|
|
|
Hankekoodi: S22335
Hankkeen nimi: Valmennuksesta virtaa!
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0174666-4
Jakeluosoite: Sepänkatu 4 A, 3. kerros
Puhelinnumero: 014 266 0134
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Oksanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404855075
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tehostaa vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden pääsyä takaisin työmarkkinoille. Työttömyyden jatkuessa työnhaku mutkistuu ja työnhakijan arjessa on usein ratkaistavina työttömyyden pitkittyessä myös toimeentulon, sosiaalisen osallisuuden, motivaation ja arjenhallinnan kysymyksiä. Käytössä olevat julkiset työvoimapalvelut eivät yksin riitä näihin ongelmiin liittyvän työttömyyden ratkaisuksi tai vähentämiseksi. Tavoitteena on hankkeen toimenpiteiden kautta tuottaa asiakkaille tukea ja valmennusta, jotta asiakkaan työmarkkinavalmiudet vahvistuvat ja tätä kautta työllistymisen mahdollisuudet paranevat. Tavoitteena on hankkeen aikana tunnistaa ne valmennuspalvelut, jotka eniten hyödyttävät kohderyhmän asiakkaita työllistymisessä. Hankkeen tavoitteena on myös madaltaa työnantajien kynnystä työllistää pidempään työttömänä ollut henkilö.
Hankkeessa kehitetään ja hankitaan valmennuspalveluita, jotka edistävät työnhakijoiden työllistymistä työnhaun aikaista hyvinvointia lisäämällä. Palveluilla täydennetään julkisia työvoimapalveluja ja pyritään tehostamaan niiden vaikuttavuutta. Hankkeessa madalletaan työnantajien kynnystä tarjota työllistymismahdollisuuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille viestinnän ja tiedottamisen keinoin. Edelleen, hankkeessa vahvistetaan ja monipuolistetaan työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan työssävalmennuksen mallia.
Opinnollistaminen madaltaa kynnystä ammatilliseen koulutukseen ja lyhentää opiskeluaikoja. Hankkeessa dokumentoidaan prosessi, jonka avulla työkokeilun aikana hankittua osaamista voidaan opinnollistaa. Opinnollistamisen mahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti aloilla, joilla on tunnistettu paikallisesti ja alueellisesti haasteita työvoiman saatavuudessa.
Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan kohdennettuja, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia lakisääteisiä palveluja täydentäviä valmennuspalveluja, jotka edistävät kohderyhmän asiakkaiden työllistymistä. Asiakaspalautteen ja seurannan avulla saadaan tietoa siitä, millaiset valmennuspalvelut parhaiten edistävät vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevan hakijan tilannetta. Hankkeen avulla luodaan myös malli, jolla voidaan huomioida tehokkaammin asiakkaiden näkemykset palveluiden kehittämisessä ja hyödyntää myös alueen verkoston osaamista. Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta luodaan uudenlaisia työllistämisen malleja, joilla pyritään vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin työvoimatarpeisiin
Rakennetyöttömyyden piirissä oli 07/20 Jyväskylässä 6111 työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä 2699 ja pitkäaikaistyöttömiin rinnasteisia 1335 henkilöä. Palveluilta työttömäksi jääneitä oli 1897. Tästä ryhmästä 07/20 55-64- vuotiaita 1344 henkilöä (22 %), 30-54-vuotiaita 3018 henkilöä (49%), 25-29-vuotiaita 846 henkilöä (14,5 %) ja alle 25-
vuotiaita 878 henkilöä (14,5 %). Naisia rakennetyöttömistä on 2633 (43 %) ja miehiä 3478 (57 %).
Näistä rakennetyöttömistä hankkeen kohderyhmään kuuluvat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi hankkeeseen voidaan ohjata alle 30-vuotiaita ja maahanmuuttajia, joiden työttömyys on pitkittynyt ja/tai tunnistetaan, että asiakkaan suunnitelmat eivät etene yrityksistä huolimatta. Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös työnantajat, jotka voivat tarjota työllistymismahdollisuuksia kohderyhmälle.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työnhakijoiden kanssa työskentelevät tahot Keski-Suomen alueella. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat myös työnhakija-asiakkaat, jotka eivät sisälly hankkeen varsinaiseen kohderyhmään. Työnhakija-asiakkaat hyötyvät siitä, että asiakkaan tarpeiden tunnistaminen kehittyy ja että uusia, yksilöllisempiä palveluja kehitetään. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu myös verkosto, joka ideoi yhdessä hankkeen kanssa palveluja kohderyhmälle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 83 542
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 319
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 111 389
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 092
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Etänä toteutettavien palveluiden kehittäminen vaikuttaa mm. liikkumisen aiheuttamiin päästöihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ensisijaisena tavoitteena ei ole luonnon monimuotoisuuden edistäminen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Etänä toteutettavien palveluiden kehittäminen vaikuttaa mm. liikkumisen aiheuttamiin päästöihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa Natura 2000-ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ensisijaisena tavoitteena ei ole materiaalien käytön tai jätteiden tuottamisen vähentäminen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ensisijaisena tavoitteena ei ole uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Rakennetyöttömyyden vähentäminen vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen. Palveluiden kehittämisen ja kysynnän lisäämisen myötä alueelle voi syntyä uutta tarjontaa uusille markkinoille ja syntyä myös uusia palveluntuottajia ja uutta yritystoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita, joilla on keskeisiä aineettomia sisältöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen asiakkuuksissa pyritään huomioimaan tasa-arvonäkökulma, erityisesti ikä- ja sukupuolinäkökulma. Hanke edistää tasa-arvoa, koska hankkeen tavoite on turvata asiakkaan tarpeeseen perustuvat palvelut kaikille asiakkaille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 10 |
| Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä sekä luodaan palvelumallia huomioiden myös työnhakijat, joilla on haasteita työkyvyn suhteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena ei ole kulttuuriympäristöön vaikuttaminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena ei ole ympäristöosaamisen lisääminen. | ||
Hankkeen toimenpiteillä tarjottiin työnhakija-asiakkaille peruspalveluja täydentäviä, joustavia palveluita, jotka vahvistivat asiakkaiden yksilöllisiä työelämävalmiuksia ja puuttuivat myös niihin vaikuttaviin tekijöihin. Valmennuspalvelujen kehittämisessä huomioitiin asiakkaiden tarpeet ja kokemukset, jotta voitiin rakentaa yksilöllisesti asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Palvelujen suunnitteluvaiheessa asiakkaiden palvelutarpeita kartoitettiin asiakaskyselyllä, josta ilmeni tarpeita kohentaa hyvinvointia, osallisuutta sekä työnhaun valmiuksia. 3. sektorin toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja heidän palvelussaan olleet työnhakija-asiakkaat osallistuivat kyselyn perusteella valikoitujen valmennuspalveluiden suunnitteluun. Hankkeen aikana pilotoitiin hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn sekä osallisuuteen ja työnhaun valmiuksiin vaikuttavia valmennuksia, jotka koostuivat Elämäntaitovalmentajan ohjauksessa-, Terveellistä arkiruokaa pienellä budjetilla-, Hyppää uuteen ammattiin!- ja Ota haltuun digitaalinen työnhaku! -valmennuksista. Palvelut hankittiin dynaamisina pienhankintoina ja palveluntuottajina toimi yrityksiä sekä 3. sektorin toimijoita.
Valmennuspalvelutapahtumien jälkeen asiakkaille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin valmennuksesta saatuja kokemuksia ja kiinnostusta kehittäjäasiakastoimintaan. Kehittäjäasiakastapaamisissa asiakkaat kertoivat kokemuksistaan palveluprosessista ja palvelutapahtumasta sekä valmennuspalvelun vaikutuksesta tilanteeseensa ja tulevaisuuden valmennustarpeista. Valmennuspalveluilla on voitu vaikuttaa asiakkaiden asenteisiin, sparrata ja motivoida asiakasta sekä lisätä uskoa työllistymiseen. Asiakaskokemuksissa nousi esille, että valmennukset olivat vahvistaneet hyvinvointia, kohentaneet itsetuntoa ja auttaneet elämänhallinnassa. Valmennukset olivat lisänneet käsitystä vahvuuksista ja niiden hyödyntämisestä, selkeyttäneet työllistämistä edistäviä tai muita jatkopolkuja, vahvistaneet työ- tai opiskeluvalmiuksia ja tuottaneet oppimista uusista asioista. Asiakkaat kokivat osallisuuden, työkyvyn, hyvinvoinnin ja itsetunnon kohenemista.
Hankkeessa pilotoitiin valmennuksia myös työkokeilun ajalle, mutta tarvitaan laajempi otos, että voidaan tehdä päätelmiä valmennusten vaikutuksesta työllistymiseen työkokeilun yhteydessä. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin, kuinka työkokeilun aikana hankittua osaamista voidaan opinnollistaa. Opinnollistamisen mallia rakennettiin oppilaitos- ja yhdistysyhteistyönä muualla Suomesta saatujen hyvien käytänteiden mukaisesti. Työkokeilun opinnollistamista aiotaan pilotoida Jyväskylässä työllisyyspalveluiden ja kahden ammatillisen oppilaitoksen toimesta.
Hankkeessa kehitettiin työssävalmennuksen mallia yhdistysyhteistyönä. Mallin avulla voidaan tukea 3. sektorilta avoimille työmarkkinoille siirtyvän asiakkaan nivelvaihetta, jotta työn aloittaminen yrityksessä yhdistystoiminnan jälkeen sujuisi mahdollisimman hyvin. 3. sektorilta työelämään jalkautuva valmentaja voi toimia asiakkaan työn aloituksen tukena. Tavoitteena työssävalmennuksessa on, että asiakas omaksuu valmiudet palkkatyön tekemiseen ja kiinnittyy työelämään. Hankkeen aikana mallia oli tarkoitus pilotoida työsuhteessa. Alueen rekrytoivia työnantajia kontaktoitiin työssävalmennuksen pilotoimiseksi pidempään työttömänä olleiden työllistämisen muotona. Työnantajia tiedotettiin työllistämisen tukimuodoista ja työssävalmennuksesta tukena työn aloitukseen. Asiakkaille sovittiin yrityksiin työkokeilujaksoja polutuksena palkkatuettuun työhön. Työnantajat kokivat tarpeelliseksi, että pitkäaikaistyötön voi aloittaa työkokeilulla, jotta kumpikin osapuoli näkee, onko työ sopiva. Mallia voidaan jatkossa pilotoida työkokeilun yhteyteen.
Hankkeen aikana saatiin tietoa asiakaskokemusten lisäksi palveluprosesseista, kuten asiakkaiden ohjautumisesta palveluihin, palvelutapahtumista sekä jatko-ohjautumisesta. Hankkeen aikana toteutettiin 75 valmennusta. Valmennustapahtuman katkeamaton päätökseen vienti, kuten työhön haku tukee vahvasti työllistymistä. Työllistymissuunnitelman toteutumiseksi on tärkeää, että asiakas ohjautuu palveluun omavalmentajan kautta ja palautuu valmennuksesta tarvittaessa asiakasohjaukseen. Hankkeessa tarjottavat valmennuspalvelut olivat esillä työllisyyspalveluiden www-sivuilla. Jatkossa kaikki asiakkaille tarjottavat palvelut tulevat www-sivuille palvelukoriin, josta omavalmentajat voivat esitellä asiakkaille palveluita. Asiakasohjaus valmennuspalveluihin tuodaan strategisesti osaksi omavalmentajien työnkuvaa. Pilotoidut valmennuspalvelut rakennettiin osaksi kokonaisvaltaisempia valmennuskokonaisuuksia, joilla tavoitellaan yhä enemmän työllistymisiä. Hanke toimi liikkeellepanevana voimana uudenlaiseen monituottajamalliseen palvelutarjontaan Jyväskylän työllisyyspalveluissa.