RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22264, EKAmies - Etäpajalta ammattiin ja työhön

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Päätavoite tässä hankkeessa on nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy ja miesten tasa-arvon lisääminen Etelä-Kymenlaaksossa.

Tavoitteet:
1. Nuorten miesten osaamisidentiteetin kehittyminen kolmivaiheisesti
- Motivoituminen osallistumaan yhteiskuntaan askel kerrallaan, arjen hallinnan parantuminen
- Mielekkään opiskelu/oppisopimuspaikan löytäminen, opintojen loppuun saattaminen
- Työllistyminen tai työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin sijoittuminen
2. Uusien, innovatiivisten toimintatapojen ja menetelmien luominen miesten ohjaukseen
3. Verkostomaisen työskentelytavan ja yhteistyön kehittäminen Harjun oppimiskeskuksen, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Rannikkopajojen (Nuorten työpajat ja Etsivä nuorisotyö) välillä, Harjun oppimiskeskuksen ja Ekamin yhteiset kokeilut lisääntyvät ja tulevat osaksi alueellista ohjausmallia

Toimenpiteet
Hankkeessa pyritään vahvistamaan miesten osaamisidentiteettiä kolmivaiheisesti OSATA-hankkeen tulosten pohjalta. (Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillinen osaaminen ja opetus. Journal 05.08.2019, HAMK)

Työpaketti 1: Ensimmäisellä tasolla tuetaan miesten osaamisidentiteetin rakentumista yksilöllisellä tasolla.

Aluksi kartoitetaan ja kontaktoidaan kohderyhmää yhteistyökumppaneiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään ainakin seuraavien tahojen kanssa: Etsivä nuorisotyöntekijät ja erityisesti syksyllä 2020 Etelä-Kymenlaakson alueella toimintansa aloittavat oppilaitosetsivät, Rannikkopajojen valmentajat, Ekamin ja Harjun oppimiskeskuksen opinto-ohjaajat ja opiskeluhuollon toimijat, kuten kuraattorit, terveydenhoitajat ja psykologit, Kotkan, Haminan ja Pyhtään Ohjaamot, TE-toimisto ja muut nuorten kanssa toimivat tahot.

Ensimmäisenä portaana kohti nuorten miesten tavoittamista ja heidän yksilöllisen osaamisidentiteettinsä vahvistamista käytetään työvälineenä erilaisia digivälineitä yhteydenpitoon ja etätyöskentelyyn, esim. nuorten suosima Discord sekä Rannikkopajojen ja oppilaitosten etäopetus- ja valmennusalustat. Toiminnassa hyödynnetään pelillistämistä.

Huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten miesten osaamisidentiteetin rakentumiseen ja esim. kielitaidon ja kulttuuriosaamisen kehittymisen tukemiseen. Erilaisia ohjaustapoja ja -menetelmiä kokeillaan nuorten miesten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Etänä voidaan toteuttaa yksilöllisiä ja ryhmätehtäviä sekä kokeilla toimia, joilla voidaan vähentää nuorten miesten eristäytymistä kotiinsa, esim. jännittäjien ryhmä verkossa. Samalla pyritään Kamoon –hankkeen toimenpiteitä ja kokemuksia hyödyntäen luomaan vertaisryhmiä verkkoon. Verkkotyöskentely voi toimia siltana fyysistä läsnäoloa tukevaan toimintaan, mm. tapaaminen pop up -pelihuoneessa, jossa voi myös matalalla kynnyksellä tavata valmentajaa.

Toiminnan edetessä kootaan kokemuksia digiohjauksesta etätyöpajan toimintatavoiksi ja sisällöiksi tavoitteena etätyöpajatoiminnan malli. Päävastuu tästä työpaketista on Rannikkopajojen toimijalla, mutta toimintaan osallistuvat ja ohjaavat asiakkaita kaikki hankkeessa mukana olevat tahot.

Työpaketti 2: Toisella tasolla osaamisidentiteetin rakentumisessa on oman roolin ja itseen kohdistuvien odotusten tiedostaminen yhteisössä toimimisessa.

Yksilöllisellä ja pienryhmäohjauksella tuetaan nuorten miesten sosiaalisten taitojen kehittymistä käyttäen menetelmänä tulevaisuusohjausta. Miehiä autetaan löytämään omat vahvuutensa ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Osalle miehistä sopii käsillä tekeminen tai luontoa ja seikkailupedagogiikkaa hyödyntävä toiminta. Näitä kokeillaan hyödyntäen Ekamin, Harjun oppimiskeskuksen ja Rannikkopajojen olemassa olevia oppimis- ja työympäristöjä, jotka tarjoavat yhteistyössä runsaan valikoiman mahdollisuuksia erilaisille kokeiluille. Ekamilla ja Harjun oppimiskeskuksella on lukuisa joukko olemassa olevia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa. Kokeiluissa on mahdollista hyödyntää yhteistyöyritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa järjestettävää toimintaa, jota voidaan dokumentoida ja opinnollistaa nuoren osaamisportfolioon. Tarpeen mukaan hyödynnetään kykyviisaria henkilökohtaistetun arvioinnin tukena.

Nuorten miesten ohjausta kehitetään etsimällä uusia, toimivia tapoja uraohjaukseen väärien koulutusalavalintojen vähentämiseksi. Samalla kehitetään ohjaushenkilöstön osaamista mm. sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa niin, ettei sukupuoli määrittäisi enää niin paljon alavalintoja kuin aiemmin. Yhteistyötä tehdään nuoren tarpeiden mukaisesti eri tahojen kanssa ja samalla vahvistetaan ohjauksen yhteistyöverkostoa. Ohjaustapoja ja –keinoja dokumentoidaan hankkeen edetessä ja ne kootaan digitaaliseksi työkalupakiksi.

Tästä työpaketista päävastuu on Ekamin oppilaitoksen toimijoilla yhteistyössä Harjun oppimiskeskuksen ja Rannikkopajojen hanketoimijoiden kanssa.

Työpaketti 3: Kolmannessa vaiheessa tuetaan osaamisidentiteetin rakentumista yhteiskunnallisella tasolla, ammatillisena osaajana ja kansalaisena.
Tässä työpaketissa huomioidaan oppivelvollisuusiän nostamisen mukanaan tuoma uusi nivelvaihe. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta. Oppivelvollisuuden päättyessä riski opiskelun keskeyttämiseen on suuri ja tähän nivelvaiheeseen hankkeessa pyritään löytämään ennaltaehkäiseviä toimia.

Opintojen loppuun saattamista ja työllistymistä tuetaan toiminnallisilla työpajaryhmillä oppilaitoksissa ja Rannikkopajoilla osana koulutusalojen ja työpajojen toimintaa. Mukaan motivoidaan myös jo aiemmin opintonsa keskeyttäneitä nuoria miehiä, joita tilastojen mukaan Etelä-Kymenlaakson alueella on paljon.

Ekamin ja Harjun oppimiskeskuksen yhteistyöllä suunnitellaan ja pilotoidaan tutkinnon osien suorittamista toisessa oppilaitoksessa nuorten miesten ja alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Rannikkopajojen nuorten työpajatoiminnan, Etsivän nuorisotyön ja Harjun oppimiskeskuksen yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään uusia yhteistyömuotoja ohjaukseen erityisesti Haminan, Miehikkälän ja Virolahden nuorten miesten aktivoimiseksi ja työllistymisen edistämiseksi.

Käytännön kokeiluista kerätään kokemuksia yhteiseen digitaaliseen ohjauksen työkalupakkiin.

Tästä työpaketista vastaavat oppilaitokset Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Harjun oppimiskeskus. Työhön osallistuvat myös Rannikkopajojen toimijat.

Kaikki työpaketit alkavat ajallisesti vuoden 2021 alkupuolella ja toimivat rinnakkain. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti asiakaspalautteiden ja organisaatioiden omien toimintajärjestelmien mukaisesti.

Tulokset:
1. 35 nuorta miestä on osallistunut hankkeen toimenpiteisiin, 15 on saanut tutkinnon/tutkinnon osan valmiiksi, 10 on työllistynyt

2. Digitaalinen menetelmäpankki nuorten miesten ohjauksen tueksi

3. Etätyöpajatoiminnan malli

4. Tiivistynyt, kuvattu yhteistyöverkosto ohjaukseen Harjun oppimiskeskuksen, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Rannikkopajojen välille

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alle 29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja muun sukupuoliset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki syrjäytymisvaarassa olevat miehet, ohjaus- ja opetushenkilöstö, työnantajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 674

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 055

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 566

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 074

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Hamina, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 35

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Valtakunnallisella tasolla on havaittu, että jo nykyisen oppivelvollisuuden keskeyttäjissä enemmistö on miehiä (THL 2018). Miesten osuus ilman toisen asteen tutkintoa olevien ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden joukossa on naisia suurempi. Sama linja näkyy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ilman toisen asteen tutkintoa työttömänä olevien alle 25-vuotiaiden osalta vahvana ja erityisesti Etelä-Kymenlaaksossa sukupuolten välinen ero oli vieläkin suurempi: miehiä on lähes kaksinkertainen määrä tästä joukosta naisiin verrattuna. Myös kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä enemmistö on miehiä. Sekä Rannikkopajojen että Etsivän nuorisotyön asiakkaina on miehiä enemmän kuin naisia. Sama ilmiö näkyy Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa opintonsa keskeyttäneiden tilastoissa. Nämä luvut osoittavat monien valtakunnallisten tutkimusten ohella miesten naisia suurempaa riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta ja työelämästä. Erityisesti luvuissa näyttää myös korostuvan Etelä-Kymenlaakson tilanne. Myös maahanmuuttajanuorten parissa on enemmän miehiä työttöminä ja esim. Rannikkopajojen maahanmuuttajataustaisista asiakkaista vuonna 2019 miehiä oli 70 ja naisia 30. Nuoret naiset myöskin oppivat kokemuksen mukaan kielen ja perustaidot miehiä nopeammin. Maahanmuuttajamiehille on paikallaan etsiä uusia ohjauksellisia ratkaisuja. Joskus syrjäytymisen taustalla on myös muunsukupuolisuus, mikä tulee ilmi yleensä ainoastaan hyvin henkilökohtaistetussa ohjauksessa. Menestyminen peruskoulussa on osalle pojista vaikeampaa kuin tytöille. Tätä on selitetty poikien tyttöjä hitaammalla kehityksellä ja sillä, että peruskoulussa käytetyt toimintatavat sopivat usein paremmin tytöille. Tämä näkyy osalla nuoria miehiä suhtautumisena kouluun ja opiskeluun. Ammatillisessa oppilaitoksessa monien opintojen keskeyttämisten taustalla on poissaolot ja motivaation puute. Nuoren miehen osaamisidentiteetti ei ole kehittynyt ja oman osaamisen arviointi ja näkyväksi tekeminen ei onnistu. Osa nuorista miehistä jää helposti kotiin, vuorokausirytmi on sekaisin ja pelaaminen tärkein ajanviete, integroituminen yhteiskuntaan on heikkoa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat miehet ja muunsukupuoliset. Hankkeessa etsitään, pilotoidaan ja kerätään digitaaliselle alustalle keinoja, jotka nimenomaan tukevat miesten etenemistä kohti ammattia ja työtä. Muunsukupuoliset henkilöt jäävät helposti huomiotta ohjauksessa. Ohjaushenkilöstön osaamista lisätään sukupuolisensitiivisessä ja voimavarakeskeisessä ohjauksessa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten miesten koulutuksellista tasa-arvoa ja työllistymismahdollisuuksia. Tällä hetkellä naiset saavat ammatillisessa koulutuksessa miehiä paremmin tutkinnot suoritetuksi loppuun ja työllistyvät miehiä paremmin. Hankkeessa pohditaan, miksi koulutus, koulutusta edeltävä sekä koulutuksen aikainen ja myös työelämään ohjaava uraohjaus ei näyttäisi toimivan miesten kohdalla niin hyvin kuin naisilla. Samalla kehitetään ja kokeillaan nimenomaan miehille paremmin toimivia ratkaisuja motivoitumiseen, osallistumiseen, opiskeluun ja työllistymiseen. Toiminnassa pyritään kohderyhmä osallistaen luomaan nimenomaan miehiä tukevia keinoja nuorten miesten omasta maailmasta käsin. Hankkeessa toimitaan sukupuolisensitiivisesti ja pyritään huomioimaan myös muunsukupuoliset henkilöt. Uraohjauksessa korostuvat alat, joilla ei perinteisesti ole paljon miehiä edustettuina.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	3
Kymenlaaksossa on työvoiman kohtaanto-ongelma, toisaalta on työttömänä paljon esim. nuoria miehiä, mutta toisaalta joillakin aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Hankkeessa pyritään tukemaan nuoria miehiä rakentamaan osaamisidentiteettiään, suorittamaan ammatillinen koulutus ja aktiivisesti hakeutumaan työmarkkinoille. Tämä onnistuneen uraohjauksen tuella on omiaan auttamaan elinkeinoelämää löytämään osaavaa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	2
Hankkeessa kehitetään digitaalinen työkalupakki miesten ohjaukseen soveltuvista parhaista keinoista, etätyöpajatoiminnan malli sekä ohjausyhteistyön malli Ekamin, Rannikkopajojen ja Harjun oppimiskeskuksen välille.
Liikkuminen ja logistiikka	1	0
Etätyöpajan ja etäohjauksen kehittäminen vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy, opintojen loppuun saattaminen ja työllistyminen tukee nuorten miesten sosiaalista, psyykkistä ja taloudellista hyvinvointia. Se on hankkeen päätavoitteita. Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemisellä on myös laajoja yhteiskunnallisia vaiktutuksia, esim. rikollisuuden väheneminen, taloudelliset säästöt, jne. Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018-2021 toimeenpanosuunnitelman 2019-2020 mukaan on tavoitteena kehittää Kymenlaakson asuin- ja kulttuuriympäristöä niin, että asukkaiden osallisuus ja aktiivisuus lisääntyy. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy nahdään siinä merkittävänä tavoitteena.
Tasa-arvon edistäminen	10	7
Hankkeen päätavoite on miesten tasa-arvon parantaminen koulutuksellisesti ja työllistymisen näkökulmasta. Tavoitteena on, että hanke vähentäisi miesten ja naisten eroja opintojen keskeyttämis- ja työllisyystilastoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	5
Osana tasa-arvokehitystä tulee nyös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus. Kun osaamisidentiteetti kehittyy, mahdollistuu toimiminen täyspainoisena yhteiskunnan jäsenenä, työtekijänä, veronmaksajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttaja- ja romanitaustaisiin miehiin ja pyritään tukemaan heidän yhteiaskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuuttaan. Käyttämällä digitaalisia keinoja lisätään myös hankkeessa mukana olevien henkilöiden työlämässä tarvittavia digitaitoja, mikä lisää eri lähtökohdista tulevien henkilöiden yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

EKAmies – Etäpajalta ammattiin ja työhön hankkeen päätavoitteena oli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy ja miesten tasa-arvon lisääminen Etelä-Kymenlaaksossa. Varsinaisia tavoitteita olivat:
1. Nuorten miesten osaamisidentiteetin kehittyminen kolmivaiheisesti:
- motivoituminen osallistumaan yhteiskuntaan, arjen hallinnan parantuminen
- mielekkään opiskelu/oppisopimuspaikan löytäminen, opintojen loppuun saattaminen
- työllistyminen ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumine
2. Uusien innovatiivisten toimintatapojen ja menetelmien luominen miesten ohjaukseen
3. Verkostomaisen työskentelytavan ja yhteistyön kehittäminen Harjun oppimiskeskuksen, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Rannikkopajojen välillä. Harjun ja Ekamin yhteiset kokeilut lisääntyvät ja tulevat osaksi alueellista ohjausmallia.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui 32 nuorta miestä. Heistä 11 on saanut tutkinnon/tutkinnonosan valmiiksi ja 5 on työllistynyt. Muita valmennuksen kautta tulleita tuloksia ovat mm. koulutukseen, työkokeiluun, armeijaan, kuntouttavaan työtoimintaan ja eläkkeelle siirtyminen. Hankkeen tulokset saavutettiin yksilö-, ryhmä- ja etävalmennuksen menetelmiä käyttäen.
Hankkeessa laadittiin It’s learning -alustalle ohjauksen digitaalinen työkalupakki. Työkalupakki sisältää mm. opiskelujen loppuun saattamiseen, työnhakuun ja oman elämän arjenhallintaan liittyviä ohjeita ja tehtäviä.
Ohjauksen digitaalisen työkalupakin sisältö on muotoutunut hankkeesta saatujen ohjaukseen liittyvien kokemusten myötä, sisältäen mm. linkkejä erilaisten hyödyllisten toimijoiden sivuille. Linkkilistan on tarkoitus helpottaa nuoria löytämään oma yksilöllinen polkunsa opintoihin ja työelämään.
Digitaalisesta ohjauksesta saatujen kokemusten perusteella luotiin vakiinnutettavaksi etätyöpajatoiminnan malli. Mallia testattiin käytännössä noin puolentoista vuoden ajan usean nuoren miehen kanssa.
Hankkeen yhteydessä laadittiin Ekamin, Harjun ja Rannikkopajojen välille yhteistyöverkoston kuvaus ja ohjausmalli.

Uusina innovatiivisina toimintatapoina nuorten miesten ohjaukseen kehitettiin:
- Luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia luotaava testimalli, joka toimii keskustelun avaajana nuoren kanssa
- Osaamisperustaisen CV:n laatimisen apuväline. Kysymyspatteristo, joka auttaa nuorta tunnistamaan oman osaamisensa, taitonsa ja ominaisuutensa sekä ohjaa nuorta sanoittamaan itselleen CV:n työnhakua varten. Auttaa myös nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteita.
- Yritysmuotokortit mukautetun ammatillisen yrittämisen opetuksen avuksi. Yritysmuotokortteja käytetään toiminnallisin menetelmin toteutetuissa opetustilanteissa.
- Kaksi erilaista 3 + 1-ryhmäohjauksen toimintamallia. Ensimmäinen on suunniteltu TE-toimiston kautta tuleville työttömille nuorille ja toinen oppilaitoksen kirjoilla oleville.
- Ajolähtö – askeleita itsenäisen elämän alkuun -peli. Peli sisältää neljä osiota, joista ensimmäinen käsittelee työnhakua ja työttömyysturvaa, toinen itsenäisen elämisen alkua ja asumista, kolmas työsuhdetta ja siihen liittyviä asioita. Neljäs osio sisältää muita tärkeitä sivuja ja linkkejä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat