RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22454, Malminetsintään ja -tutkimiseen suunnattu osaamisen kehittäminen METSO

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaivosteollisuus on vakaassa kasvussa. Kasvu kohdistuu lähes kokonaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Merkittävin kasvu ja voimakkain panostus on Keski-Lapissa ja siellä erityisesti Sodankylässä. Pääpaino on erilaisissa malmeissa, mine-raaleissa ja metalleissa, nikkelissä, kuparissa ja erityisesti kullassa.

Varsinaisen kaivostoiminnan lisäksi on syntynyt työpaikkoja malminetsinnässä ja -tutkimuksessa. Suorittavan portaan työvoiman kouluttamiseen ei ole olemassa tutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta. Eri yhtiöt ovat hoitaneet tä-män eri tavoin – osa kouluttaa henkilöstöään itse ja osa on tuonut työvoimaa ulkomailta.

Lapin koulutuskeskus REDU haluaa vastata näihin voimakkaasti kasvaviin työelämän osaamistarpeisiin myös malmin-etsinnän ja -tutkimuksen koulutuksen osalta.

Hanke toteutetaan tiiviinä hankeparina Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta EAKR-rahoitusta hakeneen Indika Au-hankkeen (308990) kanssa, mikäli hanke saa rahoituksen. Redu osallistuu Indika Au- hankkeeseen ja käyttää hankkeesta saadut tulokset malminetsintä ja -tutkimiskoulutuksen suunnitteluun ja pilotointiin. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan yhdessä työelämän kanssa malminetsintään ja -tutkimiseen sopivia koulutus-kokonaisuuksia ja oppimateriaalia. Hankkeen aikana suunnitellaan ja pilotoidaan vähintään kaksi koulutuskokonaisuut-ta. Koulutuskokonaisuuksista tulee kaivos-, maarakennus-, metsä- ja logistiikka-alojen perustutkintoihin sopivia paikal-lisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, joita voi valita ammatillisina tutkinnon osina muiden opintojen lisäksi.

Hankkeen tavoitteena on tiivistää alan ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Lapin alueella. Tiivis-tyvän yhteistyön kautta tunnistetaan paremmin alan yritysten tämänhetkiset osaamistarpeet ja ennakoidaan tulevia osaamistarpeita. Tavoitteena on suunnitella yhdessä työelämän kanssa uusia koulutuskokonaisuuksia, joilla voidaan vastata paremmin työelämän osaamistarpeisiin osana perus- ja ammattitutkintokoulutusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa kaivosalan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja tukea heidän nopeampaa kiinnittymistä työelämään. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Lapissa on osaavia työntekijöitä kasvavalla ja nopeasti muuttuvalla kaivosalalla myös malminetsintätehtäviin.

Hankkeen asiantuntijaopettajat laativat yhdessä projektipäällikön kanssa koulutuskokonaisuuksien toteutussuunnitel-mat ja niihin liittyvää opetusmateriaalia sekä toteuttavat koulutuskokonaisuuksien pilotoinnit pienelle ryhmälle opiskeli-joita. Työelämälähtöisen koulutuksen suunnittelu edellyttää, että opetushenkilöstö päivittää osaamistaan uusista mal-mitutkimuksen teknologioista ja, että työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään. Tämän johdos-ta hankkeen aikana REDUn kaivos- ja lähialojen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista lisätään nykyaikaisen mal-minetsintä ja -tutkimustyön vaatimista työmenetelmistä ja uudesta teknologiasta. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle jär-jestetään aiheeseen liittyviä koulutuksia sekä mahdollistetaan heidän osallistumisensa ulkopuolisiin, lyhyisiin täyden-nyskoulutuksiin.

Yritysten osaamistarpeiden pohjalta suunnitellaan paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia tai jo olemassa olevista tutkin-non osista ja tutkinnon osan osista koostuvia kokonaisuuksia. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan vähintään kaksi koulutuskokonaisuutta, joiden sisällöt tarkennetaan yritysten osaamistarpeiden perusteella.

Yritysten edustajat toimivat koulutuksissa samalla työelämän asiantuntijoina koulutussisältöjen suunnittelussa. Pilo-toinneista saatavien kokemusten perusteella koulutuskokonaisuudet voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmia ja niiden toteuttamista jatketaan hankkeen päätyttyä.

Koulutuskokonaisuudet voivat olla esimerkiksi:

a. tutkimusavustajana toimiminen, (15 osp)
b. toimiminen arktisissa olosuhteissa, (15 osp)
c. geoteknikon urapolku

Työelämälähtöisiä koulutuskokonaisuuksia suunniteltaessa huomioidaan myös tutkinnon osan/osien suorittaminen osana muita tutkintoja. Koulutuskokonaisuudet pilotoidaan hankkeen aikana kaivosalan perustutkinnon yhteydessä paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvina tutkinnon osina. Kunkin koulutusaihealueen laajuus paikallisesti valittavana tutkinnon osana tulee olemaan 15 osaamispistettä (osp). Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa sisältää työelämän paikallisten tarpeiden mukaista osaamista, joka soveltuu useamman kuin yhden työpaikan tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjä nimeää tutkinnon osan työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja määrittää sille laajuuden osaamispisteinä. Koulutuksen järjestäjä määrittää ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arvioinnin vastaavasti kuin ammatillisissa tutkinnon osissa. Ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arvioinnin kriteerit määritetään hankkeen aikana, kun koulutusten sisällöt tarkentuvat.

Geoteknikon urapolku -koulutukseen määritetään laajuus ja sisältö METSO-hankeen aikana yhdessä eri malminetsintäyritysten kanssa. Geoteknikon urapolku koulutusta ei pilotoida tämän hankkeen aikana. Kaivosalalle ei ole olemassa tällä hetkellä voimassa olevia erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteita, eikä tutkintoon johtavaa koulutusta. Tämän hankkeen päätyttyä Lapin koulutuskeskus, REDU tulee esittämään geoteknikon urapolku koulutusta Opetushallitukselle, että siitä tehdään kaivosalan erikoisammattitutkinnon yksi osaamisala. Malminetsintään liittyvä geoteknikon koulutus kuuluu malminetsinnän osaamisalaan ja olisi koko laajuudessa suoritettuna erikoisammattitutkinto. Erikoisammattitutkinto tulee koostumaan useista eri tutkinnon osista ja osaamisaloista. Kaivosalan erikoisammattitutkintoa esitetään opetushallitukselle hyväksyttäväksi samankaltaisena, kuin muitakin erikoisammattitutkintoja. Erikoisammattitutkinnot koostuvat pääsääntöisesti ammattitutkintojen tutkinnon osista ja erityistä osaamista vaativista tutkinnon osista ja osaamisaloista. Kaivosalan erikoisammattitutkinnossa yksi osaamisala olisi malminetsintään liittyvä osaamisala.

Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan työelämälähtöinen malmitutkimuksen maastotyön toimintamalli, jossa osana opetusta tehdään todellista malmitutkimustyötä erilaissa olosuhteissa. Pilotoinnin yhteydessä suunnitellaan ja tuote-taan koulutuksen toteutusta tukevaa opetusmateriaalia, jonka avulla koulutuksen toteutusmallia on mahdollista jatkaa hankkeen päätyttyä. Lisäksi hankeen aikana selvitetään myös, että millaisia kone- ja laitehankintoja koulutuksen jär-jestäminen edellyttää, jotta koulutuksen toteuttaminen on mahdollista myös hankkeen päätyttyä.

Hankkeen tuloksena kaivosalan perustutkintokoulutus nykyaikaistuu, monipuolistuu ja laajenee myös malminetsinnän ja -tutkimisen osa-alueille. Koulutuksella pyritään vastaamaan entistä joustavammin työelämän osaamistarpeisiin. Uusien teknologioiden hyödyntäminen ja työelämän kanssa tiiviimmässä yhteistyössä toteuttavat koulutukset vaikutta-vat myönteisesti kaivosalan koulutuksen vetovoimaan niin perusopetuksesta siirtyvien nuorten kuin aikuisten alanvaih-tajienkin kohdalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Lapin alueen kaivosyhtiöt, maarakennusalan ja malminetsintään erikoistu-neet yritykset ja niiden työntekijät sekä kaivos- ja maarakennusalan opiskelijat ja opettajat. Lisäksi hankkeen kohde-ryhmänä ovat sellaiset henkilöt, joilla on hyvät taidot ja edellytykset liikkua ja selviytyä Lapin arktisissa olosuhteissa. Tällaisia henkilöitä ovat mm. metsurit, poro- ja rajamiehet, eräoppaat ja safariyritysten työntekijät. Kohderyhmänä ovat myös yritykset ja yritysten työntekijät, joilla on matala kynnys ryhtyä tuottamaan palveluita malminetsintään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on muut yhteistyökumppanit, kuten korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot, joista tärkein on Geologian tutkimuskeskus. Kaivosalan ja malminetsinnän teknologinen muutos saattaa nostaa esiin osaamistarpeita myös muilla aloilla. Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää myös sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat uutta osaamista mm. gps:n tai dronen käytössä tai vaikkapa maastossa liikkumisessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 325 535

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 298 881

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 406 918

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 373 601

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin

Kunnat: Kolari, Sodankylä, Inari, Ranua, Savukoski, Enontekiö, Pelkosenniemi, Posio, Pello, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Simo, Muonio, Utsjoki, Tervola, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 38

