RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22361, Pienten yritysten ketterät strategiat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Covid 19 -pandemia on osoittanut, että yritysten on kyettävä muuntautumaan ja uudistamaan strategiaansa tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Tämä vaatii yrityksiltä toisaalta ennakointikykyä, mutta myös joustavuutta odottamattomien tilanteiden edessä. Strategisesti ajatellen tarvitaan ketteryyttä, luovuutta ja nopeaa omaksumiskykyä uusien tilanteiden edessä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pienet yritykset, joiden strategiaosaaminen on usein heikkoa. Mikroyrityksen strategia, jos se on olemassa, on useimmiten olemassa vaan yrittäjän/johtajan pään sisällä. Strategiatyökalut on usein laadittu isojen yritysten näkökulmasta ja pieni yritys voi kokea ne turhan raskaina ja vaativina. Kuitenkin myös pienet yritykset hyötyisivät strategiansa tarkemmasta suunnittelusta, jossa otettaisiin huomioon ennakointi erilaisia liiketoimintaympäristön muutoksia varten. Henkilöstöjohtaminen on osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Erityisesti näissä kohderyhmän yrityksissä, joissa ei ole erikseen HR-ammattilaisia pohtimassa resurssointi-, osaamis-, kehittämis- ja työhyvinvointistrategioita, on tärkeää saada nämä osa-alueet luontaiseksi osaksi yrityksen liiketoiminnan johtamista. Pienet yritykset tarvitsevat tietoa ja työkaluja, millaiset henkilöstökäytännöt tukevat liiketoimintastrategian toteuttamista ja miten niiden linkittyminen johtamiseen tukee yrityksen työskentelyilmapiiriä ja työhyvinvointia. Digitalisaatio on yksi mahdollisuus muuntautua strategisesti. Covid 19 -pandemian aikana moni yritys on joutunut muuttamaan toimintatapojaan digitaalisten välineiden avulla. Osaamista digitalisaation hyödyntämiseen yrityksen kaikissa prosesseissa tarvitaan kuitenkin lisää.

Hankkeen tavoitteet ovat:

1) Lisätä mikro- ja pienten yritysten strategista osaamista ja sitä kautta kehittää yritysten kilpailuetua ja työn tuottavuutta.
2) Lisätä mikro- ja pienten yritysten henkilöstöjohtamisen osa-alueiden osaamista ja näin tukea henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.
3) Lisätään mikro- ja pienten yritysten valmiutta digitaalisten työvälineiden käytössä.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään erilliseen työpakettiin:

Työpaketti 1. Strategiatyökalut mikro- ja pienille yrityksille ja ennakointiosaamisen lisääminen.
Tässä työpaketissa keskitytään pienten yritysten strategiaosaamisen kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa kootaan yhteen käytetyimpiä strategia- ja ennakointityökaluja, jonka jälkeen niitä skaalataan pienille yrityksille sopiviksi. Erityisesti keskitytään strategiaprosessiin (vuosikello), ennakointiin ja ketteryyteen. Toisessa vaiheessa järjestetään työpajoja, joissa strategiatyökaluja kehitetään yhdessä pienten yritysten kanssa. Tuloksena syntyy opas pienille yrityksille ketteristä strategioista.

Työpaketti 2. Henkilöstöjohtaminen osana mikro- ja pienen yrityksen liiketoimintastrategiaa ja joustavaa toimintakulttuuria
Toisessa työpaketissa keskitytään strategiasidonnaiseen osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Osaamisen johtamisen prosessin määrittelemisen ja siihen liittyvien työkalujen avulla tuetaan yritysten henkilöstöprosesseja kuten henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen, kehityskeskustelut, yksilö- ja yritystason kehittämissuunnitelmat ja niiden seuranta. Työpaketissa hyödynnetään strategia-osion materiaalia ja lopputuloksia, jotta henkilöstösuunnittelu ja -kehittäminen asettuvat luontaiseksi ja limittäiseksi osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa. Toimivat henkilöstökäytännöt, johtamisprosessit ja niihin liittyvät digitaaliset työvälineet edesauttavat henkilöstön työhyvinvointia ja lisäävät osaltaan yritysten muutosjoustavuutta. Tuloksena syntyy opas pienille yrityksille henkilöstöjohtamisesta.

Työpaketti 3. Digitaaliset työkalut mikro- ja pienen yrityksen prosessien uudistajana
Kolmannessa työpaketissa keskitytään pienten yritysten digitaalisiin työvälineisiin. Työpaketissa kootaan ensin yhteen pieniä yrityksiä hyödyttäviä digitaalisia työvälineitä ja sen jälkeen tarjotaan koulutusta yrityksille näiden käyttöön. Digitaaliset työvälineet liittyvät mm. etäjohtamiseen, etäasiakaspalveluun, ryhmätyöskentelyyn ja digitaaliseen viestintään. Lisäksi digitalisaatiota tarkastellaan yrityksen liiketoimintamallien uudistajana.

Työpaketti 4. Hankkeen tulosten levittäminen
Työpaketin tavoitteena on levittää hankkeen tulokset laajemmin varsinaisen kohderyhmän ja välillisten kohderyhmien käyttöön. Tavoitteena on siten lisätä hankkeen vaikuttavuutta ja tulosten pysyvyyttä.

Hankkeen tulokset:

Hanke mahdollistaa mikro- ja pienten yritysten nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin ja uusien mahdollisuuksien aktiivisen etsimisen ja tunnistaminen strategiatyön ja strategisen ennakoinnin työkalujen avulla. Osallistujayritykset saavat käyttöönsä resursseihin mitoitetut strategia- ja henkilöstön johtamisen työkalut sekä opastuksen kyseisten prosessien käytännön toteutukseen yrityksissä. Yritykset oppivat hyödyntämään tehokkaasti digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnan johtamisessa. Lyhyen aikavälin tuloksena syntyy opas pienille yrityksille strategiatyökaluista ja henkilöstö-/osaamisen johtamisesta. Oppaat julkaistaan digitaalisena versiona. Lisäksi strategiaoppaaseen sisällytetään yhteenveto pieniä yrityksiä hyödyttävistä digitaalisista työvälineistä. Hankkeen blogiin kerätään kaikki hankkeen tulokset.

Tuloksena lyhyellä aikavälillä voidaan nähdä yritysten osaamisen kasvaminen seuraavilla osa-alueilla: strateginen osaaminen, ennakointiosaaminen, henkilöstöjohtamisen osaaminen sekä digitaalisten työvälineiden käytön osaaminen. Tällä on vaikutusta yritysten henkilöstön työhyvinvointiin ja yrityksen tuottavuuteen. Pitkällä aikavälillä hanke lisää pienten yritysten elinvoimaa ja kilpailukykyä. Sillä on vaikutusta pienten yritysten liiketoimintamalleihin, työhyvinvointiin ja uudistumiskykyyn. Tätä kautta syntyy tuloksellista liiketoimintaa, mikä vuorostaan vaikuttaa yritysten kasvuun ja kehittymiseen myös mahdollisten uusien työpaikkojen muodossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen mikro- (< 10 hlöä) ja pienten (< 50 hlöä) yritysten henkilöstö ja johto, mukaan luettuna yrittäjät.

Hankkeeseen on sitoutunut 31 yritystä, lista yrityksistä liitteenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat julkiset ja yksityiset asiantuntijaorganisaatiot, alueen elinkeinotoiminnan kehittäjät sekä alueen koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 908

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 908

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 182 385

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 182 385

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 84

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysin apuna käyettettiin Lapinletkan kehittämää suvauskonetta https://player.myzef.com/lapinletka/ajax/comparison_js.php?nid=4 Rekrytoitaessa yrityksiä hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on tasapuolisesti myös naisvetoisia yrityksiä. Suomalaiset yrittäjät ova useammin miehiä kuin naisia ja naiset toimivat yrittäjinä miehiä pienemmissä yrityksissä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeeseenosallstuvat yritykset edustavat useita eri toimialoja ja myös ns. perinteisiä mies- ja naisvaltaisia aloja, ja joiden haasteet ja tarpeet ovat jossain määrin erilaisia. Tämä huomiodaan hankkeen toteutuksessa. Rekrytoitaessa yrityksiä hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on tasapuolisesti myös naisvetoisia yrityksiä. Suomalaiset yrittäjät ova useammin miehiä kuin naisia ja naiset toimivat yrittäjinä miehiä pienemmissä yrityksissä. Osallistuvissa yrityksissä työskentelevät talous- ja henkilöstöalan ammattilaiset (valtaosa naisia) pyritään osallistamaan hankkeeseen johtohenkilöiden lisäksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa toteutuksessa huomiodaan myös tämä näkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Strategiatyön ansiosta yritykset voivat ja osaavat paremmin huomioida luonnonvarojen käytön kestävyyden toiminnassaan. Esim. keinoja energiatehokkuuteen, kiertotalouteen. Yritysten digitaalisuuteen liittyvä monikanavaisuuden hyödyntäminen eri kehittämisprosesseissa ja teknologian käyttöönotossa mm. suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin vähentävät liikkumisen tarvetta ja sitä kautta polttoaineen kulutusta, mikä puolestaan vaikuttaa päästöihin alentavasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	3
Skenaariotyöskentelyn kautta voidaan ennakoida riskejä ja varautua niihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Strategisen suunnittelun avulla yritykset pystyvät järkevämmin kohdentamaan investointejaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	4
Strategisen suunnittelun avulla yritykset pystyvät järkevämmin kohdentamaan investointejaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	9
Hankkeen toimilla autetaan yrityksiä parantamaan toimintavalmiuksiaan muuttuvassa toimintaympäristössä, sitä kautta pärjäämään paremmin sekä mahdollistamaan niiden kasvu ja alueellinen yhteistyö. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla nostetaan yritysten mielenkiintoa työnantajana ja työhyvinvointitoimenpiteiden kautta työntekijöiden työssäjaksaminen paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	8
Yritysten sisäinen palvelukulttuuri paranee, kun henkilöstöprosesseilla huomioidaan koko henkilöstö. Yritykset voivat löytää uusia strategisia kumppanuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka	6	8
Digitalisaation tuomat edut logistiikkapalveluihin. Esim. tilaus-toimitusketju. Etätyön ja etäjohtamisen parempi hallinta lisää näiden käyttöä yrityksissä ja vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Työhyvinvointi sisällytetään läpäisevästi yrityksen henkilöstöprosesseihin ja esimiehet koulutetaan keskustelemaan aiheista alaisten kanssa. Työntekijöiden osallisuus ja työhyvinvointi paranevat parempien henkilöstöprosessien avulla.
Tasa-arvon edistäminen	5	6
Henkilöstö- ja taloushallinnon parissa työskentelee enemmän naisia, jotka hankkeen avulla pääsevät yrityksen kehittämistyöhön mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	4
Tuotetaan pk-yritysten käyttöön taloudellisia vaihtoehtoja strategia- ja HR-työskentelyn edistämiseen. Tämä lisää ko. yritysten mahdollisuuksia kehittää strategia- ja HR-toimintaa, jolloin sekä yrityksen että sen työntekijöiden asema on tasa-arvoisempi suurten yritysten kanssa.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Covid19 -pandemia osoitti, että yritysten on kyettävä muuntautumaan ja uudistamaan strategiaansa tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Tämä vaatii yrityksiltä ennakointikykyä ja joustavuutta odottamattomien tilanteiden varalta. Strategisesti ajatellen puhutaan ketteryydestä, luovuudesta ja nopeasta omaksumiskyvystä uusien tilanteiden edessä.

Hankkeen kohderyhmänä olivat mikro- ja pienet yritykset, joiden strategiaosaaminen on usein heikkoa. Mikroyrityksen strategia oli useimmiten olemassa vain yrittäjän/johtajan pään sisällä. Olemassa olevat strategiatyökalut oli usein laadittu vain isojen yritysten näkökulmasta ja pieni yritys koki ne turhan raskaina ja vaativina käyttää. Kuitenkin myös pienet yritykset hyötyivät strategiansa tarkemmasta suunnittelusta, jossa otetaan huomioon ennakointi erilaisia liiketoimintaympäristön muutoksia varten.

Henkilöstöjohtaminen on osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Erityisesti näissä kohderyhmän yrityksissä, joissa ei ole erikseen HR-ammattilaisia pohtimassa resurssointi-, osaamis-, kehittämis- ja työhyvinvointistrategioita, oli tärkeää saada nämä osa-alueet luontaiseksi osaksi yrityksen liiketoiminnan johtamista. Pienet yritykset tarvitsivat tietoa ja työkaluja siitä, millaiset henkilöstökäytännöt tukevat liiketoimintastrategian toteuttamista ja miten niiden linkittyminen johtamiseen tukee yrityksen työskentelyilmapiiriä ja työhyvinvointia.

Digitalisaatio oli yksi mahdollisuus muuntautua strategisesti. Covid19 -pandemian aikana moni yritys joutui muuttamaan toimintatapojaan digitaalisten välineiden avulla. Osaamista digitalisaation hyödyntämiseen yrityksen kaikissa prosesseissa tarvittiin kuitenkin lisää.

Hankkeen tavoitteet olivat:

1) Lisätä mikro- ja pienten yritysten strategista osaamista ja sitä kautta kehittää yritysten kilpailuetua ja työn tuottavuutta.

2) Lisätä mikro- ja pienten yritysten henkilöstöjohtamisen osa-alueiden osaamista ja näin tukea henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.

3) Lisätään mikro- ja pienten yritysten valmiutta digitaalisten työvälineiden käytössä.

Hankkeen tulokset:

Hanke mahdollisti mikro- ja pienten yritysten nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin ja uusien mahdollisuuksien aktiivisen etsimisen ja tunnistaminen strategiatyön ja strategisen ennakoinnin työkalujen avulla. Osallistujayritykset saivat käyttöönsä resursseihin mitoitetut strategia- ja henkilöstön johtamisen työkalut sekä opastuksen kyseisten prosessien käytännön toteutukseen yrityksissä. Yritykset oppivat hyödyntämään tehokkaasti digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnan johtamisessa. Lyhyen aikavälin tuloksena syntyi opas pienille yrityksille strategiatyökaluista ja henkilöstö-/osaamisen johtamisesta. Opas julkaistiin digitaalisena versiona, printtinä ja myös videona Youtubessa. Lisäksi strategiaoppaaseen sisällytettiin yhteenveto pieniä yrityksiä hyödyttävistä digitaalisista työvälineistä.

Tuloksena lyhyellä aikavälillä voidaan nähdä yritysten osaamisen kasvaminen seuraavilla osa-alueilla: strateginen osaaminen, ennakointiosaaminen, henkilöstöjohtamisen osaaminen sekä digitaalisten työvälineiden käytön osaaminen. Näillä on vaikutusta yritysten henkilöstön työhyvinvointiin ja yrityksen tuottavuuteen.

Pitkällä aikavälillä hanke lisää pienten yritysten elinvoimaa ja kilpailukykyä. Sillä on vaikutusta pienten yritysten liiketoimintamalleihin, työhyvinvointiin ja uudistumiskykyyn. Tätä kautta syntyy tuloksellista liiketoimintaa, mikä vuorostaan vaikuttaa yritysten kasvuun ja kehittymiseen myös mahdollisten uusien työpaikkojen muodossa.

Projektin aikana tuotettu opas: https://storage.googleapis.com/seamk-production/2022/10/c232c2d1-web_sivut_korj..pdf
Projektin aikana tuotettu opasvideo: https://www.youtube.com/watch?v=0TvioVE-UhY

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot