisesti vaikeuttivat hankkeen toteuttamista. Hankeen osallistujat olivat toiminnoissa mukana pääosin koko hankekauden ajan. Osallistujien työllistymistä tuki hyvä työllisyystilanne. Erityisesti kuljetusala ja sosiaalialat vetivät. Yhteisössä lisääntyi kiinnostus opiskelua kohtaan. Haasteena koettiin edelleen romanien syrjintä työmarkkinoilla ja kantaväestön ennakkoluulot, mitkä vaikeuttivat työllistymistä. Hanke tarjosi nuorille turvallisen ympäristön ja moniammatillisen verkoston arjen, kouluttautumisen ja työllistymiseen haasteiden ratkomiseen. Säännölliset kohtaamiskahvilat, tapahtumat ja leirit tarjosivat romaninuorille kaivattua vertaistukea, mikä vahvisti romaaniväestön mahdollisuuksia elämässä. Hanke tarjosi nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa sekä yhdessä tekemistä kahvilatoiminnan parissa.
Kohtaamiskahvilatoiminta vakiintui osaksi romaanien arkea. Kahvilailtojen myötä romanien yhteisöllisyys ja osallisuus paranivat, mikä näkyi osallistujien aktiivisuutena toiminnan suunnittelussa ja osallistumisaktiivisuuden lisääntymisenä. Toiminnan suunnittelussa korostuivat tarvelähtöisyys, koulutusmahdollisuudet, työllistymismahdollisuudet, hyvinvointi ja yhteisöllisyys.
Hankkeessa onnistuttiin ehkäisemään romaninuorten syrjäytymistä ja parantamaan heidän toimintakykyänsä, kouluttautumismyönteisyyttä ja työllistymishalukuutta. Tämä näkyi osallistujien positiivisena vertaistukena ja tsemppauksena. Hanke tarjosi poikkeusolojen jälkeen mahdollisuuksia tavata muita ja ehkäistä yksinäisyyttä ja ylisukupolvista syrjäytymiskierrettä.
Hankkeen epäonnistumisina voidaan mainita viikkoliikuntojen keskeytyminen pitkäksi aikaa poikkeusolojen takia ja suunnitellun elintapaohjauksen keskeytymien heti alkuunsa. Samalla jäi toteuttamatta suunniteltu kykyviisarin käyttö osallistujien työ- ja toimintakyvyn itsearvioimiseksi ja seuraamiseksi. Romaanikielen opetus jäi myös vähälle hankkeen aikana.
Jalkautuvan työn ja verkostojen kautta tavoitettiin muutamia nuoria, mutta heidän mukaan saaminen hanketoimintoihin koettiin haasteelliseksi. Verkostona Ohjaamo-Olkkarin, Viadian ja helluntaiseurakunnan diakoniatyön kautta voitiin auttaa myös heitä kohtaamisten, keskustelujen ja ruoka-avun keinoin.
Hankkeen toiminnasta kerättiin jatkuvasti suullista palautetta. Kirjallista palautetta kerättiin tapahtumista. Hankkeen toimintoja pidetiin monipuolisena ja erityisesti retket olivat innostavia ja niiden aikana pystyttiin syventymään paremmin arjen haasteisiin ja pohtimaan ratkaisuja. Hanketoimintaa olisi parantanut ennakolta selvät seurattavat indikaattorit mm. opintosuoritusten ja työllistymisen osalta. Yhtenä indikaattorina voidaan pitää ROM-Mikkelin peruskoulun päättäneille ja opinnoista valmistuneille romaneille suunnattuja stipendejä, joita jaettiin hankkeen aikana 18 kappaletta.
Hankkeen arviointiin ja uuden hankeen suunniteluun osallistui runsaasti alueen romaneita.
Hankeen toiminnoista kerrottiin ja markkinoitiin verkostojen kautta laajemminkin koko Etelä-Savossa. Hankkeesta julkaistiin uutisia paikallislehti Länsi-Savossa ja ilmaisjakelulehti Mikkelin kaupunkilehdessä. Hanke sai paljon näkyvyyttä hankepäällikön läsnäolosta puolisonsa kanssa romaaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentin linnassa. Hankkeesta tiedotettiin lisäksi Rukoushuoneyhdistyksen tiedotteissa ja hyödynnettiin sosiaalisen median kanavia. Tärkein tiedotuskanava oli hankkeen osallistujat, jotka markkinoivat hankkeen toimintaa ja tapahtumia muille.
Jatkohankkeessa kohtaamiskahviloiden sisältöä kehitetään romanien koulutuspolkujen laajentamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Yhteisöllisillä ruokailuilla ja hyväksi havaitulla osallistavalla toiminnalla saadaan houkuteltua osallistujia myös uuteen hankkeeseen. Syntyneitä verkostoja laajennetaan ja hyödynnetään tiiviimmin.