|
|
|
Hankekoodi: S22360
Hankkeen nimi: Komeetta - kulttuurisesti osallistavaa mentorointia työelämään
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1618557-2
Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4
Puhelinnumero: 044 062 4050
Postinumero: 33560
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kumlander Kimmo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505299675
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on edistää työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, erityisesti miesten työllistymistä kehittämällä vertaisuuteen perustuva mentorointimalli ja vahvistamalla kohderyhmien osallisuutta heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteiskehittämisen menetelmin. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmien parissa toimivien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä työotetta ja lisätään ymmärrystä kulttuuristen tekijöiden ja esimerkiksi perheyhteisön merkityksestä yksilön työllistymisessä.
Hanketta toteutetaan kehittämällä vertaisryhmätoimintaa, kokeilemalla ja arvioimalla erilaisia mentorointimalleja maahanmuuttajien työllistymisen tukena sekä toteuttamalla ammattilaisille suunnattua koulutusta kulttuurisensitiivisyyden vahvistamiseksi. Kaikki hankkeessa toteutettavat toimenpiteet perustuvat yhteiskehittämiseen, jossa lähtökohtana ovat osallistujien tulkinnat, kokemukset ja havainnot sekä kulttuuritaustaan liittyvä kokemustieto, joita tutkitaan yhdessä keskustellen, eri näkökulmia rinnakkain kuljettaen.
Hankkeen tuloksena syntyy yhteiskehittämiseen ja vertaisuuteen perustuva mentorointimalli. Hankkeen aikana kohderyhmään kuuluvien miesten kokema osallisuuden tunne sekä arvio omista työllistymisvalmiuksistaan vahvistuu. Jatkopolut kohti koulutusta ja työtä selkiytyvät 30-50%:lla. Kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja sen muutoksia seurataan tutkimusyhteistyössä hankkeen kaikissa vaiheissa.
Hankkeen aikana kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten kulttuurisensitiivinen ymmärrys lisääntyy.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat sekä työttömät maahanmuuttajataustaiset miehet, joiden kotoutuminen ei ole toteutunut suunnitellusti. Kohderyhmään kuuluvilla voi olla monenlaisia työllistymisen hidasteita tai esteitä: puutteellisen suomen kielen taidon lisäksi mm. heikko luku- ja kirjoitustaito sekä sosiaalisen tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat työpajojen sekä jo työelämään edenneet kantasuomalaiset miesasiakkaat, jotka toimivat mentoreina hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluville maahanmuuttajamiehille.
Kohderyhmille suunnatuissa palveluissa työskentelevät ammattilaiset julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.
Kohderyhmiin kuuluvien miesten perheyhteisöt. Kulttuurisen ymmärryksen lisäämiseksi ja kotoutumisen monikerroksisuuden tukemiseksi myös perheet osallistetaan hankkeen toimenpiteisiin soveltuvin osin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 007
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 335 403
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 785
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 869
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Kangasala, Nokia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeen yhtenä toimenpiteenä kehitetään etämentorointia kohderyhmälle paikasta riippumattoman tuen mahdollistamiseksi. Myös ammattilaisille suunnattujen koulutusten toteutuksessa hyödynnetään etäyhteyksiä.Toimenpiteiden kautta lisätään osaltaan kestävää luonnonvarojen käyttöä vähentämällä liikkumiseen ja materiaaliin liittyvää kulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa kehitettävien etämenetelmien käytölä on pieni myönteinen vaikutus myös ilmastonmuutoskehitykseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Etämentorointi ja koulututen toteuttaminen etäyhteyksiä hyödyntäen ovat materiaalitehokkaita toimintatapoja. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä huomioidaan jätteiden vähentäminen ja kierrättäminen, osallistujien tietoisuutta ekologisesti kestävistä toimintatavoista lisätään hankkeen aikana. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on osaltaan korjata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa, jossa avoimet työpaikat ja työttömien määrä kasvaa samanaikaisesti. Hankkeen vaikutuksesta työnantajat saavat osaamistarpeita paremmin vastaavaa työvoimaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita ja parantaa olemassa olevien palveluiden laatua. Hankkeen tuloksena syntyy palvelukokonaisuus, joka edistäää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, erityisesti miesten työllistymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeen kehittämän etämentoroinnin avulla voidaan vähentää liikkumista ja lisätä palveluiden joustavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia vahvistaa omaa työ- ja toimintakykyä ja osallistua koulutukseen ja työhön. Osallistuminen mielekkääksi koettuun toimintaan edistää merkittävästi hyvinvointia yksilö-, lähiyhteisö- ja yhteiskuntatasolla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajamiesten työllistymisvalmiuksia kehittämällä maahanmuuttajille suunnattuja palveluita kohderyhmälähtöisesti osallistujien heterogeeniset tarpeet huomioiden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 6 |
| Hanke vaikuttaa työurien pidentämiseen ja lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta parantamalla koulutuksen ja työn ulkopuolella olleille maahanmuuttajille tarpeita vastaavia mahdollisuuksia osallistua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 5 |
| Hankkeen osallisuutta ja kulttuurien välistä vaihtoa vahvistavilla toimenpiteillä lisätään myös osallistumista oman kulttuuriympäristön aktiiviseen kehittämiseen ja rakentamiseen | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Työllistymistä edistävissä toimenpiteissä ja koulutuksessa huomioidaan ympäristöosaaminen ja ekologiset näkökulmat kokonaisuudessaan työelämän vaatimusten mukaisesti. | ||
Komeetta-hankkeen tavoitteena oli edistää työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden,
erityisesti miesten työllistymistä kehittämällä vertaisuuteen perustuva mentorointimalli ja vahvistamalla kohderyhmien
osallisuutta heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteiskehittämisen menetelmin.
Mentorointia tuettiin vertaisryhmätoiminnan kehittämisen avulla.
Lisäksi hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kohderyhmien parissa toimivien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä työotetta ja lisätä
ymmärrystä kulttuuristen tekijöiden ja esimerkiksi perheyhteisön merkityksestä yksilön työllistymisessä.
Komeetta-hankkeen tuloksena saatiin kehitettyä työelämään kiinnittäytymistä tukeva mentoroinnin malli ja siihen johtava koulutus. Lisäksi luotiin ja toteutettiin ammattilaisten kulttuurisensitiivistä työotetta kehittävää koulutusta. Mentorointia tukemaan luotiin ja toteutettiin vertaisryhmätoimintaa sekä toimintaa tukevaa materiaalia (kuva-sana-kortit).
Mentorointi-mallin luomiseksi käytettiin hankeorganisaatioiden välistä, asiakkaat osallistavaa, yhteiskehittämistä. Yhteiskehittämistä vietiin eteenpäin iteratiivisesti palvelumuotoilun prosessia mukaillen. Hankkeen osatoteuttajan tuottama tutkimustieto sekä ohjausryhmä tuki ja ohjasi yhteiskehittämistä prosessin jokaisessa vaiheessa.
Mentoroinnin malli sisältää mentorikoulutuksen sekä käytännön mentoroinnin harjoittelun työelämää simuloivassa työpajaympäristössä. Mallia kehitettiin eteenpäin jokaisen toteutuskierroksen välissä. Korona-pandemia osui juuri tämän hankkeen toteutusajalle, joten mentorointimallin kehittämisessä kokeiltiin myös etämentorointia.
Vertaisryhmätoiminta otti huomioon myös perheen vaikutuksen työllistymisessä. Vertaisryhmätoimintaa toteutettiin mentoroinnin tueksi.
Ammattilaisten koulutuksissa keskityttiin ohjausta, valmennusta ja mentorointia tukevaan kulttuurisensitiiviseen työotteeseen. Koulutusta toteutettiin läpi hankkeen toimintakauden.
Hankkeen toiminta koottiin loppujulkaisuksi, mitä voi käyttää mentoroinnin käsikirjana. Loppujulkaisu sisältää ohjeet mentoroinnin ja vertaisryhmätoiminnan toteutukseen esimerkkiharjoituksineen. Julkaisu on löydettävissä myös sähköisesti.