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kaivosala on sekä valtakunnallisesti että REDUssa vahvasti miesvaltainen ala. Suurin osa opiskelijoista ja työntekijöistä on miehiä. Alan teknologia on kehittynyt nopeasti ja kaivosteollisuus tarjoaa monipuolisia tehtäviä, joihin toivotaan lisää myös naisia. Erityisesti teollisuuspuolen työstä saattaa naisilla olla käsitys, että työ on raskasta, eikä välttämättä sovellu heille. Hankkeessa kehitettävät koulutusohjelmat pyritään suunnittelemaan niin, että ne houkuttelevat naisia hakeutumaan alalle ja näkemään sekä tutkimus- että teollisuuspuolen monipuoliset työtehtävät. Vuoden 2020 syksyllä kaivosalan perustutkintoa on suorittamassa 89 mies- ja 13 naisopiskelijaa. Lisäksi kaivosalan ammattitutkintoa on suorittamassa 40 mies- ja 3 naisopiskelijaa. Kaivosala on Redussa ja valtakunnallisesti vahvasti miesvaltainen ala.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Erityistä huomiota asiaan kiinnitetään hankkeen viestinnässä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta näkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	2
Hanke pyrkii saamaan laajempaan käyttöön moderneja tutkimusmenetelmiä, mitkä ovat keveämpiä ja luontoa vähemmän kuormittavia kuin aiemmat menetelmät.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Suomen tavoitteena on vähentää 39% kasvihuonepäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite aiheuttaa paineita vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä myös malmitutkimuksessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hanke pyrkii saamaan laajempaan käyttöön moderneja tutkimusmenetelmiä, mitkä ovat keveämpiä ja luontoa vähemmän kuormittavia kuin aiemmat menetelmät.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	3
Hankkeessa pyritään lisäämään näytteenoton osaamista, mitä hyödynnetään myös ympäristömonitoroinnissa. Osa koulutetuista tulee työllistymään ympäristömonitoroinnin työtehtävissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelmakohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	2
Uusilla, keveämmillä tutkimusmenetelmillä vähennetään materiaalien kulutusta ja jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	5
Koulutustarjonta lisää mahdollisuuksia paikalliselle väestölle työllistyä Keski-Lapin kannalta keskeisellä toimialalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	4
Osa syntyvistä uusista palveluista on nimenomaan osaamiseen ja tietoon liittyviä palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka	1	2
Liikkuminen ja logistiikka arktisilla alueilla eri vuodenaikoina on keskeinen osa malmitutkimusta ja keskeinen asia myös tämän hankkeen kannalta. Sen osalta pyritään kehittämään uusia, edullisempia, turvallisempia ja taloudellisesti kestävämpiä tapoja
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	4
Hanke lisää työllistymismahdollisuuksia esim. nuorelle väestölle, mikä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen	0	2
Hankkeen tavoitteena ei sinänsä ole edistää tasa-arvoa, mutta välillisesti paikallisen väestön työllisyyttä edistettäessä, edistyy myös taloudellinen tasa-arvo. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy samalla tavalla välillisesti, kun valmisteltavista koulutusohjelmista pyritään tekemään naisia kiinnostavia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	4
Hankkeessa pyritään edistämään ympäristöä vähemmän kuormittavien tutkimusmenetelmien käyttöä malminetsinnässä. Lisäksi syntyvät koulutusohjelmat lisäävät koulutettavien ymmärrystä ympäristöstä ja geologiasta laajemmin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Metso ESR-kehittämishanke käynnistyi 1.6.2021 Lapin Koulutuskeskus REDUn Sodankylän yksikössa. Hankkeessa rakennettiin uutta koulutusta malminetsinnän tarpeisiin. Osaamistarpeita kartoitettiin alan yritysten kanssa käydyillä keskusteluilla, minkä perusteella kohderyhmiksi rajattiin malinetsintä- ja kaivoshankkeet ja heidän työvoimansa. Pois rajattiin olemassaolevat kaivokset ja alan perustutkimus. Kohderyhmän kanssa rakennettiin työelämäyhteistyön kevyt malli, jossa pidennetyssä lounastilaisuudessa tavataan säännöllisesti, seurataan alan esitelmiä ja keskustellaan yhteisistä asioista.
Redun kaivosyksikön henkilökuntaa koulutettiin projektin aikana. Rakennettiin koulutusmateriaaleineen kolme eri koulutuskokonaisuutta, joista pilotoitiin kaksi: Tutkimusavustajana toimiminen ja Toimiminen arktisissa olosuhteissa. Kolmas kokonaisuus, Geoteknikon urapolku, suunniteltiin ja se esitetään Opetushallitukselle hyväksyttäväksi erikoisammattitutkinnoksi. Hankkeen rakentamasta koulutuksesta viestittiin alan julkaisuissa ja paikallisissa lehdissä.
Hanke tuotti uuden koulutuslinjan kaivosyksikön kahden aiemman linjan rinnalle. Tämä vahvistaa Redun asemaa merkittävänä kaivosalan kouluttajana. Opiskelijoille uusi linja tarjoaa mahdollisuuden toimia kaivosalalla – malminetsinnän tehtävissä - myös heille, jotka eivät halua työskennellä teollisessa ympäristössä. Vastaavaa koulutusta ei ole muualla tarjolla.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat