|
|
|
Hankekoodi: S22370
Hankkeen nimi: Tuettu osuuskunta
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyrki Vihriälä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 564 6644
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuettu osuuskunta -hankkeen tarkoituksena on luoda julkisen sektorin työtoiminnan yhteydessä toimiva uudenlainen Tuetun osuuskunnan malli. Tuetun osuuskunnan kautta mahdollistetaan kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa ja ymmärtämisessä tukea tarvitsevien henkilöiden väylä tuettuun yrittäjyyteen omien kykyjensä pohjalta.
Hankkeen aikana jo olemassa olevia osuuskuntamalleja muotoillaan uudelleen ja näin ollen kehitettyä uutta Tuetun osuuskunnan mallia pilotoidaan kunnallisen työtoiminnan yhteydessä Keski-Suomessa. Tavoitteena on saada Tuettuja osuuskuntia kuntien työtoiminnan sisälle monipuolistamaan mahdollisuuksia työllistymiseen. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä muiden olennaisten toimijoiden kanssa (sosiaalityö, koulut, työkeskukset, yhdistykset).
Hankkeen kautta edistetään kehitysvammaisten henkilöiden ja muiden oppimisessa ja ymmärtämisessä tukea tarvitsevien henkilöiden asemaa ja osallisuutta työelämässä. Lisäksi tavoitteena on, että kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat tuetun osuuskuntamallin kehittyessä, ja mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö saisi osan toimeentulostaan tuotteiden tai palvelujen myyntitulona.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu seitsemään toimenpidekokonaisuuteen:
1. Kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksien monipuolistaminen ja tuetun yrittäjyyden mahdollistaminen uuden tuetun osuuskuntamallin kehittämisen kautta
2. Kehitysvammaisten ansaintamahdollisuuksien monipuolistaminen eri toimijoiden yhteistyöllä
3. Tuetun osuuskuntatoiminnan pilotointi ja toiminnan juurruttaminen osaksi kuntien työtoimintaa
4. Kehitysvammaisten uudenlaisten ansaintamahdollisuuksien selvittäminen
5. Pilotoidun tuetun osuuskuntatoimintamallin arviointi
6. Tuetun osuuskunnan mallintaminen
7. Viestintä sekä tiedon levittäminen ja juurruttaminen
Hankkeen keskeisimpänä tuloksena on uusi tuettu osuuskuntamalli, joka on pilotoitu ja arvioitu vaikuttavuuden sekä hyödynnettävyyden näkökulmista eri toimijatahojen osalta. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena yhä useampi työtoimintaan osallistuva työllistyy, syntyy uusia työtehtäviä uudistuneessa osuuskunnassa sekä ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat. Hankkeen kautta Tuettuja osuuskuntia saadaan kuntien työtoiminnan sisälle monipuolistamaan kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia työllistymiseen.
Hankkeen tuotoksena syntyvä Uuden Tuetun Osuuskuntamallin toteutusopas johtaa pitkän aikavälin vaikutuksiin esittämällä toimintavalmiin ja nopeasti käyttöönotettavan mallin, jota eri osapuolet valtakunnallisesti voivat hyödyntää uudistaessaan työtoiminnan toteutustapoja.
Hanke toteutetaan kahdeksan eri organisaation yhteistyönä 1.4.2021-30.6.2023 Jyväskylän ammattikorkeakoulun vastatessa koordinoinnista. Hankkeen osatoteuttajina ovat Kehitysvammaliitto, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry sekä Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry. Kehitysvammaisten Tukiliitto toimii hankkeen yhteistyökumppanina tuoden osaamisensa hankkeen käyttöön. Jyväskylän kaupungin työ- ja toimintakeskus Kätevä sekä Äänekosken ja Viitasaaren kaupunkien työ- ja toimintakeskukset osallistuvat hankkeeseen pilottikohteina mahdollistaen fyysiset puitteet tuetun osuuskuntamallin käynnistämiselle. Lisäksi heidän kauttaan pilottiin osallistuvat henkilöt kanavoituvat mukaan toimintaan. Työ- ja toimintakeskuksissa työskenteleviä ammattilaisia osallistuu hankkeeseen tiiviisti voidakseen oppia uudenlaisen toteutustavan käytänteet ja edelleen hyödyntää opittua tietoa hankkeen päätymisen jälkeisessä arjessa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ja muut oppimisessa ja ymmärtämisessä tukea tarvitsevat henkilöt (esim. autistiset). Pääasiallisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset, mutta kohderyhmää ei rajata tiukasti kehitysvammaisdiagnoosin mukaan. Lisäksi kohderyhmänä ovat kehitysvammaisten ja muuta tukea tarvitsevien palvelujen tarjoajat.
Hankkeen aikana uutta Tuettua osuuskuntamallia pilotoidaan Jyväskylän, Viitasaaren ja Äänekosken kaupunkien työ- ja toimintakeskuksissa. Näin ollen hankkeen toimenpiteistä ja kohderyhmän osallistujamäärästä noin 33 prosenttia kohdistuu Saarijärvi-Viitasaariseudun alueelle.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat hankkeeseen osallistuvat toteuttajaorganisaatiot ja yhteistyökumppanit. Lisäksi hankkeen tuloksia ja tuotoksia voivat hyödyntää kunnat, yhdistykset ja säätiöt valtakunnallisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 278 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 278 800
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 333 472
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 333 472
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Uurainen, Jyväskylä, Pihtipudas, Joutsa, Karstula, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Keuruu, Kinnula, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kannonkoski, Toivakka, Muurame, Luhanka, Laukaa, Konnevesi, Jämsä, Kivijärvi, Multia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeen viestinnässä hyödynnetään digitaalisia alustoja aina kun mahdollista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeen kohderyhmälle avataan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hankkeessa kannustetaan kytkemään osuuskunta- ja yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha veden, sähkön ja paperin käyttö. Lisäksi ympäristönäkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Hankkeen toteuttajatahot ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa kytkentää Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Osuuskuntatoimintamallin kehittämisessä huomioidaan yritystoiminnassa materiaalivirtojen tuntemus kuten materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden jälkihoito. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Osuuskuntatoimintamallin kehittämisessä huomioidaan myös energialähteet ja pyritään uusiutuvien energialähteiden käyttöön aina kun mahdollista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Hankkeessa luodaan tuetun osuuskunnan malli, jota pilotoidaan kunnallisen työtoiminnan yhteydessä Keski-Suomessa. Tavoitteena on saada osuuskuntia kuntien toiminnan sisälle ja näin ollen turvataan mallin jatkuvuus hankkeen jälkeen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden olennaisten toimijoiden kanssa (sosiaalipuoli, koulut, työkeskukset). Tämä tukee osaltaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa luodaan levitettävä ja monissa paikoissa sovellettava tuetun osuuskunnan malli, jonka kautta mahdollistetaan kehitysvammaisille henkilöille väylä tuettuun yrittäjyyteen omien kykyjensä pohjalta. Lisäksi tavoitteena on, että kehitysvammaisten henkilöiden ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat tuetun osuuskuntamallin kehittyessä. Tavoitteena on, että jatkossa mahdollisimman moni kehitysvammainen saisi osan toimeentulostaan tuotteiden/palvelujen myyntitulona. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on parantaa kehitysvammaisten henkilöiden asemaa ja osallisuutta työelämässä. Hankkeen kautta mahdollistetaan kehitysvammaisille paremmat mahdollisuudet työmarkkinoille kiinnittymiseen ja sitä kautta oman hyvinvointinsa lisäämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Osatyökykyisillä, mm. vammaisilla henkilöillä, työllistyminen on keskimääräistä vaikeampaa. Hankkeessa vahvistetaan näiden heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia. Hankkeen kautta edistetään tasa-arvoa erityisesti työllisyydessä ja työn tekemisessä. Lisäksi tavoitteena on, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana sekä hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa että toteutuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen kautta edistetään yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi tarinallistamisen kautta pyritään vaikuttamaan positiivisesti ihmisten käsitykseen kehitysvammaisista palvelujen tuottajina. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Tuettu osuuskunta -hankkeen (1.4.2021-30.6.2023) tarkoituksena oli luoda julkisen sektorin työtoiminnan yhteydessä toimiva uudenlainen tuetun osuuskunnan malli. Tuetun osuuskunnan kautta kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa ja ymmärtämisessä tukea tarvitsevien henkilöiden on mahdollista saada lisätuloja omien kykyjen ja motivaation perusteella. Hankkeen aikana käytiin läpi olemassa olevia osuuskuntamalleja ja kehitettiin vaihtoehtoja kokeilla tuetun osuuskunnan mallia kunnallisen työtoiminnan yhteydessä Keski-Suomessa.
Hankkeessa keskeistä oli kehitysvammaisten ihmisten työmahdollisuuksien ja osallisuuden parantaminen. Näitä vahvistettiin erilaisilla toimenpiteillä, kuten viestinnällä ja työpajoilla. Työpajoissa tehtiin esimerkiksi unelmakarttoja, jotka liittyivät osaamiseen, kokemuksiin ja toiveisiin, sekä ansioluetteloja tulostettavina ja sähköisinä versioina sekä videomuodossa. Hankkeessa myös tuettiin ohjauksen ja neuvonnan keinoin toimintakeskusten henkilöstöä ja kehitysvammaisia ihmisiä kohti palkkatyön mahdollisuuksia.
Hankkeen yhteistyötahot olivat Jyväskylän työvalmennuspalvelu Kätevä, Äänekosken toimintakeskus Mintake ja kuntoutuksenohjaus sekä Viitasaaren toimintakeskus Kaisla. Valtakunnallisena yhteistyökumppanina oli Kehitysvammaisten Tukiliitto.
Hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia perustaa osuuskuntia kuntien työtoiminnan yhteyteen, mutta varsin pian kävi selväksi, että tämä ei tule hankeaikana tapahtumaan. Syitä oli monia, joista yksi keskeinen oli varhaisessa vaiheessa tullut tieto, että vammaispalvelut ovat siirtymässä kunnilta perustettaville hyvinvointialueille. Näin olleen hankkeessa ryhdyttiin selvittämään vaihtoehtoisia toteutustapoja. Konkreettiseksi keinoksi löydettiin toimiminen yhteistyötyöosuuskuntien kanssa. Keski-Suomesta yhteistyöosuuskunniksi löytyi osuuskunta Tekemonia Jyväskylästä ja Työosuuskunta Värkkäys Saarijärveltä. Näistä Värkkäyksen kanssa päästiin tekemään konkreettisia kokeiluja, joissa kohderyhmä työllistyi palkkatyöhön.
Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä muiden olennaisten toimijoiden kanssa (sosiaalityö, koulut, yhdistykset) sekä luotiin ja vahvistettiin yhteyksiä näiden välillä.
Hankkeen toimenpiteet oli jaettu seitsemään toimenpidekokonaisuuteen:
1. Kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksien monipuolistaminen ja tuetun yrittäjyyden mahdollistaminen uuden tuetun osuuskuntamallin kehittämisen kautta
2. Kehitysvammaisten ansaintamahdollisuuksien monipuolistaminen eri toimijoiden yhteistyöllä
3. Tuetun osuuskuntatoiminnan pilotointi ja toiminnan juurruttaminen osaksi kuntien työtoimintaa
4. Kehitysvammaisten uudenlaisten ansaintamahdollisuuksien selvittäminen
5. Pilotoidun tuetun osuuskuntatoimintamallin arviointi
6. Tuetun osuuskunnan mallintaminen
7. Viestintä sekä tiedon levittäminen ja juurruttaminen
Hankkeen keskeisimpänä tuloksena oli uusi tuettu osuuskuntamalli, jossa korostui työllistymispolun merkitys ja etenkin tuki polulla. Mallin kehitystä tehtiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa hyödyntäen. Tuetun osuuskunta -mallin kuvaus ja tietoa kehitysvammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksista koottiin hankkeen loppuseminaarissa julkaistuihin oppaisiin. Tuettu osuuskunta – Silta työelämään on opas ammattilaisille ja ylipäätään ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita kehitysvammaisten ihmisten työllistymisestä, etenkin tuetun osuuskuntatoiminnan avulla. Polku työelämään -työkirja taas on tarkoitettu kehitysvammaisille ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen sekä avuksi toimintakeskusten arkeen.
Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena työtoimintaan osallistuvia kehitysvammaisia ihmisiä työllistyi ja lisäksi löytyi uusia mahdollisia työtehtäviä sekä syntyi yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia toimijoiden välille. Toimintakeskuksille tuli uusia ajatuksia kehitysvammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksista ja käytännön keinoista työllistymiseen. Lisäksi suurelle yleisölle tuotiin tietoa useiden kanavien kautta kehitysvammaisten ihmisten työvoimapotentiaalista mm. seminaarien, työpajojen sekä sosiaalisen ja perinteisen median näkyvyyden kautta.
Pitkän aikavälin vaikuttavuutta saadaan etenkin hankkeessa tuotettujen oppaiden avulla, jotka ovat saatavilla sekä sähköisinä että paperiversioina. Oppaat postitettiin kaikkiin Keski-Suomen toimintakeskuksiin ja laajemminkin vammaispalveluihin sekä niitä markkinoitiin laajasti myös yrityksille. Lisäksi hankkeessa tuotetut uutta tietoa sisältävät podcastit, blogit ja seminaarimateriaalit ovat saatavilla hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali löytyy osoitteesta: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta