RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22294, Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankeen tarve on tullut selkeästi esille laajoissa keskusteluissa sidosryhmien, isojen elintarvikeketjun toimijoiden, kaupan, yrittäjien ja viljelijöiden kanssa. Vastuullisuus omassa yrityksessä halutaan todentaa mittaamalla ja samalla osoittaa, mitä kehitystä on tehty ja otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Samalla halutaan saada tietoa, voiko vastuullisuudesta saada kilpailukykyä ja kannattavaa liiketoimintaa.
Vastuullisuus on voimakas ostokäyttäytymistä ohjaava tekijä erityisesti nuorilla aikuisilla. Jotta elintarvikeketju ja erityisesti alkutuotanto pystyy tulevaisuudessa vastaamaan kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin, on vastuullisuus vietävä yrittäjien ja viljelijöiden arkeen toimintatavoiksi. Vastuullisuuden perusta luodaan alkutuotannossa ja pieni osuus siitä muodostuu jalostavassa ketjussa. Vastuullisuus on myös tuotteiden ja yritysten kilpailukykytekijä ja sitä kautta liittyy tuotteiden hintaan ja yritysten brändiin.

Hankkeeseen mukaan lähdöstä on keskusteltu laajasti eri toimijoiden kanssa ja se on saanut kannatusta. Hanke tarvitsee mukaan laajasti elintarvikeketjun toimijoita sen kaikista osista.

Hankkeen tavoitteena on saada vastuullisuus luontevaksi osaksi hankkeeseen osallistuvien yritysten ja maa- ja puutarhatilojen arjen tekemistä ja tuottaa niille kilpailukykyä ja parempaa tulosta. Hankeen tavoite on saada tehtyä kaikille yrityksille vastuullisuuskartta, joka ohjaa yrityksen tavoitteita, tekemistä ja viestintää. Tavoite on myös saada tuloksia aikaan sekä lyhyessä että pitkässä elintarvikkeiden tuottamisen ja jakelun ketjuissa. Keskeinen tavoite on osaamisen merkittävä kasvaminen hankkeeseen osallistuneille.

Hanke koostuu seitsemästä konkreettisesta työpaketista, joilla katetaan koko vastuullisuuden prosessi ja jotka muodostavat yhdessä loogisesti toteutettavan kokonaisuuden.
• Työpaketissa 1 luodaan ymmärrys ja yhteinen näkemys elintarvikeketjussa toimivien kanssa vastuullisuudesta ja vastuullisuuden eri elementeistä, mitä sisältää ja mitä pitää tehdä, jotta päästään tuloksiin.
• Työpaketissa 2 tehdään yrityskohtaista konsultointia, jossa määritetään kunkin maatila- ja maaseutuyrityksen vastuullisuuskartta, määritetään tavoitteet ja tekemiset.
• Työpaketissa 3 työstetään asioita yhdessä työpajoissa ja koulutuksissa, joissa vahvistetaan viitekehyksiä ja tuetaan yrittäjien ja organisaatioiden osaamista vastuullisuudesta ja sen merkityksestä.
• Työpaketissa 4 käsitellään kotimaisen työvoiman käyttämistä maataloudessa, mahdollisuudet ja valmennustarpeet sekä tulevaisuuden riskien minimoiminen huoltovarmuuden näkökulmasta
• Työpaketissa 5 työstetään vastuullisuus brändin elementtejä elintarvikeketjussa isojen ja pienien elintarvikeketjun toimijoiden ja yrittäjien kanssa
• Työpaketissa 6 keskitytään kehittämiseen eri toimijoiden kanssa ja miten se toteutetaan yrityksissä, mitä sisältää ja mitä tuloksia halutaan saavuttaa mitatusti
• Työpaketissa 7 keskitytään hankehallintoon ja koordinaatioon, jotta hanke toimii tehokkaasti ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja se vie saavutetut asiat käytännöksi valtakunnan laajuisesti-

Työpajoissa työstetään vastuullisuuden ulottuvuuksia painottaen ympäristö, sosiaalista ja taloudellista vastuuta ja niiden konkretisointia osallistujien kanssa tavoitteena saada aikaan laajaa vuorovaikutusta, näkemysten vahvistumista ja osaamisen kasvua. Saadut tulokset viedään seuraaviin työpaketteihin, jolloin osallistujien näkemykset jalostuvat koko hankkeen ajan konkreettiseksi tekemiseksi ja viesteiksi.

Hankkeen tuloksena saadaan osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi. Näiden tekijöiden avulla varmistetaan, että elintarvikeketju kehittyy alueellisesti vastuullisuuden näkökulmasta ja kytkeytyy valtakunnallisiin ketjuihin vahvana osana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmät ovat maatilat ja maaseutuyrittäjät, jotka liittyvät elintarvikkeiden alkutuotantoon, jatkojalostukseen tai elintarvikkeita hyödyntävään liiketoimintaan. Lisäksi hankkeessa ovat mukana isot elintarvikeketjun toimijat ja lähiruokaa tuottavat yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä toimijoita hankkeessa ovat elintarvikeketjuun kuuluvat sidosryhmät, jotka ovat sidoksissa alaan, mutta eivät ole tämän hankkeen toimijoita. Kuluttajat ovat yksi tärkeä toimija hankkeessa, mutta sen mukaan ottaminen on vaikea ja siksi kuluttajat toimivat tässä hankkeessa pilottien sparraajina eli testaajina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 267

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 363

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 281

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 134

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva, Joroinen, Heinävesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa toimenpiteitä ei kohdisteta erityisesti kumpaankaan sukupuoleen eikä pelkästään päävastuulliseen yrittäjään. Hanke vahvistaa toiminnallaan uudenlaista eri toimialoja yhdistävää toimintaa, joka edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sisällöllisesti hanke edistää miesten ja naisten tasapuolista kohtelua. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet päästä mukaan osaksi toimintaa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteet ovat muualla kuin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	5
Maataloutta harjoitetaan Suomessa luonnonvaroja säästäen. Vastuullisuus hankkeessa korostuu elintarviketuotantoon käytettävien luonnonvarojen kestävämpi käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	4
Yksi keskeinen vastuullisuuden osa alue on imastomuutoksen huomoiminen, hankkeessa tuetaan toimia, jotka vähentävät ilmastokuormitusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	4
Hankkeen tavoitteena on kestävän ja vastuullisen elintarviketuotannon kehittäminen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito on arvoketjun alkupäässä yksi tärkeimpiä osa-alueita, jotta suomalisen elintarvikkeiden kilpailukykyä voidaan pitää yllä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	4
Hanke vahvistaa omalta osaltaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä ja yhtenä osa-alueena kokokonaisvaltainen vastuullisen tuotannon ja jalostamisen kehittäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä toimia Natura 2000- ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Hanke keskittyy vastuullisen elintarviketuotannon kehittämisen tukemiseen. Tähän kuuluvat vahvasti mukaan kokonaisvaltainen raaka-aineiden, materiaalien tehokas hyödyntäminen, sivuvirtojen kierron ja tehokkaamman käsittelyn edistäminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	2
Vastuullisuuden näkökulmasta kestävän elintarviketuotannon kehittämisessä ja kannattavuuden lisäämisessä ovat tehokkaiden uusiutuvien energialähteiden parempi hyödyntäminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	4
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen äkökulmana elintarviketuotanto on hankkeen keskeinen lähtökohta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	5
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista elitarviekeketjun yhteisen keskustelun käymisessä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hanke on neutraali näiden toimien suhteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	6
Hanke edistää yrittäjien hyvinvointia. Myös sidosryhmät hyötyvät. Kausityövoiman saatavuuden varmistaminen luo yrittäjien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	3	4
Hanke tukee monialaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Luo siten välillisesti hyvän perustan ylläpitää ja edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	4
Hanke tarjoaa välineitä yrityksen johtamiseen maatila- ja maaseutuyrittäjille. Yhdenvertasiuutta parantaa myös kotimaisen ja ulkomaisen kausityövoiman vastuullinen käyttö.
Kulttuuriympäristö	0	2
Hankkeessa tehtävien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan tarvittaessa huomioon alueen kulttuuriympäristö.
Ympäristöosaaminen	3	5
Vastuullisuuden näkökulmasta ympäristö ja sen kunnioittaminen on tärkeitä asioita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeen tavoitteena oli saada vastuullisuustyö luontevaksi osaksi hankkeeseen osallistuvien maa- ja puutarhatilojen arjen tekemistä. Hankkeen avulla haluttiin saada yrittäjät näkemään vastuullisuus mahdollisuutena kehittää tuotantoa ja saattaa jo tehty vastuullisuustyö näkyväksi. Tämän tavoitteen täyttämiseksi tarvittiin tiivistä sidosryhmätyötä ja keskusteluja yhteisen ymmärryksen, keinojen ja tavoitteiden selkeyttämiseksi. Vastuullisuustekojen toivottiin tuottavan yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään ja taloudellista tulostaan. Lisäksi haluttiin saada näkymä siitä, miten yrittäjä täyttää kaikkien tuotteiden ostajien vastuullisuusohjelmien kriteerit ja näin osallistuvat vastuullisuusohjelmien tavoitteiden täyttymiseen.

Hankkeen toimintaan osallistuville yrityksille kehitettiin vastuullisuuskartta ohjaamaan yrityksen tavoitteita, tekemistä ja viestintää. Vastuullisuuskartta käsitti vastuullisuustyön viisi eri osa-aluetta: sosiaalinen vastuullisuus (yrittäjän hyvinvointi ja henkilöstö), talous, paikallisuus, ympäristövastuu (ravinnehuuhtoutumien hallinta ja ilmasto, monimuotoisuus, energiankäyttö ja kierrätys). Vastuullisuuskarttaa työstettiin yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa, jotta saatiin kattava näkemys vastuullisuuteen liittyvistä asioista.

Kartoitustyökalua testattiin 22:lla eri tuotantosuuntaa edustavalla maatilalla. Tuloksista selvisi, että alkutuotannossa panostetaan sekä ympäristön hoitoon että eläinten hyvinvointiin. Näiden osa-alueiden vastuullisuuden taso todettiin erinomaiseksi. Kaikissa tehdyissä kartoituksissa heikoimmalla tasolla oli yrittäjän oma hyvinvointi, useimmissa myös talous. Tulosten perusteella yrityksille laadittiin suunnitelma ja toimenpide-ehdotuksia annettiin vastuullisuustyön osa-alueiden kehittämistä varten. Neuvonta- ja koulutustoimijat sekä muut sidosryhmät ovat olleet hyvin kiinnostuneita vastuullisuuskartoituksesta ja siitä saaduista tuloksista. Sidosryhmät painottivat omia vastuullisuusohjelmiaan saatujen tulosten perusteella.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hanke oli näkyvästi esillä Farmari-näyttelyssä Mikkelissä 30.6.-2.7.2022, missä pilotoitiin tilojen vastuullisuusviestintää. Paitsi ProAgrian osastolla ja ohjelmissa, hankkeen toiminta näkyi myös kotieläinkentällä. Jokaiselle näyttelyyn eläimiä tuoneelle eteläsavolaiselle maatilalle tehtiin vastuullisuuskartoitus, josta osoituksena oli tilakohtaiset tulokset, joita yrittäjät esittelivät keskustellessaan teemasta toisten yrittäjien ja kuluttajien kanssa, sekä ”Timanttista vastuullisuutta” -merkki. Merkin sisältöä avattiin näyttelyn aikana sekä kuluttajille että sidosryhmien edustajille. Esillä oli myös vastuullisuudesta kertovat näyttävät taulut eri puolilla näyttelyaluetta. Uusien sidosryhmien kanssa jatkettiin keskustelua ja yhteistä tavoiteasetantaan Farmarin jälkeen. Tulosten esilletuonti laajasti Farmarissa nosti hyvin esille yhteiskunnallista keskustelua maatalouden vastuullisuudesta ja siellä jo tehtävästä työstä.

Korona-aika rajoituksineen käytännössä poisti mahdollisuuden koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Eri toimijoiden koulutus- ja kurssitoiminnan siirryttyä yhtäkkiä verkkoon koko Suomessa, webinaarit ja sähköiset työpajat kärsivät osallistujapulasta. Hankkeen toiminta jatkuikin Teams-tapaamisina, mahdollisuuksien mukaan ryhmätöitä hyödyntäen. Kohderyhmälle tuotettiin myös podcasteja, täysin uutena tiedonvälityksen muotona ProAgria Etelä-Savossa. Yrityksen rekrytointitoimista nauhoitettiin viisi podcastjaksoa. Lisäksi yhden podcast-jakson verran pohdittiin lammastuotannon näkökulmasta, kuinka yhteistyö tuottajaorganisaation kanssa voisi parantaa vastuullisuuskartoituksissa todettuja kehityskohteita, yrittäjien hyvinvointia ja yrityksen taloutta.

Yhteistä näkemystä vastuullisuudesta ja sen osa-alueista haettiin keskustelemalla aiheesta monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Hankeaikana muuttunut maailmantilanne lisäsi yhteistyötarvetta maatalous- ja kausityövoiman saatavuuden parantamiseksi. Hankkeessa mukana olleiden sidosryhmien Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja alueellisen Osuuskauppa Suur-Savon kanssa käytiin keskusteluja koko ketjun vastuullisuudesta ja toimenpiteistä, jolla varmistetaan ketjun toimivuus ja tuetaan viljelijän työtä. Toimenpiteinä nousi Osuuskaupan kanssa sopimusviljelijöiden ehtojen mm. hinnoittelun muuttaminen, vastuullisuustyön laajempi esille nosto eri kanavissa ja Tulevaisuusvalmennusten sisällön painotus hankkeen mukaisesti. MTK:n kanssa tuloksena saavutettiin laaja yhteistyö vastuullisuusohjelmien integroinnissa ja tiekarttojen hyödyntäminen jatkotyöstössä sekä vastuullisuustavoitteiden yhtenäistämistä. Tärkein yhteinen saavutus oli yhteisen ymmärryksen saavuttaminen, mikä tuo hyvän pohjan jatkotyöskentelyyn. Hankkeessa kehitettyä vastuullisuuskarttaa tullaan mahdollisesti hyödyntämään ProAgrian ja MMM:n välisen tulossopimukseen liittyvässä työssä viljelijöiden ja yritysten kanssa.

Sidosryhmäkeskusteluja käytiin vastuullisuuden kaikista näkökulmista laajasti koko sektorin kanssa. Keskusteluihin osallistuivat mm. Valio, OP Ryhmä, maa- ja metsätalousministeriö, MTK, LähiTapiola, S-ryhmä, S-pankki, Säästöpankkiliitto, Nordea, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, Faba osuuskunta, Mtech Digital Solutions Oy, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Ruokavirasto ja median toimijoita. Keskustelut ja niiden sisällössä olleet tulokset ja jatkotyöstömahdollisuudet olivat merkittävä saavutus. Sidosryhmien näkemysten yhdistäminen hankkeen tuloksiin sai monet sidosryhmät pohtimaan viljelijän asemaa vastuullisuustyössä. Käydyt keskustelut tuottivat yhteisiä linjauksia, ymmärrystä viljelijän roolista ja selkeää etenemistä vastuullisuustyössä ja myös pohdintaa hinnoittelusta ja sen mahdollisuuksista. Lisäksi tuloksena saavutettiin yhteiskunnallista keskustelua viljelijöiden vastuullisuustyöstä, siitä mitä jo nyt tehdään ja mitä tekeminen tarkoittaa koko yhteiskunnan näkökulmasta. Jatkotekemisenä kaikki sidosryhmät toivoivat keskusteluyhteyden ja yhdessä tekemisen jatkuvan.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat