RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22386, Korona yhteiskunnan marginaaleissa (KoMa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korona vaikuttaa kaikkiin, mutta huono-osaisimmat ihmiset kärsivät epidemian vaikutuksista eniten. Tutuksi tullut ohje ”pitäkää etäisyyttä” on erityisen ongelmallinen ruoka-avun varassa eläville, asunnottomille ja heille, joille matalan kynnyksen yhteisölliset palvelut ovat olleet keskeinen avun ja tuen muoto. Kotona oleminen merkitsee kasvanutta riskiä päihteidenkäytön, mielenterveyshaasteiden, läheissuhdeväkivallan, yksinäisyyden ja toimettomuuden kärjistymiselle. Ihmisarvoinen elämä on usein mahdotonta turvata ilman kasvokkaisia kohtaamisia, ryhmätoimintaa tai kotikäyntejä. Poikkeusoloissa yhteiskunnan marginaaleissa elävät, mutta myös etulinjan työntekijät, kohtaavat kasvaneen tartuntariskin ja vaikeuden pitää huolta ihmisarvoisen elämän vähimmäisvaatimuksista.
Akuutti terveyskriisi on kääntymässä epävarmaksi elämäksi koronan kanssa. Uutta tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteista, tarpeista ja riskeistä epidemian aikana tarvittaneen pitkään. Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hankkeessa kysytään, miten huono-osaisimmat ihmiset voivat koronaepidemian aikana sekä kehitetään heidän tarvitsemiaan palveluita poikkeusoloissa ja sen jälkeen. ”Yhteiskunnan huono-osaiset”- on hyvin heterogeeninen ryhmä. Hankkeen tavoitteena on selvittää myös millaisia erovaisuuksia ja tuen tarpeita erilaisilla ryhmillä ja sukupuolilla on, ja miten korona on kuhunkin ryhmään vaikuttanut. Tavoitteena on tätä kautta edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Hanke koostuu viidestä kokonaisuudesta, joiden yhdessä tuottama tieto muodostaa toistaiseksi puuttuvan kokonaiskuvan marginaaleissa elävien tilanteista ja luo pohjan palveluiden kehittämiselle. 1. Asunnottomuus-osahanke tuottaa tilannekuvan asunnottomien ihmisten ja heidän kanssaan töitä tekevien selviytymisestä. 2. Ruoka-apu-osahankkeessa selvitetään leipäjonojen ihmisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän toimivuutta. 3. Osallistavat yhteisöt-osahanke tuottaa tietoa matalan kynnyksen yhteisöjen asiakkaiden (mm. päihde- ja mielenterveyshaasteista kärsivien) selviytymisestä. 4. OTTO Oma tulevaisuus toimintatutkimus tuottaa tietoa syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien henkilöiden osallisuuden vahvistamisesta ja vastaamisesta tämän kohderyhmän palvelutarpeisiin. 5. OTTO Oma tulevaisuus pysyvä toiminta saattelee asiakkaat tuettuna kuntoutumisen polun alkuun ja siitä eteenpäin. Toiminta sisältää etsivän työmuodon kohderyhmän tavoittamiseksi ja uudenlaisen kynnyksettömän palvelupisteen.
Osa-hankkeissa käytettävät erilaiset menetelmät tuottavat erilaista tietoa kohderyhmistä ja niiden erityisyyksistä mm. sukupuoleen, etniseen taustaan, tulotasoon ja asumiseen liittyen, sekä täydentävät hankkeessa muodostettavaa kokonaiskuvaa. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan soveltaa valtakunnallisesti palveluiden ja tukitoimien kehittämisessä, arvioitaessa haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointia ja vahvistettaessa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa – sosiaalisesti kestävän kehityksen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä toimintaa ja palveluja laajemminkin kuin vain kohteena olevien haavoittuvien ryhmien osalta, politiikkavalinnoissa ja lainsäädäntöä kehitettäessä. Hankkeen toteuttavat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin Sininauha ry.
Selvittämällä koronan vaikutuksia ja kehittämällä sosiaalipalveluita yhteiskunnan marginaalissa, vahvistamme yhteiskunnan kriisinkestävyyttä siellä missä se on yhtäältä kaikista välttämättömintä ja toisaalta vaikeinta saavuttaa. Tutkimus antaa välineitä myös kehittää toimintatapoja ja valmissuunnitelmia ajatellen koronaa laajemminkin mahdollisia yhteiskunnallisia häiriötiloja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Korona yhteiskunnan marginaalissa-hankkeen kohderyhmiä ovat a) päätöksentekijät ja viranomaiset kunnan, maakunnan ja kansallisella tasolla, b) tutkittavien palveluiden johto ja työntekijät c) haavoittuvassa asemassa olevat palveluiden käyttäjät, kuten asunnottomat, maahanmuuttajat, päihteidenkäyttäjät ja leipäjonoissa käyvät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat laajemmin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten työttömät, mielenterveys- & päihdeongelmaiset, asunnottomat, vankilasta vapautuvat, aktiivihuumeiden käyttäjät ylivelkaantuneet, kirjoitus- ja lukutaidottomat sekä yksinäiset ihmiset, joiden verkostot ovat ohuita. Näistä haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä pieni osa on tämän hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvia palveluiden käyttäjiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 999 990

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 945 462

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 169 338

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 105 576

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Alustavaa analyysia on tehty (ks alla), mutta tarkempi analyysi voidaan tehdä vasta kun hanke edistyy ja tietoa kertyy. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tasa-arvotekijät pyritään huomioimaan kaikissa hankkeen toteuttamisvaiheessa, myös sen tuloksia ja vaikutuksia tullaan arvioimaan sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeen aikana kerätään tietoa arvioinnin tueksi sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta hankkeen kohteena olevassa toiminnassa, toimintaympäristössä ja kohderyhmissä. Sukupuolinäkökulmasta hankitun tiedon avulla arvioidaan ja kehitetään hankkeen toimenpiteitä, seurantaa ja arviointia ja tiedotusta. Hanke kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tässä väestöryhmässä ovat molemmat sukupuolet edustettuina, mutta miehillä on yliedustus. Tämän vuoksi tullaan kiinnittämään erityistä huomiota aineiston keruussa siihen, että kumpikin sukupuoli tulee edustetuksi ja aineiston analyysissä keskitytään muun muassa sukupuolten eroavaisuuksiin ja samanlaisuuksiin sekä sukupuolittuneisiin tuen tarpeisiin. Aktiivisen päihteidenkäytön, asunnottomuuden ja äärimmäisen köyhyyden vaikutukset miehiin ja naisiin ovat erilasia. Voidaan katsoa, että miehet ovat yliedustettuina yhteiskunnan marginaalissa, mutta naiset ovat haavoittuvammassa asemassa miehiin verrattuna. Naiset saattavat rahoittaa päihteiden käyttöään ja yöpymispaikkojensa hankintaa erilaisilla vastentahtoisillakin palveluilla. Naisilla häpeä ja esim. syyllisyys epäonnistumisesta lasten kasvatuksessa tai perheen hoitamisesta saattavat nousta esiin siten, että naiserityisyystyö on huomioitava hankkeen konkreettisissa toimenpiteissä. Samalla tavalla tulee arvioitavaksi erityisesti miehiin kohdistettavat tukitoimet. Hankkeessa tehtävässä etsivässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten löytämiseen. Hankkeen toteuttajien joukossa molemmat sukupuolet ovat edustettuina, mutta naisilla on hienoinen yliedustus. Hankkeen käynnistyessä tapahtuvissa rekrytoineissa kiinnitetään huomiota sukupuolivaikutuksiin. Tasa-arvonäkökulmat huomioidaan hankkeen politiikkasuosituksissa. Tämä tarkoittaa muun muassa asunnottomille, leipäjonojen asiakkaille ja kohtaamispaikkojen osallistujille suunnattujen suositusten erittelemistä miesten, naisten ja muun sukupuolisten osalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Vaikka sukupuolten tasa-arvo on hankkeessa huomioitu, tärkeä näkökulma, päätavoitteena on yhdenvertaisuus laajasti - yhteiskunnan koheesio ja sosiaalinen kestävyys.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Hanke kehittää tietovarantoa palveluista ja sosiaaliturvasta, jonka avulla pystytään arvioimaan muuttunutta yhteiskunnallista tilannetta kaikista haavoittavimmassa elämäntilanteessa olevien kansalaisten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa kehitetään testattuja kysely- ja haastattelulomakkeita myöhempään käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Otetaan huomioon taloudellinen ja ekologinen kestävyys projektin toteutuksessa mm matkustusvalinnoissa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	8
Hanke vahvistaa erityisesti yhteiskunnan koheesiota ja sosiaalista kestävyyttä. Tätä toteutetaan tuottamalla tietoa ja konkreettisia päätösehdotuksia heikoimmilla olevien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi. Hankkeella pyritään edistämään marginaaleissa elävien ihmisten osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen	5	7
Hanke vahvistaa erityisesti yhteiskunnan koheesiota ja sosiaalista kestävyyttä. Tätä toteutetaan tuottamalla tietoa ja konkreettisia päätösehdotuksia heikoimmilla olevien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi. Hankkeessa selvitetään huono-osaisuutta naisilla ja miehillä sekä analysoidaan sukupuolen vaikutuksia huono-osaisuuteen. Hankkeen tuottamissa parannusehdotuksissa pyritään edistämään tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	8
Hanke vahvistaa erityisesti yhteiskunnan koheesiota ja sosiaalista kestävyyttä. Tätä toteutetaan tuottamalla tietoa ja konkreettisia päätösehdotuksia heikoimmilla olevien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi. Hankkeessa työskennellään eri yhteiskuntaryhmien keskuudessa ja hanke nimenomaan pyrkii tuomaan esiin ja analysoimaan eri ratkaisujen vaikutuksia erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kluttuuristen oikeuksiin. Marginaaleissa elää monia eri yhteiskuntaryhmiä ja hankkeessa ollaan herkistyneitä huomioimaan ryhmien eroja ja samanlaisuuksia.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke koostuu viidestä kokonaisuudesta, joiden yhdessä tuottama tieto muodostaa toistaiseksi puuttuvan kokonaiskuvan marginaaleissa elävien tilanteista ja luo pohjan palveluiden kehittämiselle. 1. Asunnottomuus-osahanke tuotti tilannekuvan asunnottomien ihmisten ja heidän kanssaan töitä tekevien selviytymisestä. 2. Ruoka-apu-osahankkeessa selvitettiin leipäjonojen ihmisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän toimivuutta. 3. Osallistavat yhteisöt-osahanke tuotti tietoa matalan kynnyksen yhteisöjen asiakkaiden (mm. päihde- ja mielenterveyshaasteista kärsivien) selviytymisestä. 4. OTTO- Oma tulevaisuus- tutkimus tuotti tietoa syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien henkilöiden osallisuuden vahvistamisesta ja vastaamisesta tämän kohderyhmän palvelutarpeisiin. 5. OTTO Oma tulevaisuus- pysyvä toiminta saatteli asiakkaat tuettuna kuntoutumisen polun alkuun ja siitä eteenpäin. Toiminta sisälsi etsivän työmuodon kohderyhmän tavoittamiseksi ja uudenlaisen kynnyksettömän palvelupisteen.
Osa-hankkeissa käytettävät erilaiset menetelmät tuottivat erilaista tietoa ja täydensivät kokonaiskuvaa. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan soveltaa valtakunnallisesti palveluiden ja tukitoimien kehittämisessä, arvioitaessa haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointia ja vahvistettaessa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa – sosiaalisesti kestävän kehityksen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa. Hankkeen toimenpiteet ovat edistäneet hankkeen tavoitetta selvittää huono-osaisten ihmisten hyvinvointia sekä kehittää heidän palvelujaan poikkeusoloissa ja niiden jälkeen. Tuotettua tietoa on sovellettu viestinnällisesti ja kehittämisnäkökulmasta päätöksenteon ja palvelujen kehittämiseksi sekä osahankkeen omassa toiminnassa että yhdessä muiden osahankkeiden kanssa.
Osallistavat yhteisöt -osahankkeen tavoite oli tuottaa tietoa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten (mm. päihde- ja mielenterveyshaasteista kärsivät, asunnottomat ja/tai työttömät ihmiset) hyvinvoinnista ja selviytymisestä̈ korona-ajassa sekä̈ tietoa siitä, miten eri matalan kynnyksen yhteisöt pystyvät tukemaan asiakkaidensa hyvinvointia ja selviytymistä̈. Näitä yhteisöjä ovat muun muassa mm. päihde- tai mielenterveyshaasteista kärsivien ihmisten päiväkeskukset ja yhteisölliset olohuoneet. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat tuottavat haavoittuvissa tilanteissa oleville ihmisille erityistä palvelua ja tukea, jota muu yhteiskunta ei ole täysin onnistunut tuottamaan. Tulostemme perusteella koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset vaikuttivat kohtaamispaikkojen keskeisiin kynnyksiä madaltaviin ulottuvuuksiin ja tuottivat kävijöille uusia kynnyksiä kohtaamispaikkaan ja yhteiskuntaan. Työntekijät arvioivat tämän aiheuttaneen kohtaamispaikkojen kävijöille monenlaista kärsimystä sekä ongelmien syvenemistä ja kasautumista. Tulevaisuudessa on tarpeen arvioida, miten erityisesti jo valmiiksi hyvin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeudet voidaan turvata niin kriisi- kuin niin sanottuina normaaliaikoina.

Osallistavat yhteisöt- osahankkeen kohtaamispaikkojen kävijöiden hyvinvoinnin haasteet kietoutuivat toisiinsa niin, että tiheä päihteiden käyttö, yksinäisyyden, eristyneisyyden ja ulkopuolelle jäämisen kokemukset sekä huonompi koettu terveys ja heikommat tyytyväisyys elämään ja positiivinen mielen hyvinvointi olivat yhteydessä toisiinsa. Vastaajien kohtaamispaikoissa saamat kokemukset välittämisestä ja etenkin toimijuudesta olivat yhteydessä vähäisempään yksinäisyyteen, suurempaan elämäntyytyväisyyteen, parempaan koettuun terveyteen ja vähäisempään päihteidenkäyttöön. Tuloksista ei voida tehdä päätelmiä syys-seuraussuhteista. Kohtaamispaikkojen mahdollistamat osallisuuden kokemukset ovat silti merkittäviä kävijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta, koska ne vastaavat inhimillisiin perustarpeisiin. Kohtaamispaikkojen tarjoamia välittämisen ja toimijuuden kokemuksia voidaan pitää keskeisinä turvan ja tunnustuksen lähteinä tilanteissa, joissa nämä tarpeet eivät toteudu riittävästi muissa yhteyksissä kuten työssä tai perhe-elämässä.
Osallistavat yhteisöt-osahankkeen kohtaamispaikkojen merkitystä kävijöille alleviivaa, että heistä erittäin suuri osa arvioi kohtaamispaikat merkittäväksi tekijäksi selviytymiselleen vuonna 2021. Vastaajat arvioitat kohtaamispaikan, jossa vastasi kyselyyn, keskimäärin kaikkein tärkeimmäksi asiaksi omalle selviytymiselle, jopa tärkeämmäksi kuin ystävät tai perhe. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja niissä muodostuvat yhteisöt vaikuttavat siis kyenneen poikkeuksellisessakin ajassa, koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista huolimatta tukemaan kävijöitään varsin hyvin
Osallistavat yhteisöt- osahankkeen kyselylomakkeita yhteisöjen kävijöiltä saatiin kerättyä yhteensä 795 lomaketta ja työntekijöiltä 69 lomaketta yhteensä 71 yhteisöstä. Kyselylomakkeilla ja haastatteluilla kerätyt aineistot analysoitiin tilastollisilla ja laadullisilla menetelmillä ja raportoitiin erilaisissa julkaisuissa. Loppuraportin koostamisen aikana on tuotettu useita tieteellistä julkaisua eri vertaisarvioituihin kokoomateoksiin ja lehtiin. Julkaisut käsittelevät haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia, toimeentuloa, palveluja ja niiden vajaakäyttöä, elämään tyytyväisyyttä ja osallisuutta sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen työntekijöiden näkemyksiä korona- ajasta ja sen vaikutuksista kohtaamispaikkojen kävijöiden pärjäämiseen.
Ruoka-apuosahankkeen toteuttamassa korona-aikoina ruoka-avussa oli paljon toiminnallisia muutoksia ja rajoituksiin sopeutumista. Ruoka-aputoiminnassa jouduttiin aluksi sulkemaan joitain ruokakassijakoja, ja rajoitustoimenpiteet johtivat myös yhteisruokailujen sulkemisiin. Etenkin iäkkäämmät vapaaehtoistyöntekijät jäivät kotiin tartunnan pelosta, mutta jotkin ruoka-aputoimijat raportoivat uusista nuoremmista vapaaehtoisista. Koronaturvalliset käytännöt rasittivat taloudellisesti etenkin pienimpiä ruoka-aputoimijoita. Ruoka-avun kävijäkunta kasvoi lomautusten ja työttömyyden kasvun myötä, ja hakijoiden joukossa oli sellaisia ryhmiä, joita ei ruoka-avussa ollut niin paljoa ennen koronaa. Esimerkiksi korkeakoulutettuja, lapsiperheellisiä ja naisia alkoi käydä ruoka-avussa aiempaa enemmän. Ruoka-avun kävijäkunnan heterogeenisyys näkyy siinä, ettei ruoka-avun hakijoiden positiivinen mielenterveys poikkea kovin paljoa koko maan väestöstä. Huono-osaisimmilla hakijoilla, kuten työttömillä, on kuitenkin alhainen positiivinen mielenterveys, mihin vaikuttaa etenkin toimeentulovaikeuksien kokeminen. Ruoka-avun hakijoilla on myös paljon palvelujen alikäyttöä, eli vaikka koettaisiin tarvetta palveluille, niin niitä ei syystä tai toisesta haeta. Palvelujärjestelmä ei siis toimi täydellisesti edes normaalioloissa, ja poikkeusoloissa tilanne vain pahenee. Ruoka-apupisteissä on suuntauksena, että ruoan lisäksi tarjotaan muitakin palveluja, kuten lomakkeiden täyttöapua, keskusteluapua ja vertaistukea, ja tätä suuntausta on entisestään vahvistettava. Samoin tarvitaan julkisten palvelujen palveluohjausta ja -neuvontaa ruoka-apupisteisiin. Kriisitilanteissa ruoka-aputoimijat kohtaavat ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole tekemisissä julkisten palvelujen kanssa. Tästä syystä julkisen sektorin ja ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä on vahvistettava.
Otto oma tulevaisuus- osahankkeessa kehitettiin ja toteutettiin kynnyksetön palvelupiste, jossa asunnottomuudesta kärsivät voivat viettää arkisin aikaansa ensisuojan ollessa kiinni. Paikka, johon voidaan tulla myös päihtyneenä hoitamaan asioita. Palvelupiste Lissu Social Clubissa asioita saadaan hoidettua, eivätkä ne kasaannu ja kuormita paitsi ihmistä itseään, mutta myös esim. SOTE-keskusta niin paljon. Halutessaan ihmisille saadaan apua nopeammin, eivätkä ongelmat kasva niin suureksi kuin ne kasvaisivat ilman tukea. Palvelupisteessä toteutettiin myös etnografinen tutkimus.

Asunnottomuus -osahanke keskittyi tutkimaan työtä asunnottomuutta kokeneiden ihmisten parissa koronan aikana. Tuloksemme perustuvat runsaaseen laadulliseen aineistoon, joka on tuotettu kolmesta eri kaupungista ja seuraavista yksiköistä: etnografinen tutkimus OTTO-osahankkeessa (Lissu Social Club); kaksi tuetun asumisen yksikköä; kaksi tilapäismajoituksen yksikköä; päiväkeskus ja asunnottomuuden ehkäisyprojekti aikuissosiaalityössä. Osahankkeessa olemme kehittäneet yhdessä maallikkotutkijoiden ja kokemustoimijoiden kanssa tutkimuksen tekemisen tapoja.

Olemme pyrkineet edistämään kumppanuutta, hyväksyntää ja osallisuutta eri yhteistyökumppaneiden kanssa toimiessamme. Olemme pyrkineet yhdessä eri toimijoiden kanssa ymmärtämään ja luomaan uutta tietoa asunnottomuus- ja osallisuustyöstä käyttämällä useita teoreettisia käsitteitä, kuten haavoittuvuus, resilienssi, palvelujen saavutettavuus, osallisuustyö, eriarvoisuus, huono kohtelu, tunnustamissuhteet ja vastavuoroisuus. Olemme tuottaneet muun muassa suomenkielisen toimitetun teoksen sosiaali- ja asunnottomuustyöstä kriisitilanteissa sekä toimitetun tutkimusraportin "Osallisuus ja osattomuus yhteiskunnan marginaaleissa – Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa". Tuotimme myös politiikkasuosituksia, joissa korostamme esimerkiksi seuraavia eettisiä lähtökohtia ja toimenpiteitä kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi: 1) Marginaalisessa asemassa olevat ja heidän kanssaan työskentelevät ihmiset tulee ottaa entistä enemmän kumppaneina mukaan tiedon tuottamiseen, kehittämiseen ja toimintojen arviointiin. 2) Yhteisöissä, kohtaamispaikoissa ja osallisuustyössä on voimaa vaikeina aikoina, minkä vuoksi niiden toimintaedellytykset on turvattava kriisitilanteissa. 3) Saavutettavuusongelmiin on puututtava aktiivisesti ja kollektiivisesti, varsinkin marginaalisessa asemassa olevien ihmisten huonoon kohteluun, syrjintään ja hoitamatta/auttamatta jättämiseen. 4) Asunnot ovat kriisinhallinnan perusinfrastruktuuria. Asuminen ja sitä turvaava tuki on määriteltävä yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen perusteella, ja ne on turvattava kaikille.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat