RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22447, HYBRID

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanketta haetaan, koska Kouvolan alueella on tunnistettu tarve kehittää ammatillisten koulutusorganisaatioiden ja työpajojen yhteistyötä. Tarpeen taustalla on yhteiset havainnot oppilaitoksissa ja työpajoilla sekä erilaiset valtakunnalliset tutkimukset ja selvitykset.

Oppilaitoksissa ja työpajoilla on havaittu, että on olemassa yhä suurempi määrä niitä nuoria, jotka sitoutuvat heikosti työhön tai oppilaitoksiin. Ammatillinen koulutus on erityisen tärkeä niille nuorille, jotka menestyvät peruskoulussa keskimääräisesti tai sitä heikommin, ja jotka ilman ammattikoulutusvaihtoehdon olemassaoloa jäisivät pelkän peruskoulun varaan. Oppivelvollisuuden laajentaminen kasvattaa myös ohjaus- ja jälkiohjaustarpeita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Covid19-pandemia on osaltaan lisännyt tarvetta nuorten tukemiseen erilaisissa nivelvaiheissa.

Jotta jokainen nuori ja aikuinen saisi tarvitsemaansa tukea opintojen nivelvaiheissa ja, että jokaiselle aukeaisi polku työelämään, edellyttää se kaikkien edellä mainittujen asioiden huomioimista. Näistä syistä työpajojen ja koulutusorganisaatioiden tulee yhdessä kehittää ja tarjota erilaisia tukimuotoja ja palveluja. Nuorten koulutukseen tarvitaan nykyistä joustavampaa ja nopeasti koulutustarpeisiin reagoivaa koulutustarjontaa ja verkostonomaisesti toimivia rajapintoja, jotka tarjoavat lineaarisia malleja ja enemmän vaihtoehtoja etenemiselle. Kun koulutukseen saadaan lisättyä joustavuutta, muodostuu mielekkäitä vaihtoehtoja keskeyttämiselle. Hankkeen tavoitteena on lisätä opinnoissa valmistumista, tehostaa siirtymiä työmarkkinoille tai opintopoluilta toisille opintopoluille ja ehkäistä keskeytyksistä ja työ- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisestä aiheutuvaa syrjäytymisvaaraa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pyrittävä kartoittamaan muutostarpeet nykyisissä opintopoluissa, sekä ongelmat työmarkkinoiden ja opiskelijoiden kohtaannossa.

Tämä kehittämistyö edellyttää ammatillisten koulutusorganisaatioiden ja työpajojen keskinäisien rajapintojen tarkastelua ja havaittujen päällekkäisyyksien avaamista sekä yhteistyön tehostamista. Työelämävalmiuksia ja -oppimista tukevia palveluja tulee olla tarjolla tarvitseville yhtäaikaisesti, eivätkä toimija- tai sektorirajat saa muodostua esteeksi oikeanlaisten tuki- ja palvelukokonaisuuksien muodostamisessa. Työelämävalmiuksia ja -oppimista tukevia palveluja tulee myös tarkastella yksilön tarpeista lähtien kokonaisuutena, jossa oikeat palaset tarjotaan oikea-aikaisesti.

Hankkeen tuloksena Kouvolaan syntyy sujuva ja yhtenevä verkostomaisesti toimiva matalan kynnyksen väylä kohti ammatillisia opintoja. Hankkeen verkostomaisesti toimivassa ketterässä ja vaikuttavassa toimintamallissa hyödynnetään työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä ja tuetaan oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvää mahdollisuutta suorittaa oppivelvollisuuteen kuuluvaa koulutusta myös työpajoissa. Hankkeen toimilla vastataan nykyistä paremmin koronaepidemian tuomiin haasteisiin liittyviin ohjauksen ja jälkiohjauksen tarpeisiin.

Hankkeen tavoitteet ovat:
T 1 Kehittää yhdessä hankkeen osatoteuttajien kanssa verkostomaista toimintatapaa matalan kynnyksen väyläksi kohti opintoja niille nuorille, jotka sitoutuvat heikosti työhön tai oppilaitoksiin.
T 1.1 Tunnistaa 1-2 yhteistyöyrityksen oppimisympäristöä, jotta niissä voidaan suorittaa tutkinnon osia hankkeen aikana.
T 1.2 Tunnistaa Covid-19 koronavirusepidemian aiheuttamia vaikutuksia ja tukea niitä nuoria, joiden opiskeluiden etenemiseen epidemia vaikuttaa kielteisesti aiheuttaen syrjäytymisvaaraa.
T 2 Joustavoittaa koulutukseen ja ammatillisiin opintoihin siirtymisen nivelvaiheita tiivistämällä työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä.
T 3 Kehittää välityömarkkinatoimijan ja oppilaitosten välistä yhteystyötä luomalla uudenlaisia toimintatapoja tutkintokoulutukseen johtavan koulutuksen toteuttamiseen (“arviointi- ja odotuspaja”).

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole löytäneet itselleen mieluista tai soveltuvaa opiskelualaa ja/tai tarvitsevat tukea oman koulutusvalinnan tekemisessä, henkilöt, jotka tarvitsevat tukea ammatilliseen koulutukseen ohjautumisessa, henkilöt, jotka ovat opintojen nivelvaiheessa tai opintonsa keskeyttäneet taikka keskeyttämisvaarassa olevat sekä opiskelijat tai työpajalla olevat henkilöt, joilla on haasteita tai motivaation puutetta kiinnittyä oppilaitokseen ja opintoihin tai työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on nuoret ja nuoret aikuiset:

-työttömät, jotka eivät ole löytäneet itselleen mieluista tai soveltuvaa opiskelualaa ja/tai tarvitsevat tukea oman koulutusvalinnan tekemisessä

-henkilöt, jotka tarvitsevat tukea ammatilliseen koulutukseen ohjautumisessa

-henkilöt, jotka ovat opintojen nivelvaiheessa tai opintonsa keskeyttäneet taikka keskeyttämis-/syrjäytymisvaarassa olevat

-opiskelijat tai työpajalla olevat henkilöt, joilla on haasteita tai motivaation puutetta kiinnittyä oppilaitokseen ja opintoihin tai työelämään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hanketta toteuttavien koulutuksenjärjestäjien opetus- ja ohjaushenkilöstö, työpajojen valmennushenkilöstö sekä yhteistyöyritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 845

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 315 075

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 472 604

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 368 693

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa kehitetään opiskelijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nivelvaiheita tukevia menetelmiä ja toimintamalleja sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa hyödynnetään oppilaitosten ja työpajojen tilastotietoja ja aikaisempien hankkeiden kokemuksia keskeyttämisvaarassa ja keskeyttäneistä opiskelijoista. Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2018/2019 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,9 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Nuorille suunnatussa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 9,4% keskeytti opintonsa. Miehet keskeyttivät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 7,1 prosenttia ja naisista 4,8 prosenttia lukuvuonna 2018/2019. Parik-säätiön työpajoilla keskeyttäneiden osuus vuonna 2020 oli noin 10%.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa kehitetään opiskelijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nivelvaiheita tukevia menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla segregaatiota ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja on mahdollista purkaa sekä ohjaustyötä tekevien että ohjattavien parissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä oppilaitosten, työpajojen ja yritysten kanssa. Hanke perustuu suomalaisille ja kansainvälisille tutkimusaineistoille, oppilaitosten ja työpajojen tilastotiedoille sekä Plan B-hankkeen (SS21047) kokemuksille, jotka osoittavat syrjäytymisen olevan erityisesti nuorten miesten ongelma. Vaikka molemmilla sukupuolilla esiintyy erilaisia hyvinvoinnin vajeita, pojille kasautuu tyttöjä useammin jo varhain elämänkulussaan oppimis- ja kouluongelmia, sopeutumattomuutta opiskeluun ja terveydellisiä ongelmia, jotka myöhemmällä iällä johtavat työttömyyteen, elämänhallinnan ja terveysongelmiin, yksinäisyyden kokemuksiin ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen. Miehiä tarkasteltaessa erityisessä riskissä ovat maahanmuuttajamiehet, joiden työttömyys- ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertaisia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin. Plan B-hankkeessa todetut sukupuolittuneet toimintamallit osoittavat, että jo lapsuudessa opitut sukupuoliroolit ja -odotukset ohjaavat nuorten koulutus- ja alavalintoja. Plan B-hankkeen tulosten mukaan sukupuoliroolit ja -odotukset rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä. Ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan ei ole ongelma ainoastaan työnantajille vaan myös työntekijöille itselleen. Kun ihmiset antavat omaan sukupuoleen kohdistuvien odotusten ohjata koulutusvalintojaan, käy useammin niin, ettei alaa lopulta koetakaan omaksi. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan miesten suurempi riski jäädä syrjään koulutuksesta ja työelämästä. Hanke huomioi myös korona-pandemian vaikutukset sukupuolten segregaatioon. Korona-pandemian työllisyysvaikutukset ovat osuneet raskaimmin naisvaltaisiin palvelualoihin ja ikäryhmistä voimakkaimmin nuoriin. Nuorilla naisilla ja nuorilla miehillä töiden loppuminen näkyy kuitenkin eri tavoin: miehet ovat useammin työttöminä, naiset opiskelevat.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanketta ei ole suunniteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hakkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeen aikana kehitetään uusia toimintatapojen oppilaitos- ja työpajatoimintaan sekä yritysten toimintaan. Tarjotaan kohderyhmälle uusia mahdollisuuksia hankkia osaamista työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen toimenpiteet edistävät osallistujien osallisuutta, toiminnallisuuta sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Nuorten elämänhallinnan taidot kohenevat ja tulevaisuuskuva avartuu. Yksilötasolla hyvinvoinnin koheneminen näkyy itsetuntemuksen, sosiaalisten taitojen, arjen hallinnan, opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä elämänhallinnan koettuna paranemisena. Mittareina käytetään Kykyviisari-itsearviointimittaria ja/tai Sovari-sosiaalisen vahvistumisen mittaria.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeessa kiinnitetään huomiota syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuuteen, osallisuuteen sekä opiskelun ja työllistymisen haasteisiin sekä tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvon edistämisessä painotetaan erityisesti poikia, jotka ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin tytöt sekä maahanmuuttajia, jotka ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin kantasuomalaiset. Nuorten opiskelemisen edellytykset paranevat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HYBRID – Hybridit oppimisverkostot -hankkeen tavoitteet olivat seuraavat: 1) kehittää toteuttajien kesken verkostomaista toimintatapaa matalan kynnyksen väyläksi kohti opintoja niille nuorille, jotka sitoutuvat heikosti työhön tai oppilaitoksiin 1.1) tunnistaa 1–2 yhteistyöyrityksen oppimisympäristöä, jotta niissä voidaan suorittaa tutkinnon osia hankkeen aikana 1.2) tunnistaa Covid-19 pandemian aiheuttamia vaikutuksia ja tukea niitä nuoria, joiden opiskeluiden etenemiseen pandemia vaikuttaa kielteisesti aiheuttaen syrjäytymisvaaraa 2) joustavoittaa koulutukseen ja ammatillisiin opintoihin siirtymisen nivelvaiheita tiivistämällä työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä sekä 3) kehittää välityömarkkinatoimijan ja oppilaitosten välistä yhteystyötä luomalla uudenlaisia toimintatapoja tutkintokoulutukseen johtavan koulutuksen toteuttamiseen (“arviointi- ja odotuspaja”) ja kehittää nuorten tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja monitoimijainen ja -menetelmällinen tukimalli heikosti työhön tai oppilaitoksiin sitoutuville nuorille.

Hankkeessa päätoteuttajana toimi Parik-säätiö ja osatoteuttajana EduKo. Hankkeessa luotiin hybridioppimisen toimintatapa/malli ja kehitettiin sille prosessikuvaus. Hanketoteuttajien yhteistyön tuloksena päivitettiin Parik-säätiön työpajojen oppimisympäristöt sekä niiden tunnistusraportti. Yhteistyötä opinnollistamisessa tehtiin/käynnistettiin kolmen eri ulkopuolisen organisaation kanssa: Kouvolan kaupungin Nuorten työpajat, Kipinä ry ja Familar. Hankkeen kohderyhmä, opiskelijat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret, joita hankkeeseen kiinnitettiin reilusti yli tavoitemäärän, kerryttivät ja näyttivät osaamistaan valtakunnallisten ammatillisten tutkintojen perusteiden mukaisesti eri tutkinnon osissa. Osallistujat suorittivat tutkinnon osia yli kaksi kertaa hankkeen tavoitemäärän.

Koronapandemia oli aiheuttanut opiskelijoille hankkeen kyselyjen perusteella merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten opintojen keskeytymisiä. Hankkeen toimenpiteet ja etenkin opiskelijoiden saama yksilöllinen tuki ja ohjaus auttoivat heitä jatkamaan opintojaan ja välttämään syrjäytymistä.

Hanketoimijoiden verkostomaisesti toiminut kehittämistiimi etsi ratkaisuja oppilaitos-työpajayhteistyön tehostamiseksi. Yksi tällainen oli hankkeessa toteutetut työpaikkaohjaajakoulutukset. Hankkeen tuloksena syntyneessä toimintamallissa nuoren, oppilaitoksen, työpajatoimijan ja yritysten näkökulmat tulevat kohdatuksi entistä paremmin, mikä auttaa opintojensa keskeyttämisen ja syrjäytymisen vaarassa olevia nuoria pääsemään ketterämmin verkoston tarjoamien palvelujen piiriin. Joustavat oppimisympäristöt lisäävät opinnoissa valmistumista ja tehostavat siirtymistä työmarkkinoille tai opintopoluilta toisille opintopoluille. Syksyllä 2022 alkoi yhteistyö HYBRID-hankkeen sisarhankkeen, HYBRID 50+ -hankkeen, työntekijöiden kanssa, ja he liittyivät kehittämistiimiin.

Osallistujien suoritettavissa oleviin tutkinnon osiin sisältyi Kohti ammattia -tutkinnon osa, joka soveltui työpajan “arviointi- ja “odotus” -funktioon auttaen mm. omien vahvuuksien kartoittamisessa ja työelämätaitojen kehittämisessä. Opiskelijoiden toimintakykyä suhteessa työelämän ja eri alojen vaatimuksiin arvioitiin ja mitattiin lisäksi muilla tavoilla ja menetelmillä, joilla pyrittiin hahmottamaan osallistujalle paras mahdollinen jatkopolku.

Vaikka HYBRID-hanke päättyi, siinä tuotettu joustava ja ketterä hybridimäisesti toimivien oppimisverkostojen malli jää hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi jatkokäyttöön. Hybridien oppimisverkostojen malli, jonka tarkoitus on edistää opinnoissa valmistumista ja työllistymistä voi myös siten tarjota välillisesti apua yhteiskunnallisesti merkittävään ja työmarkkinoita ja yrityksiä tietyillä aloilla tällä hetkellä voimakkaasti hallitsevaan ja haastavaan työntekijä- ja osaajapulaan.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat