RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22344, Kohti osaavaa Satakuntaa KOS

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohti osaavaa Satakuntaa KOS -hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida täsmätäydennyskoulutuksia eri teemoista osaavan työvoiman lisäämiseksi. Koulutukset suunnitellaan ja pilotoidaan hankkeen kohdetoimialoilta (muoviteollisuuden, ruokaketjun ja metalli- ja rakennustuoteteollisuuden) kerättyjen tarvekartoitusten perusteella. Koulutusten avulla lisätään ja vahvistetaan satakuntalaisen valmistavan teollisuuden osaavan työvoiman saantia nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tässä hankkeessa täsmätäydennyskoulutuksilla tarkoitetaan avointa, ei normaalia ja tavanomaista SAMKin koulutusta, ei ELY-keskuksen määrittelemää täsmä-, muunto-, lisä-, muutos- eikä muitakaan vastaavanlaisia koulutuksia.

Täsmätäydennyskoulutukset sisältävät kolmen eri toimialan kohdennettuja, verkossa toteutettavia oppimiskokonaisuuksia. Koulutukset rakennetaan osaamistarpeiden mukaan joustavasti ja ketterästi. Digitaaliseen oppimisympäristöön rakennetut koulutukset ja niiden sisällöt ovat hankkeen aikana ja sen jälkeen käytettävissä, saavutettavissa ja avoimia kaikille.

Toimialojen muodostamassa verkostossa yhteinen tavoite, yksittäisen yrityksen sijaan, on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja nykyisen työvoiman osaamisen kohdentaminen tarpeeseen joustavasti. Tavoitteena on myös vahvistaa yritysten ja oppilaitosten alueellista verkostoitumista ja luottamuksellista yhteistyötä. Lisäksi aktiivisella yritysten välisellä yhteistyöllä, eri teollisuuden aloilla, pystytään tuomaan näkyväksi mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeen tuloksena syntyy eri teemojen täsmätäydennyskoulutuksia. Koulutukset mahdollistavat nopean reagoinnin alueen työvoimatarpeeseen. Koulutukset ovat asiasta kiinnostuneiden, mm. työnhakijoiden, käytettävissä ja hyödynnettävissä digitaalisella oppimisalustalla vapaasti aikaan ja paikkaan sitomattomana. Koulutusten avulla lomautetut, työttömät ja uudelleen koulutettavat saavat mahdollisuuden päivittää osaamistaan. Samalla osallistujien digitaalisten oppimis- ja verkkoneuvotteluympäristöjen osaaminen vahvistuu. Hankkeen tavoitteena on siis aktivoida osallistujia käyttämään digitalisaatioon liittyvän teknologian tuomia mahdollisuuksia ja samalla vahvistaa heidän digiosaamistaan.

Hanke hyödyntää osaamiskartoituksissa olemassa olevia yritysverkostoja, kuten Rauman ja Porin alueen muovi- ja komposiittiyritysten verkostoa, Pohjois-Satakunnan metalli- ja rakennustuoteteollisuuden verkostoa sekä Kaakkois-Satakunnan ruokaketjuverkostoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohti osaavaa Satakuntaa KOS –hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osaamistaan täydentävät tai uudistavat:

- työssä olevat henkilöt
- lomautetut ja työttömyysuhan alla olevat henkilöt
- työttömät työnhakijat
- ammatillisen koulutuksen erikoisammattitutkinnon opiskelijoita, jotka täydentävät osaamistaan hankkeen koulutuksissa.

Varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat myös satakuntalaiset muoviteollisuuden yritykset, ruokaketjun toimijat sekä metalli- ja rakennustuoteteollisuuden organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmään sisältyvät opiskelijat ja opetus-/tki-henkilökunta ammattikorkeakoulussa, muiden koulutusasteiden opiskelijat ja opinto-ohjaajat sekä työmarkkinoilla toimivat muut työntekijät. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä toimivat SAMKin opetuksen pedagogiset kehittäjät.

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat myös muut alueen teolliset yritykset, kaupungit sekä yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. Muiden koulutusorganisaatioiden toimijat ovat myös hankkeen välillisiä kohderyhmiä, joihin kohdennetaan mm. tiedostusta ja viestintää hankkeen aikana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 211 769

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 200 962

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 704

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 287 089

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kankaanpää, Huittinen, Pori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 24

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 44

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi on tehty valmisteluvaiheessa ja siihen on käytetty hanketoteuttajan omia asiantuntijoita sekä Tilastokeskuksen tilastoja hankkeen aihealueisiin (muovi- ja komponenttiteollisuus, elintarviketeollisuus, metalli- ja rakennustuoteteollisuus) liittyen. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu tavoitteet, toteutus ja hankkeen ympäristö huomioiden. Tilastokeskuksen mukaan teollisuus kuuluu miesenemmistöisimpiin toimialoihin (2019). Miesten osuus työvoimasta on n. 75 %. Hankkeen pääkohderyhmistä poikkeuksena on elintarviketeollisuus. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä v. 2017 vähintään 40 % oli naisia. Itsensä työllistävien yrittäjien ammattiryhmärakenne on myös erittäin jakautunut sukupuolen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2017 yli 40 % miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Sukupuoli on tekijä myös eri toimialoille hakeutuvien nuorten työntekijöiden suhteen (Nuorisobarometri 2016). Tekniikan ala on yleisin toiveammatti nuorten miesten keskuudessa (22 % vastaajista). Maa- ja metsätalouden tehtävät jakautuivat suosiossa tasaisimmin naisten ja miesten kesken.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei

Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kaikilla osallistujilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen valmennuksiin ja muihin toimenpiteisiin. Koulutussisältöjä ja –mahdollisuuksia esitellään ja markkinoidaan hankkeen kohderyhmille tasa-arvoisesti naisille ja miehille. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Pääsääntöisesti verkossa suoritettavat valmennukset vähentävät matkustusta ja tätä kautta tarvittavan polttoaineen määrää sekä paperijätettä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	5
Hankkeen valmennukset toteutetaan pääosin erilaisten digiympäristöjen avulla. Osalle osallistuvista yrityksistä nämä ovat uusia ja näin myös edesauttavat niiden ottamista käyttöön laajemminkin yrityksissä. Em. johtaa tehokkaampiin toimintamalleihin ja siten vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	3
Hankkeen suunnitellut päätoimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tätä kautta syntyy mm. vähemmän paperijätettä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimitasolla perinteisiin oppimismenetelmiin nähden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen osaamisen siirtoa tuleville työntekijöille. Kohderyhmän osaaminen ja sitä kautta toimintavalmiudet parantuvat. Tällä on erittäin positiivisia vaikutuksia paikallisen työllistymisen näkökulmasta. Hankkeen valmennussisällöt muokkaavat ja kehittävät koulutettavien kautta toimintaympäristöä osaavampaan ja monipuolistavampaan suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Hankkeen aikana tuotetaan ns. täsmävalmennuksen lisäksi sähköistä oppimateriaalia jatkuvaan käyttöön. Valmennuspalvelulla ja niiden tuotoksena syntyvillä sähköisillä materiaaleilla on vahvistava vaikutus alueen talouteen ja osaamiseen; erityisesti Satakunnan muovi- ja komposiitti-, metalli- ja rakennustuote- sekä elintarviketeollisuudelle, sekä näille aloille hakeutuville.
Liikkuminen ja logistiikka	7	7
Hankkeessa kohderyhmiä valmennetaan ns. hybridimallilla. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua kokonaisuuksiin täysin etänä tai pienissä ryhmissä näin halutessaan. Edellä mainittu toimintamalli vähentää huomattavasti liikkumistarvetta ja sitä kautta edistää vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen aikana valmennusosallistujien työllistymismahdollisuudet ja hyvinvointi paranevat osaamisen lisääntymisen myötä. Koulutusten sisältö on kaikkien saavutettavissa hankkeen aikana ja sen jälkeen.
Tasa-arvon edistäminen	5	4
Naisilla ja miehillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Tämä huomioidaan hankkeen tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Joustavat koulutusmallit (digialustat ja etäoppimismahdollisuus) ovat tärkeässä roolissa, kun tavoitellaan sellaisia naisosallistujia, joilla on haasteita yhteen sovittaa työtä/työttömyyttä, perhettä ja opiskelua. Tämä vahvistaa myös naisten työllistymismahdollisuuksia ja/tai mahdollisuuksia edetä urallaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kotimaisen teollisuuden osaaminen, kilpailukyvyn ja joustavuuden parantamiseksi, Kohti osaavaa Satakuntaa KOS -hanke on tehnyt toimenpiteitä, jotka tarjoavat joustavia, nopeita sekä ja paikasta riippumattomia täsmäkoulutuspaketteja, maakunnan tarvitsemaa osaavaa työvoimaa, satakuntalaisen teollisuuden osaamisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Työelämän muutos ja uudenlaisen osaamisen tarve vaatii yrityksille koulutusta, jossa työvoiman osaamista kehitetään erikoiskoulutusten kautta.
Perinteiset tarjolla olevat tutkintoon valmistavat koulutukset eivät aina kohtaa elinkeinoelämän tarpeisiin ja odotuksiin. Kohti osaavaa Satakuntaa KOS -hankke on tarjonnut työelämään mukautettuja ja tarpeeseen räätälöityä korkeakouluopetusta. Koulutukset on kehitetty ja pilotoitu täsmätäydennyskoulutuksina eri teemoista osaavan työvoiman lisäämiseksi. Erityispiirteenä KOS-hankkeessa on koulutuksen räätälöitävyys työelämän tarpeisiin.
Toteutetut koulutukset kuten esimerkiksi ruokaketjun robotiikka, jonka robotiikan ja konenäön koulutukset kohdennettiin elintarviketeollisuuden tarpeisiin, eivät koostu vain elintarvike- tai automaatio-opinnoista, vaan näiden eri tutkintoalojen opintojen synteesistä, joka vastaa parhaiten toivottuun työelämästä kartoitettuun tarpeeseen. Samoin muihinkin KOS-hankkeen koulutuskokonaisuuksiin muovi-, ruoka-, metalli- ja rakennusalan teollisuuden tarpeisiin on pyritty vastaamaan kohdennetusti tarpeeseen vastaamalla.
Koulutusten toteutuksen hybridikoulutukset tapahtuivat SAMK:n eri kampuksilla Huittisilla, Kankaanpäässä, Raumalla ja Porissa. Kampuksilla oli valmiina hyvät striimausmahdollisuudet ja verkko-opetuksen fasiliteetit. Kampuksen ja myös webinaarin järjestelyistä ja tapahtumasta vastasi kukin koulutuksen opettaja tai asiantuntija omalla alallaan. Poikkeuksena oli ulkoa ostettu turvakoulutus, johon ei SAMK:n koulutustarjonnassa ollut omaa koulutusosaamista tarjota, tämäkin toteutettiin SAMK:n verkkoympäristössä ja -opetusalustalla.
Koulutusten saatavuus mahdollistettiin hyödyntäen digitaaliseen oppimisympäristöön rakennetuilla hybridikoulutuksilla, jolloin niiden sisällöt, aineistot ja harjoitteet ovat hankkeen aikana ja sen jälkeen käytettävissä, saavutettavissa ja avoimia kaikille.
KOS-hankkeessa toteutetut koulutukset:
Muutos-, etä- ja kriisijohtaminen/Esimiestyö marraskuu 2021-maaliskuu 2022
Digitalisaatio yrityksissä ja digitaalinen transformaatio loka 2021-helmikuu 2022
Digistrategian perusteet joulukuussa 2021-maaliskuu2022
Konenäkö yhteistyörobotiikassa maaliskuu-toukokuu 2022
Automaatiotekniikka, ruokaketjun robotiikka huhti-toukokuussa 2022
Kestävä kehitys (perusteet), hiilijalanjälki huhti-heinäkuussa 2022
Verkostojohtaminen tammi-toukokuussa 2023
Turvakoulutus helmi-toukokuu 2023
Kestävä tuotanto (syventävä), uusiutuvat energiat helmi-toukokuu 2023
Digitaalinen liiketoiminta touko-kesäkuu 2023
Metalli- ja rakennustuote- robotiikan koulutus, joka tuli toteuttaa keväällä 2023, koki teollisuuden kanssa tehdyn tarvekartoituksen ja koulutustarpeen arvioinnin jälkeen kouluttajapulaa eikä toteutusta kyetty suorittamaan hankeajan päättyessä. Hankeajan jatkosta tehtiin tiedusteluja rahoittajalta, mutta ne evättiin, joten hankkeelta jäi huomattavasti resursseja käyttämättä. Muilta osin hankkeen toteutunut talous on vastannut hankesuunnitelman raameja kustannuksissa.
KOS-hankkeessa on ollut ESR-lomakkeen täyttäneitä osallistujia 62, joista koulutuksen lopetuslomakkeen on jättänyt 29.08.2023 60. Naisia näistä on 23. Hankehakemuksessa tavoitteena on asetettu 44 osallistujaa, joista puolet naisia.
Hankkeen aikana olemme kontaktoineet 32 yritystä ja yhteisöä. Hankehakemuksessa osallistuvien yritysten lukumääräksi oli arvioitu 24.
KOS-hankkeen toiminnan aikana 2021–2023 on yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtui muutamia huomattavia tapahtumia, esimerkiksi Covid-pandemian mukanaan tuoma eristäytymisen ja etätyöskentelyn lisääntyminen sekä Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin eskaloituminen sodaksi, joka loi haasteita energiatalouteen koko Euroopan alueella. Tapahtumien vaikutusta on vaikea arvioida hankkeen kannalta, etätyöskentelyn voisi olettaa suosivan KOS-hankkeen verkossa suoritettavia koulutuksia. Hankkeessa reagoitiin kyseisiin muutoksiin kohdentamalla koulutusta turvallisuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Toisaalta pandemian, sodan ja energiakriisin myötä kasvava epävarmuus on ollut havaittavissa työelämän aktiivisuuden vähentymisenä koulutustoimintaan ja suunnitelmien siirtymisenä myöhäisemmäksi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot