|
|
|
Hankekoodi: S22324
Hankkeen nimi: Laava
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Cygnaeuksenkatu 1
Puhelinnumero: 0295 024568
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/keski-suomi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pudas Marja Johanna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 024586
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
LAAVA-laatua ja vaikuttavuutta työllisyyden hoitoon – hankkeessa on kaksi tavoitetta: 1) uusien työllisyyttä edistävien palveluiden kehittäminen ja 2) tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen kehittäminen. Hankkeessa kehitettävät palvelut ovat JTYP-lain mukaisia palveluita.
Uudet, kehitettävät palvelut kohdennetaan kolmelle asiakasryhmälle: 1) alle 30-vuotiaat, 2) osatyökykyiset 3) yli 50-vuotiaat. Kehitystyö tapahtuu hyödyntäen erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä ja osallistaen eri sidosryhmiä.
Tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen osalta kehittämistyö kohdistuu 1) laadullisten vaikutusten mittaamiseen ja 2) tulosperusteisten hankintamallien kehittämiseen (määrälliset ja laadulliset kriteerit tulospalkkion perusteena) ja, 3) vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen raportoinnissa ja päätöksenteossa. Laadulliset vaikutukset tarkoittavat esim. asiakkaan osaamisen, hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien vahvistumiseen liittyvää mittaamista ja kyseisiin teemoihin liittyvien mittareiden pilotointia.
Hankkeen tuloksena syntyy vaikuttavampia, uusia palveluita sekä palveluiden vaikuttavuuteen perustuvia ohjauskeinoja. Näillä molemmilla on välillisiä vaikutuksia hankkeen kohderyhmän työllistymiseen tai etenemiseen kohti työllistymistä (parantuneet työllistymisvalmiudet). Kohderyhmille suunnattujen työvoimapalveluiden laatu ja tarjonta on hankkeen myötä parantunut.
Hankkeen perusteena ovat mm. seuraavat asiat:
koronapandemian aiheuttama haasteellinen nuorten työmarkkinatilanne
hallituksen tavoitteet liittyen osatyökykyisten työllistymiseen.
Kuntakokeilujen myötä syntyvät uudet asiakasryhmät, analyysit yli 50 – vuotiaiden työmarkkinatilanteesta ja tarve tarkemmalle asiakasryhmittelylle ja uusien palveluiden kehittämiselle.
Alle 30-vuotiaat nuoret työnhakijat
Osatyökykyiset työnhakijat
Yli 50-vuotiaat työnhakijat
Muut työnhakijat
Keski-Suomen kuntakokeilujen asiantuntijat
ELY-keskusten hankinta-asiantuntijat
Keski-Suomen TE-toimiston asiantuntijat siirretty välillisistä kohderyhmistä (7.6.2022)
Keski-Suomen alueen kunnat
Alueen työnantajat
Alle 30-vuotiaat nuoret työnhakijat
Osatyökykyiset työnhakijat
Yli 50-vuotiaat työnhakijat
TE-palvelujen tuottajat
Muut hankintojen kehittämisestä kiinnostuneet asiantuntijat / henkilöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 138
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 337 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 138
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Uurainen, Jyväskylä, Pihtipudas, Joutsa, Karstula, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Keuruu, Kinnula, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kannonkoski, Toivakka, Muurame, Luhanka, Laukaa, Konnevesi, Jämsä, Kivijärvi, Multia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Laava- laatua ja vaikuttavuutta työllisyyden hoitoon- hankkeen tavoitteena oli 1) uusien työllisyyttä edistävien palveluiden kehittäminen ja 2) tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen kehittäminen. Uudet, kehitettävät palvelut kohdennettiin hankkeen kolmelle, heikommassa työmarkkina-asemassa olevalle, asiakaskohderyhmälle: 1) alle 30-vuotiaat nuoret, 2) osatyökykyiset ja 3) yli 50-vuotiaat työnhakijat. Tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen osalta kehittämistyö kohdistui 1) laadullisten vaikutusten mittaamiseen, 2) tulosperusteisten hankintamallien kehittämiseen (määrälliset ja laadulliset kriteerit) ja 3) vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen raportoinnissa ja päätöksenteossa.
Hankkeessa syntyi kehittämistyön tuloksena kolme uutta työllisyyttä edistävää työhönvalmennuspalvelua, jokaiselle kohderyhmälle oma uusi Koutsi- työhönvalmennus. Kaikissa kehitetyissä palveluissa on pilotoitu asiakasmuutoksen mittaamista (laadulliset vaikutukset) ja mittaustulosten hyödyntämistä tulosperusteisissa malleissa yhdessä työllistymisen tulosten kanssa (laadulliset ja määrälliset kriteerit tulospalkkion perusteena) ja näin kehitetty myös tavoitteen kaksi mukaisia tulos- ja vaikuttavuusperusteisia hankintoja. Yhteiskehittäminen TE-toimiston, alueen työllisyyden kuntakokeilujen, ELY-keskuksen ja asiakkaiden kanssa oli merkittävässä roolissa Laava-hankkeessa kehitetyissä palveluissa. Asiakkaiden osallistuminen nostettiin uudelle tasolle asiakasosallisuuden myötä.
Ensimmäisenä hankkeessa kehitettiin Urakoutsi- palvelu alle 30-vuotiaille nuorille, jossa asiakasmuutosta mitattiin Työelämätutkalla. Työelämätutka on kehitetty TE-toimistojen ohjauspalvelujen seurantaa ja arviointia varten. Menetelmä sisältää kahdeksan ulottuvuutta. Menetelmän avulla voidaan seurata työn tai koulutuksen löytämiseen vaikuttavia tekijöitä ja asiakkaan työelämäsuhteen etenemisen onnistumista. Toinen hankkeessa kehitetty uusi palvelu oli osatyökykyisille suunnattu Kykykoutsi ja muutoksia asiakkaiden koetussa työ- ja toimintakyvyssä seurattiin THL:n Kykyviisarilla. Kykyviisari on itsearviointikysely, jonka avulla työikäinen henkilö voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Kyselyä hyödynnetään usein palveluissa, jotka on suunnattu työttömille ja haastavassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Kolmas uusi palvelu sai nimekseen Muutoskoutsi ja sen avulla tuettiin yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden työllistymistä ja seurattiin työllistymisedellytysten kehittymistä hankkeessa kehitetyn muutosmittarin avulla. Uudet palvelut ovat saaneet paljon hyvää palautetta asiakasohjausta tekeviltä tahoilta (TE-toimisto ja alueen kuntakokeilut) ja osallistujilta. Palveluissa on myös saatu tehtyä näkyväksi laadullista vaikuttavuutta pilotoitujen mittareiden kautta. Urakoutsi- ja Muutoskoutsi-palvelu jatkavat työllisyyspalveluiden valikoimassa myös ensi vuonna.
Tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen kehittämistyönä hankkeessa on syntynyt Tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen rakennuspalikat- käsikirja. Käsikirja kokoaa yhteen tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen kokemuksia Suomessa usean vuoden ajalta ja lisäksi se tarjoaa esimerkkejä erilaisista tulosperusteisista malleista. Myös hankkeessa kehitetyt mallit ovat mukana käsikirjassa. Käsikirjaa voivat hyödyntää kaikki, jotka suunnittelevat tai toteuttavat tulos- ja vaikuttavuusperusteisia hankintoja. Hankkeessa arvioitiin myös Keski-Suomen alueen työvoimakoulutusten vaikuttavuutta Työvoimakoulutuksen jälkeen-. rekisteritutkimuksen avulla.