|
|
|
Hankekoodi: S22396
Hankkeen nimi: RETHINK GASTRO
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 03 245 2111
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markus Jähi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö, lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408421397
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja parantaa osallistuvien matkailu- ja ravitsemisalan mikro- ja PK-yritysten tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia sekä työntekijäkokemusta, jolloin myös asiakaskokemus ja kannattavuus paranevat.
Puutteellisen työhyvinvoinnin syitä ja seurauksia voidaan nähdä tuki- ja liikuntaelinoireissa, stressihäiriöinä, unihäiriöinä, alentuneena tuottavuutena ja edelleen sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.
Kohderyhmänä ovat erityisesti ravintola-alan yritykset, jotka erityisesti ovat kärsineet Covid-19 epidemian seurauksena tehdyistä rajoituksista ravintoloiden aukioloaikoihin ja täyttöasteeseen. Poikkeustilanne on luonut tarpeen kehittää ravintoloiden liiketoimintamalleja siten että toiminnan jatkuvuus olisi turvattu myös poikkeusolosuhteissa. Jatkuvuuden hallinta on hyvin yrityskohtaista ja epidemian aikana on nähty esimerkkejä mm. takeaway- noutoruoka - sekä kotiinkuljetuspalveluiden kehittämisenä. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohtana ovat aina yrityksen toiminnassa ja työyhteisössä havaitut kehittämistarpeet. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä hankkeeseen mukaan lähtemisestä kiinnostuneiden yritysten kanssa.
Työhyvinvoinnin puutteet henkilö- ja työyhteisötasolla voivat johtua monista erilaisista seikoista. Samassa työyhteisössä työhyvinvointi vaihtelee työntekijöittäin, ikäryhmittäin, työtehtävittäin sekä sukupuolen mukaan. Työhyvinvoinnin tilalla on myös suora yhteys työn tuottavuuteen ja sen seurauksena yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Palvelualalla (pankki)tehdyn tutkimuksen (Sanna Nuutinen 2020) tuloksena on todettu että kuormittuneeksi itsensä kokevan työntekijän tuottavuus on 19 - 25 % pienempi verrattuna itsensä hyvin voiviksi tunteviin työntekijöihin.
Kehittäminen hankkeessa painottuu yrityskohtaiseen kehittämiseen, missä on myös työntekijäkohtaisia toimenpiteitä. Yrityskohtaisesti tarkasteltavina kehittämiskohteina ovat työprosessit, palveluprosessit, johtaminen, osaaminen sekä työyhteisön ja tiimien toiminnan kehittäminen.
Yrityskohtaisten kehittämiskohteiden löytämiseksi järjestetään henkilöstön kehittämistyöpaja. Työpajassa kartoitetaan työssä hyviksi koetut asiat, kehittämistä vaativat asiat ja niihin liittyvät kehittämisideat. Työpajojen tarkoituksena on luoda yritykseen toimintamalli työn kehittämiseen, missä työntekijät ja yrityksen johto ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tiedot kehittämistarpeista tulevat jatkossa yritysjohdon tietoon nopeasti. Työn kehittämisessä on tarkoitus olla mukana koko henkilöstö.
Tätä toimintamallia kehitetään tekemisen kautta toteuttamalla työpajat ja viemällä käytäntöön niissä yhteisesti todetut kehittämisideat. Kehittämistoimenpiteiden avulla yritysten henkilöstön työhyvinvointi paranee, kasvu mahdollistuu ja työllistämismahdollisuudet parantuvat. Välillisenä tavoitteena ja tuloksena on työpaikkojen säilyttäminen ja työurien pidentäminen sekä kestävä työelämä. Työntekijöiden parempi osallisuus oman työnsä ja yrityksen toiminnan kehittämisessä parantaa jo sinänsä työhyvinvointia, kun on mahdollisuus vaikuttaa ja on parempi tieto tulevista kehittämistoimenpiteistä.
Hankkeessa toimivat asiantuntijat ovat yritysten tukena kehittämisen eri vaiheissa. Kehittämistyössä otetaan yrityskohtaisten kehittämistavoitteiden lisäksi myös toimialan yleiset haasteet sekä alueen kehittämistavoitteet.
Johtamisen ja työprosessien kehittämisen teemoihin järjestetään kaikille mukana oleville yrityksille avoimia valmennustilaisuuksia, joissa on mahdollisuus myös vertaisoppimiseen.
Hankkeessa huomioidaan ne horisontaaliset periaatteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hankkeen kannalta (mm. sukupuolivaikutukset, hyvinvoinnin kehittyminen, kestävä kehitys).
Hanketta on valmisteltu ottaen huomioon kokemukset aiemmin rahoitetuista hankkeista. Suunnittelussa on otettu huomioon myös käytettävissä oleva tutkimustieto eri toimialojen työhyvinvointiin vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Työhyvinvointi on yksi keskeisimmistä menestystekijöistä osana tuottavuuden varmistamista. Meneillään olevaan muutokseen liittyviä työhyvinvoinnin näkökulmia ovat yhteinen muutoksen ja informaation hallinta sekä työtehtävien mitoitus ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Johtamistoiminnassa korostuvat niin esimiesten kuin alaistenkin vuorovaikutustaidot.
Digitalisaation kehittymisen myötä yrityksille on tarjolla uusia sovelluksia oman toimintansa tuottavuuden kehittämiseen. Näiden käyttöönotto ja täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja yritysten henkilöstön valmentautumista.
Erilaisilla aineettoman arvonluonnin tekijöihin, kuten brändin hallintaan, aineettomiin oikeuksiin, muotoiluun sekä palvelumuotoiluun panostamalla, voidaan luoda asiakkaille korkeampaa arvoa ja samalla muodostaa vaikeasti jäljitettävissä olevia kilpailuetuja.
Hankkeen toimenpiteet tukevat Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 strategisia painopistealueita eli Innovointi ja tuottavuus, työhyvinvointi ja terveys, luottamus ja yhteistyö sekä osaava työvoima tavoitteiden toteutumista. Työsuojelurahaston vuonna 2008 tekemän Tuottavuuden kehittäminen Suomessa - Haasteet ja tutkimustarpeet – tutkimuksen mukaan yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa pidetään tuottavuuden kehittämisen keinoina muun muassa prosessien tehostamista, toimintatapojen, organisoinnin ja johtamisen kehittämistä tai innovaatioita tuotteissa, palveluissa ja prosesseissa. Yleisesti tuottavuuden kasvun ratkaisuna ei voida pitää yhä suurempiin tehoihin pyrkimistä olemassa olevien toimintatapojen ja teknologioiden puitteissa, vaan pitkällä juoksulla tuottavuuden kasvu aikaansaadaan nimenomaan teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden avulla uudistamalla prosesseja, palveluita ja tuotteita sekä hyödyntämällä uudenlaisia panoksia.
Jotta työmarkkinat, työhyvinvointi ja työn tuottavuus voisivat kehittyä myönteiseen suuntaan, tulisi katsauksen mukaan työelämän turbulenssia hallita niin yhteiskunnan, työpaikan kuin yksilönkin tasolla. Esimerkiksi yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa valmiussuunnitelmien laatimista suurten alueellisten rakennemuutosten varalle, yritystasolla toimintatavan ja palvelukonseptin uudistamista sekä esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien tehokasta hyödyntämistä ja yksilötasolla oman ammattitaidon päivittämistä ja monipuolistamista (Tuottavuuden pyöreä
pöytä 2008).
Hankkeen kohderyhminä ovat erityisesti ravitsemisalan nmikro- ja PK-yritykset eli ravintola- ja ateriapalveluita tarjoavat yritykset sekä baarit ja kahvilat, niiden henkilöstö sekä yrittäjät. Pääasiallinen kohdealue on Pirkanmaan maakunta.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat yritysten ja organisaatioiden asiakkaita, jotka hyötyvät varsinaisen kohderyhmän toiminnan kehittyessä parempina palveluina, tuotteina ja yhteistyönä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 367 416
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 945
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 270
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 181
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Orivesi, Parkano, Tampere, Punkalaidun, Nokia, Vesilahti, Valkeakoski, Kuhmoinen, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Urjala, Virrat, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Ikaalinen, Kangasala, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Ylöjärvi, Sastamala, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä, tuotantoprosesseissa, päästöissä ja jätehuollossa painotetaan ekologisuutta ja taloudellisuutta. Tuottavuuden kehittäminen yrityksissä digitaalisuutta lisäämällä antaa mahdollisuuden tehdä kerralla oikein. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan tehostaa, jolloin saadaan resurssisäästöjä tuotteisiin ja palveluihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin ilmastonmuutoksen riskien vähentämistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Matkailu- ja ravitsemisalan yritysten toiminan kehittämisessä otetaan huomioon kasvihuonekaasujen vähentäminen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan suoraan ja välillisesti koulutuksellisin keinoin materiaalien taloudellista käyttöä ja vähäistä jätteiden tuottamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi yritysten ja aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuottavampaan suuntaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi ja välillisesti koulutuksellisin keinoin liikkumisen ja logistiikan kehittämistä. Erityisesti pyritään vähentämään tarpeetonta liikkumista yritysten tuotannon ja palveluiden kehittämisessä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi koulutuksellisin, konsultatiivisin ja tekemällä oppimisen keinoin työhyvinvoinnin kehittämistä henkilökohtaisella ja organisaatiotasolla | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on valtavirtaistettu kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin kulttuuriympäristön säilyttämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Vahvistetaan toimialan ympäristöosaamista. | ||
RETHINK GASTRO -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja parantaa osallistuvien ravitsemisalan mikro- ja PK-yritysten tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia (erityistavoitte 7.1). Kohderyhmänä olivat ravintola-alan yritykset, jotka olivat kärsineet Covid-19 pandemian seurauksista liiketoimintaan sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Poikkeusolot vaikuttivat alan yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvointiin muun muassa lisäämällä yleistä epävarmuutta ja huolta taloudellisesta toimeentulosta sekä lisäämällä kuormitusta ja jaksamisongelmia alan työntekijöiden siirryttyä toisille aloille.
Hanke vastasi näihin haasteisiin kehittämällä yrityskohtaiset tarpeet huomioivia toimintamalleja, joilla työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä laajemmin liiketoiminnan jatkuvuutta ja alan toimintaedellytyksiä voidaan ylläpitää ja kehittää. Hankkeen toteutukseen osallistui Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) sekä 16 pirkanmaalaista ravitsemisalan mikro- ja PK-yritystä. Henkilöosallistujia hankkeessa oli mukana 169 henkilöä.
Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä tarkasteltiin hankkeessa laaja-alaisesti niin, että kehittämiskohteina olivat muun muassa osallistujayritysten työprosessit, palveluprosessit, johtaminen, työntekijäkokemus, osaaminen sekä työyhteisön ja tiimien toiminnan kehittäminen. Hankkeen toimenpiteiden toteutus suunniteltiin yrityskohtaisesti kunkin osallistujayrityksen kanssa, ja yritysten henkilöstö osallistui toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen tekeminen jakautui kolmeentoista eri toimenpiteeseen, jotka sisälsivät työhyvinvointikyselyjä, kehittämistyöpajoja, yksilöllisiä hyvinvointimittauksia, yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat, yrittäjä- ja työntekijähaastatteluja, valmennuksia sekä tulosten viestintää.
Kerätyn kohderyhmäpalautteen perusteella osallistujayritykset olivat tyytyväisiä hankkeeseen. Osallistujayritysten mukaan hanke vahvisti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden osaamista yrityksissä, toi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen aiempaa vahvemmin mukaan osaksi yritysten arkea, osallisti henkilöstöä mukaan kehittämiseen, paransi johtamista ja viestintää sekä tarjosi välineitä ja työkaluja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden mittaamiseen ja kehittämiseen hankkeen aikana sekä käytettäväksi hankkeen jälkeen.
Hankkeen keskeisimmät johtopäätökset olivat, että ravitsemisalan työyhteisöissä työhyvinvointi ja tuottavuus kietoutuvat yhä enemmän toisiinsa, minkä vuoksi niitä tulisi kehittää rinnakkain eikä toisistaan erillään. Hankkeen tulokset tukivat myös näkemystä, että työyhteisön merkitys työntekijän hyvinvoinnille on alalla erittäin suuri ja että henkilöstöä voitaisiin osallistaa huomattavasti nykyistä enemmän toiminnan kehittämisessä oman työnkuvan ja sovittujen perustehtävien ulkopuolella. Lisäksi tarve yrityskohtaisille toimenpiteille näyttäytyi hankkeen kolmantena johtopäätöksenä. Kehittämistoimenpiteissä tulisi huomioida yritysten erilaiset tilanteet ja tarpeet eikä pyrkiä kehittämään alan työhyvinvointia ja tuottavuutta standardiratkaisuilla.
Hankkeen aikana havaittiin, että kiinnostus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen on alalla erittäin suurta, mikä näkyi muun muassa mielenkiintona hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä kohtaan. Tämän pohjalta hankkeen keskeiset tulokset julkaistiin avoimesti verkossa työkalusetin ja videoiden muodossa, jotta ne olisivat mahdollisimman laajasti ravitsemisalan hyödynnettävissä hankkeen jälkeen. 4T-kehittämistarjotin nimellä kulkevan työkalusetin avulla ravitsemisalan yritykset voivat edistää henkilöstön ja johdon yhteistyötä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä. 4T-lyhenne tulee työkalusetin neljästä teema-alueesta: Tavoitteellisuus, Tuloksellisuus, Tunnettuus ja Toimintakyky.