|
|
|
Hankekoodi: S22426
Hankkeen nimi: KUNTO – Uusilla kunnallisilla toimilla työkuntoon ja työelämään
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lahden kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0149669-3
Jakeluosoite: Lahden kaupunki, Kirjaamo, PL 202
Puhelinnumero: 050 398 5665
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lahti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anniina Torppavirta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 482 6807
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KUNTO – uusilla kunnallisilla toimilla työkuntoon ja työelämään -hanke rakentaa uudenlaisen kunnallisen toimintamallin, jolla tuetaan ja parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien työttömien alle 30-vuotiaiden nuorten työnhakijoiden työkykyä ja työllistymistä Lahden seudulle.
Lahden seudun suurten kaupunkien heikoin työttömyystilanne (16,7 %), poikkeuksellisen hankala nuorisotyöttömyys (19,8 %), vaikea maahanmuuttajien työttömyys (32,9 %) (TEM Työnvälitystilasto 10/2020) sekä maan eniten syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä (20,4 %, NEET / THL Sotkanet) kertovat kaupungin erittäin haastavasta toimintaympäristöstä työllisyyden hoidossa. COVID19- pandemian vuoksi työllisyystilanne, rakenteellinen työttömyys, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat vaarassa pahentua entisestään erityisesti nuorten keskuudessa; tilanne on akuutti. Ripeät toimet, täsmällinen resursointi ja uudet toimintamallit ovat kiireellisiä - tarvitaan ennaltaehkäiseviä ja ketteriä ratkaisuja ja palveluita, jotka rakentavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työkykyä ja työvalmiuksia ja luovat aitoja exit-polkuja avoimille työmarkkinoille.
Lahden seudulla kolmannen sektorin tarjoamia välityömarkkinoita on tarjolla nuorille melko hyvin ja Lahden kaupungin yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tiivistä. Nuorten terveyspalveluiden ja avoimille työmarkkinoille suuntautumista edistävien yritys- ja työnantajapalveluiden integrointi nuorten työllisyydenhoitoon ovat kuitenkin suuria haasteita ja nuorisotyöttömyyden kipukohtia. Siksi uudenlainen terveys-, yritys- ja työnantajayhteistyön kokonaisuus on hankkeen kärkenä. Priorisointi pohjaa myös uusimman OECD-raportin löydökseen, jossa terveysrajoitteet ja tulokseton työnhaku ovat olennaisimpia syitä työttömyydelle (OECD Faces of Joblessness in Finland 2020).
Lahden kaupungin KUNTO –hanke tarttuu työkyvyn ja työttömyyden haasteisiin aktiivisella ja ennaltaehkäisevällä "hands-on työskentelyotteella". Hanke solmii sosiaali- ja terveysalan sekä yritysyhteistyön yhdyspinnat vahvasti osaksi alueellista työllisyydenhoitoa ja kunnallisia palveluita.
Ensiksi, hankkeessa käynnistetään uudenlainen kunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluyhteistyön yhdyspintamalli ja nuorten työkyvyn edistämisen palvelutiimi, joka koostuu työkykykoordinaattoreista (terveydenhoitaja/sairaanhoitaja), ns. nopean toiminnan työkykyjoukoista. Palvelumallin ja tiimin tehtävä on tarjota matalan kynnyksen työkyvyn ja hyvinvoinnin valmennus- ja tukipalveluita ja edistää nuorten työkuntoa. Erityishuomiota kiinnitetään esimerkiksi mielenterveyden tuen uusiin malleihin. Palvelu ennaltaehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa hyvinvointia ja tukee asiakkaiden ohjautumista avoimille työmarkkinoille tai oikeanlaisiin jatkopalveluihin (erit. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän lakisääteiset palvelut) asiakkaan tarpeen niin vaatiessa. Tällä hetkellä ketteriä matalan kynnyksen kevyempiä ja ei-lakisääteisiä työkykyvalmennuksen palveluita on saatavilla erittäin vähän ja kunnallisella puolella ei ollenkaan; tuen tarve lahtelaisten nuorten keskuudessa on kuitenkin hälyttävä. Siksi palvelumalli tavoittelee melko suuria nuorten asiakasvolyymeja nopealla ja dynaamisella otteella, tarkalla terveyspalvelutarpeen tunnistamisella sekä tulevaisuuteen suuntautuneella intensiiviohjauksella. Työkykykoordinaattoreiden rinnalla kulkemisen rooli vaihtelee joustavasti asiakkaan tarpeiden ja palvelun keston mukaan.
Toiseksi, nuorten työkyvyn tukemisen lisäksi hanke rakentaa ketteriä urapolkuja työelämään. Hankkeessa käynnistetään kunnallinen yritys- ja työnantajapalveluiden yhdyspintamalli, joka edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja palvelee alueen yrityksiä osaajien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Tähän palvelumalliin ja tiimiin rekrytoitavat yrityskoordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä työkykykoordinaattoreiden kanssa ja toimivat kontaktipisteenä alueen yrityksien suuntaan. Yhteisenä tavoitteena on edistää nuorten pääsyä avoimille työmarkkinoille hyödyntämällä luovia ja molempia osapuolia tukevia joustavia työllistämisen tapoja (ml. osa-aikatyöratkaisut ja osatyönantajuus).
KUNTO -hanke rakentaa Lahden seudulle ketteriä kunnallisia tukipalveluita osaksi alueen parhaillaan voimakkaasti uudistuvaa työllisyyden hoitoa ja nuorille tarjottavaa tukea. Hanke kytketään vahvasti osaksi vuonna 2021 maaliskuussa käynnistynyttä Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilua. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä kehittyvän Ohjaamotoiminnan kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa Euroopan ympäristöpääkaupunkiin sosiaalisesti kestävä työllisyyden toimintamalli, joka vastaa Lahden vakaviin sosiaalisiin ja työllisyyden haasteisiin.
Hankkeen valmistelussa on tehty sukupuolianalyysia. Toteutettavissa toimenpiteissä huomioidaan yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo tasavertaisella kohtelulla ja neuvonnalla, kuitenkin sukupuolten erityispiirteet huomioiden. Miehiä on hakijoista enemmistö (57 %) ja naisia (43 %) (Lähde: TEM/URA, vko 7/21). Sukupuolten erityispiirteet huomioidaan esimerkiksi viestinnässä. Miesten stereotyyppinen rooli kyseenalaistetaan ja naisia kannustetaan tarttumaan esimerkiksi teknologia-alan tehtäviin. Kestävän kehityksen näkökulmasta huomioidaan sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös taloudellinen kestävyys (mm. kestävä rekrytointi). Ekologinen kestävyys painottuu yritysyhteistyössä, jossa suositaan mahdollisuuksien mukaan digitaalista vuorovaikutusta perinteisempien yrityskäyntien sijasta.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työelämävalmiuksien näkökulmasta syrjäytymisvaarassa olevat Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilun alle 30-vuotiaat lahtelaiset henkilöt. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat kaikki Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilun alle 30-vuotiaat lahtelaiset henkilöt. Hankkeen kohderyhmä pitää sisällään hyvin erilaisilla taustoilla olevia nuoria, ml. esimerkiksi maahanmuuttajat, osatyökykyiset, kouluttamattomat, korkeasti koulutetut ja vammaiset.
Lahden seudun kuntakokeiluun muille osallistuville kunnille viestitään tuloksista ja hyvistä käytänteistä aktiivisesti. (Hollola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila)
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueen yritykset, erityisesti pien- ja mikroyritykset.
Hankkeelle on määritelty seuraavat välilliset kohderyhmät:
- alueen yrittäjät ja työnantajat
- alueelliset yhteistyökumppanit: Hämeen TE-toimisto, oppilaitokset, 3. sektori ja KELA.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 642 469
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 567 102
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 856 073
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 755 648
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 108
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 113
Suunniteltu: 450
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikuusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Työllisyyden kuntakokeilun palveluita keskitetään Lahden keskustaan (mm. Palvelutori), joten asiointien keskittäminen vähentää erillistä asiointia ja liikennepäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikuusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Sähköistä asiointia kuntakokeilu-yhteistyössä kehitetään, joten asiakirjamateriaalien ja jätteiden tuotanto hieman vähenee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 10 |
| Hankkeen aikana yritysyhteistyö tiivistyy ja pitkällä aikavälillä paikallinen elinkeinorakenne kehittyy kestävästi. Uusia työllistymis- ja rekrytointimuotoja erityisesti mikro- ja pienyrityksiin kehitetään, ml. osa-aikatyön ja osatyönantajuuden mallit. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa tehdään aineettomien työllistymistuotteiden ja palveluiden merkittäviä innovaatioita nuorille. Päämäränä Lahden seudun sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen osana Euroopan ympäristöpääkaupungin muun kestävän kehityksen innovointia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Lahden keskusta on helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä (Palvelutori ja hankkeen toimijat). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa edistetään vahvasti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien hyvinvointia, päämääränä työllistyminen. Asiakkaat ohjataan kunnallisten sosiaali- ja terveysalan asiantuntjoiden toimesta joko vahvempiin sosiaali- ja terveyspalveluin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään tai tuetusti suoraan työelämään avoimille työmarkkinoille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 10 |
| Hankkeessa edistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tasa-arvoa suhteessa muuhun alle 30-vuotiaiden ikäryhmään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 10 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus vahvistuu jo hankkepitkällä aikavälillä selvästi, koska esimerkiksi osatyökykyiset ja maahanmuuttajat ovat myös yhtenä kohderyhmänä hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei erityistä välitöntä tai välillistä vaikusta. | ||
Hankkeen tausta ja kiinnittyminen Lahden kaupungin strategiaan
KUNTO – uusilla kunnallisilla toimilla työkuntoon ja työelämään on Lahden kaupungissa syksyllä 2021 alkanut ja keväällä 2023 päättynyt ESR-rahoitteinen hanke. Hankkeen kärkenä on uudenlainen terveys-, yritys- ja työantajayhteistyön kokonaisuus. Hanke kytkeytyi koko toiminta-aikansa tiiviisti Lahden seudun kuntakokeiluun, joka on yksi Lahden kaupungin kärkihankkeista. Työllisyyden kuntakokeilussa valtiolta on siirtynyt Lahden kaupungille merkittäviä työllisyydenhoidon viranomaistehtäviä ml. työllisyydenhoidon palvelut KUNTO-hankkeen alle 30v- nuorten kohderyhmälle. KUNTO-hanke on monialaisella, yhteen hiileen puhaltavalla tiimityöllä pilotoinut kuntaan nuorille uusia hyvinvoinnin ja työllistymisen polkuja. Hanke on tukenut omalta osaltaan Lahden kaupungin tavoitteita kuntakokeilussa sekä työllisyyspalveluiden nuorten palveluiden innovatiivista uudistamista ja kehittämistä.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat olleet työelämävalmiuksien näkökulmasta syrjäytymisvaarassa olevat Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilun alle 30-vuotiaat lahtelaiset henkilöt. Hankkeen kohderyhmä pitää sisällään hyvin erilaisilla terveydentilataustoilla olevia maahanmuuttajataustaisia ja kantasuomalaisia peruskoulu-, toisen asteen- tai korkea-asteen tutkinnolla työttömäksi tai työelämän ulkopuolelle erinäisistä syistä jääneitä nuoria. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä olivat alueen yrittäjät ja työnantajat sekä alueelliset yhteistyökumppanit Hämeen TE-toimisto, oppilaitokset, 3. sektori ja KELA.
Hankkeen työryhmä, toiminnan tavoitteet ja oleelliset tulokset
Hankkeessa on työskennellyt kahdeksan hengen projektiryhmä, jonka muodostivat projektipäällikkö- ja koordinaattori, kolme yrityskoordinaattoria ja kolme työkykykoordinaattoria. Tavoitteena hankkeen työkykykoordinaattorien ja yrityskoordinaattorien yhteisessä palvelumallissa on ollut kehittää toimintatapaa, jossa asiakkaan työkyvyn selvittely nivoutuu asiakkaan valmiuksista riippuen saumattomasti pyrkimyksiin etsiä väyliä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Uutuusarvoa työryhmän kokoonpanoon tuo se, että työkykykoordinaattori ja yrityskoordinaattori ovat uudenlaisia tehtäviä, jota Lahden kaupungilla työllisyyden hoidossa ei ole aiemmin ollut. Huomionarvoista hankkeen tuloksia arvioidessa on myös se, että hankkeen asiakaskunta on ollut työllistymisensä kannalta poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa.
KUNTO-hankkeen tavoitteena on ollut tavoittaa yhteensä 450 henkilöasiakasta ja 108 yritystä. Hankkeen päämääränä on ollut parantaa heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien alle 30-vuotiaiden nuorten työttömien työnhakijoiden työkykyä ja työllistymistä. Määrällisten mittareiden lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut pilotoida uudenlaisten kunnallisen työllisyydenhoidon
yhdyspintamallien toimintaa sekä kokeilla ja kehittää nuorten työllisyyden hoitoon uusia toimintamalleja.
Hankkeeseen ohjautuneiden henkilöasiakkaiden määrä jäi hieman yli puoleen aiotusta. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan arvioida olevan hankkeen kohderyhmän suuren syrjäytymisriskin mukanaan tuomat erinäiset psykososiaaliset ja terveydentilaan liittyvät syyt, jotka altistavat vaikeuksille ja haasteille lähteä uuteen palveluun. Myös pandemiatilanteen vaikutukset ovat yleisesti tiedossa eli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten jääminen/ "komeroituminen" kotiin on yksi mahdollinen syy haasteisiin tavoittaa ja sitouttaa nuoria hankkeen tuen piiriin.
ESR- aloitus- ja lopetuslomakkeen täytti yhteensä 229 asiakasta. Vaikka asiakastavoitteesta määrällisesti jäätiin, on huomion arvoista asiakkaaksi ohjautuneiden huomattavan suuri työllistymiseen ja koulutukseen ohjautumisen osuus, jossa yllettiin lähes puoleen asiakasmäärästä. Hankkeen asiakkaista työllistyi 74 nuorta ja 26 nuorta lähti koulutukseen. Työttömäksi hankkeen jälkeen jäi 52 nuorta. Työelämän ulkopuolelle eli sairauslomalle jäi 13 nuorta. Ainuttakaan hankkeen läpikäynyttä nuorta ei jätetty tilanteeseen, jossa hänelle ei niin halutessaan olisi tehty eteen päin katsovaa jatkosuunnitelmaa.
Hankkeen toimintamalli kytkeytyy kuntakokeilun strategisessa ytimessä olevaan yhdyspinta-ajatteluun, jossa työllisyyden haasteita ratkotaan verkostomaisessa yhdyspintojen yhteistyössä.
Yhdyspinta-ajattelun avulla pureudutaan nuorisotyöttömyyden haasteiden juurisyihin:
• Osaamisen ohella tunnistetaan nuorten työllistymiseen liittyviä esteitä sekä tunnistamattomia terveysongelmia innovatiivisilla toimintamalleilla.
• Ratkotaan nuorten työnhakijoiden ja avoimien työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa uusilla ja nopeilla kunnallisilla matalan kynnyksen yrityspalveluilla.
Hankeaikainen toiminta:
Hankkeen työ on koostunut asiakasohjauksesta sekä palveluiden kehittämisestä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Työnkuvien sisällöt ovat löytäneet muotonsa hankkeen aikana ja palvelu on ollut aidosti asiakaslähtöistä: hankkeessa ei ole edetty järjestelmälähtöisesti, vaan asiakkaan palvelupolku edellä. Toiminnan keskiössä on ollut koordinaattorien työ niin työkykykoordinaattoreina, yrityskoordinaattoreina kuin työryhmänä yhteisesti.
Koordinaattorit ovat hankkeessa pilotoineet yhtenä toimintalinjana Täsmätyöpilottia, jonka tavoitteena on ollut löytää työelämään uusia keinoja täsmätyökykyisten nuorten palkkaamiseksi sekä normalisoida moninaisuutta työpaikalla. Tavoitteena on ollut löytää yhdessä yritysten kanssa keinoja täsmätyöllistämisen kynnyksen madaltamiseksi myös hankkeen jälkeen pidemmällä tähtäimellä.
Hankkeessa on kehitetty yhdessä sote-toimijoiden kanssa yhteistyön mallia, jolla edistetään alle 30-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden hyvinvointia ja työkykyä sekä heidän ohjautumistaan oikeanlaisiin heille soveltuviin jatkopalveluihin ja avoimille työmarkkinoille. Työelämän yhdyspintamallissa on edistetty alueen työnantajien kanssa heikossa työmarkkina-asemassa olevien alle 30-vuotiaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille, hyödyntämällä joustavia sekä molempia osapuolia tukevia työllistämisen tapoja.
Hankkeessa käynnistettiin myös rekrypiste, jossa on tarjolla matalalla kynnyksellä yrityksille suunnattua työllistämistä edistävää palvelua ajatuksella yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yhdistää työ ja sen tekijät.Rekrypistettä voi lähestyä työntekijätarpeissa, jolloin yhdessä Lahden seudun työllisyyspalveluverkoston kanssa autetaan työnantajaa oikeanlaisen työvoiman löytämisessä. Rekrypisteessä neuvotaan yrittäjiä myös rekrytointien tukiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi rekrypiste järjestää työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä rekrytointitapahtumia.
Hankkeessa on ideoitu ja toteutettu ennakkoluulottomasti matalan kynnyksen tapahtumia ja kokeiluja. Kantavana ajatuksena on ollut kartoittaa asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyviä haasteita, kerätä kokoon asian parissa toimivia tahoja ja yhdessä ideoida sekä kehittää tapahtuma-aihioita. Hankkeen toimitilat ovat sijainneet Lahden Palvelutorilla, kauppakeskus Triossa, jossa suurin osa
hankkeen tapahtumista ja asiakastapaamisista järjestettiin. Tapahtumia on kehitetty eteenpäin vaikuttavuuden ja palautteiden pohjalta.
Työkykykoordinaattorit ovat kehittäneet toimintamalleja, kuten työkyvyn arviointimenetelmän, yhteneväisen asiakassuunnitelman ja täsmätyökykyisille suunnatun työnteon tukena olevan lomakkeiston. Asiakkaiden näkökulmasta erityisen arvokasta on ollut työkykykoordinaattoreiden mukanaan tuoman terveydenhuollon osaamisen hyödyt kytkettyinä osaksi kunnallisia työllisyyspalveluita: työkykykoordinaattorit osaavat navigoida terveyspalveluissa ja ohjata asiakasta eteenpäin, tarvittaessa rinnalla kulkien. Työkykykoordinaattorien kokeileva ohjaustoiminta on saanut asiakkailta paljon myönteistä palautetta ja vaikka monen asiakkaan kohdalla polku on ollut pitkä, niin merkittävää on, että asiakas ei ole pudonnut palvelusta.
Yrityskoordinaattorien työ on vaihdellut paljon asiakkaan tarpeen mukaan ja työssä onkin korostunut asiakaslähtöisyys ja ongelmanratkaisu, sekä ennakkoluuloton työllistymisen ratkaisujen tarkastelu yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaita on motivoitu ja sparrattu ajattelemaan rohkeasti ja uudella tavalla oman osaamisensa hahmottaen. Yrityspuolen yhteistyön rakentaminen on lähtenyt liikkeelle yritysten kontaktoinneista tunnustellen, millaista viestiä yrityksiin kannattaa viedä. Yrittäjien tieto työllisyyspalveluiden toiminnasta, työllistämisen tuista ja rekrytoinneista on vaihtelevaa, joten yrityskoordinaattorit ovat rakentaneet luovaa työkalupakkia yritysten kontaktointiin ja viestintään. Rekrypiste-konseptia on
rakennettu vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja sitä on kehitetty palautteen ja kyselyiden pohjalta. Lisäksi yrityskoordinaattorit ovat järjestäneet infoja ja koulutuksia mm. yrittäjyyteen liittyen.
Työ nuorten osatyökykyisten työnhakijoiden täsmätyöllistämisen "valtavirtaistamiseksi" vaatii niin nuorten itsensä kuin yritysten parissa vielä runsaasti työtä. Hanke on toiminut tienraivaajana ja keskustelun käynnistäjänä. Jotta täsmätyöllistäminen olisi yksi menetelmä muiden työllisyyttä edistävien toimenpiteiden joukossa, edellyttää se hankkeessa rakennettujen toimintatapojen ja ajatusmallien ottamista laajempaan käyttöön asiakastyössä, osatyökykyisten työelämämarkkinointia ja vahvaa työelämäyhteistyötä sekä edelleen uusien mallien kehittelyä ja kokeilua hankkeen löydösten pohjalta.
Hankkeessa havaittiin monen nuoren kohdalla, että polku työelämään on pitkän tervehtymisen tien takana. Kantavana ajatuksena on kuitenkin ollut löytää se pienikin toimintakyky, vahvistaa sekä voimaannuttaa nuorta ja tukea nuorta eteenpäin omalla polullaan. Hankkeesta saatujen asiakaspalautteiden perusteella ja työllistymiseen sekä koulutukseen ohjautumisen lukuja tarkastellessa voidaan todeta, että tässä tavoitteessa onnistuimme erinomaisesti. Yhteinen työ nuoten työelämävalmiuksien vahvistamisen parissa niin työllisyyspalveluissa kuin verkostoyhteistyönä jatkuu.