|
|
|
Hankekoodi: S22242
Hankkeen nimi: TATTI - teknologian avulla työ tuottavaksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kalevankatu 35
Puhelinnumero: 020 124 3000
Postinumero: 60100
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tanja Hautala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysala
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408304030
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Liikuntaelimistön sairaudet ovat kaikkein yleisimpiä työhön liittyviä terveysongelmia (TTL). Niiden on todettu olevan useimmiten syynä sairauspoissaoloihin, ja ne aiheuttavat runsaasti työkyvyttömyyttä. Liikuntaelimistön sairauksille altistavista tekijöistä osa liittyy itse työhön ja sen ominaisuuksiin tai työn fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen. Kun työhön liittyvät vaatimukset ovat ristiriidassa ihmisen ominaisuuksien kanssa, seuraa yleensä ongelmia, etenkin pitkällä aikavälillä. Hankkeen taustalla on tieto, että pienillä yrityksillä on tarpeita, mutta ei aikaa eikä riittäviä resursseja toteuttaa työergonomian kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää alueen mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Hanke lisää yritysten tietoa ja tuntemusta työkuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeessa parannetaan eteläpohjalaisten yritysten valmiuksia huomioida työergonomiaan ja työn kuormituksen optimoimiseen liittyvät tekijät sairauspoissaoloja vähentävänä ja työhyvinvointia parantavana mahdollisuutena. Tämä tehdään hyödyntäen uusinta teknologiaa ja teknisiä ratkaisuja, joiden avulla työn tuottavuus ja työntekijöiden työhyvinvointi paranevat.
Tavoitteena on kehittää uudenlaisia ratkaisuja työn kuormitustekijöiden havaitsemiseen ja todentamiseen. Kaikissa yrityksissä, jossa työtehtävät ovat fyysistä tehdastyötä tai rakennus- ja metallialan tuottavaa kokoonpanotyötä, löytyy työtehtäviä, jotka ovat raskaita suorittaa ja joissa työasennot ovat työn tekemisen ja ergonomian kannalta epäedullisia. Yritykset, niiden työntekijät ja/tai yrityksen työterveyshuolto, listaavat itse konkreettisia kuvauksia näistä kuormittaviksi koetuista työvaiheista ja tekijöistä, jotka heidän kokemuksensa mukaan ovat erityisen kuormittavia tai raskaita. Hanke pyrkii myös edistämään samankaltaisten toimialojen yritysten välistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa lisäämällä vuorovaikutusta.
Hankkeen toimenpiteitä ovat toimialakohtaiset työkuormituksen mittaukset ja demonstraatiot sekä niin ikään toimialakohtaiset työkuormituksen tulostyöpajat ja työn kehittämistyöpajat. Hanke tiedottaa työkuormituksesta ja työhyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista asioista seutukuntakohtaisissa seminaareissa. Hankkeen lopussa kehittämistulokset kootaan oppaiksi tai videoiksi, joiden avulla levitetään tietoa työkuormituksen vähentämisen vaihtoehdoista, mahdollisuuksista ja hyvistä käytännöistä.
Hankkeen toiminnan tuloksena eteläpohjalaisten yritysten tietämys työergonomiasta ja työn kuormitustekijöistä lisääntyy. Yritysten mahdollisuudet kehittää työn tuottavuutta ja työturvallisuutta paranevat ja työhyvinvoinnin johtamisesta tehostuu. Yritykset oppivat myös tunnistamaan kuormittavia työvaiheita omassa yrityksessään.
Löydetyt kehittämistulokset ja mallinnukset kootaan yhteen työkuormituksen hallinnan oppaiksi tai videoiksi yrityksille.
Pitkän aikavälin tuloksena alueen yritysten työntekijöiden sairauspoissaolot vähenevät, ikääntyneiden työntekijöiden työurat pitenevät ja työntekijöiden työhyvinvointi paranee. Näiden tulosten pitkäaikaisena vaikutuksena alueen yritysten tuottavuus lisääntyy.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset mikro- ja pk-yritykset ja niiden työntekijät, jotka kohtaavat työssään raskasta fyysistä kuormitusta. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat kaiken ikäiset yritysten työntekijät, erityisesti ikääntyvät työntekijät.
Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat fysioterapia- ja työterveyshuoltoa tarjoavat alueen pk-yritykset, joilta hankkeeseen osallistuvat yritykset ostavat työterveyspalveluita.
Hankkeeseen halutaan mukaan yrityksiä, jotka haluavat edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta, vähentää sairauspoissaoloja, pidentää ikääntyvien työntekijöidensä työuria ja siten lisätä yrityksen tuottavuutta.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueen ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset sekä muut fysioterapiayritykset ja työterveyshuoltoa järjestävät organisaatiot.
Välillisille kohderyhmille tiedotetaan hankkeesta, sen toimenpiteistä ja sen kautta saaduista tuloksista ja hyvistä käytänteistä. Erityisesti työterveyshuollon organisaatiot hyötyvät hankkeessa tehtävistä mittauksista ja työasentojen ja työnkuormituksen analysoinneista tuloksineen, koska työterveyshuolto ei välttämättä pysty kovin tehokkaasti jalkautumaan yksittäisiin yrityksiin eikä aina ole tietoinen kaikista yksittäisen yrityksen kuormittavista työtehtävistä tai uusista työjärjestelyistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 862
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 230 862
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 816
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 307 816
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 127
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeeseen osallistuville yrityksille laadittavat oppaat tai ohjevideot sekä hankkeesta kertovat tiedotteet toimitetaan digitaalisessa muodossa luonnonvaroja (painettua paperia) säästäen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei ole ilmastohanke | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeeseen osallistuville yrityksille laadittavat oppaat tai ohjevideot sekä hankkeesta kertovat tiedotteet toimitetaan digitaalisessa muodossa luonnonvaroja (painettua paperia) säästäen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei keskity uusituvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke ylläpitää paikallista elinkeinorakennetta kehittämällä jo olemassa olevia työyhteisöjä ja -aloja. Kehittämisessä käytetään paikallisia palveluita ja esim. hankkeen puitteissa tarjoillut elintarvikkeet ja raaka-aineet tulevat pääasiassa paikallisilta tuottajilta. Hanke pidentää työuria työhyvinvointia parantamalla ja siten parantaa osallistuvien yritysten kilpailukykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tapahtuva työsuoritusten kehittyminen ja työhyvinvoinnin parantuminen lasketaan aineettomaksi palveluksi. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työn tekemisen sujuvoittamiseen ja työn tuottavuuden parantamiseen sekä välittömästi, että välillisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeessa tapahtuva henkilöstön liikkuminen ja matkustaminen tehdään yhteiskyydityksin aina kun se on mahdollista. Digitaaliset viestinnän keinot vähentävät paperi- ja postiliikennettä. Yritysten henkilöstön työkuormituksen vähentyessä liikkuminen esim. työterveyshuoltoon vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Työhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu työsuoritusten kehittymisen ja työnkuormiutuksen optimoinnin kautta sekä tiedon lisääntymisen kautta hyvinvoinnin johtamisessa. Hanke edistää sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia toimenpiteillään. Hanke myös parantaa yksilön tiedonsaantia työkuormitukseen ja siihen vaikuttavista tekijöistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteitä tarjotaan tasapuolisesti sekä naisille, että miehille. Yritysten työntekijöillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeseen ja sen toimenpiteisiin. Hanke toimii pääosin miesvaltaisilla aloilla, mutta pyrkii tasa-arvon toteuttamiseen osallistujien suhteen. Työkuormitusta optimoimalla mahdollistetaan myös naisten osallistuminen raskaampien työtehtävien suorittamiseen, jolloin puretaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Kaikki hankkeeseen osallistuvat yksilöt ovat tasavertaisia. Osallistuvien yritysten henkilöstössä voi olla erilaisista taustoista tulevia henkilöitä, jolloin yhdevertaisuuden periaatteiden toteuttaminen on erityisen tärkeää. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole kulttuuriympäristöön liittyviä vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei ole ympäristöhanke. | ||
Hankkeessa tehtiin työkuormitukseen liittyviä mitattauksia yhteensä kahdessatoista metalli-, rakennus- ja hoiva-alan yrityksessä, sekä yhdessä siirtolaitteita valmistavassa yrityksessä. Mittaukset tehtiin niistä fyysisesti raskaista työtehtävistä, jotka yritykset itse olivat valinneet mittausten kohteiksi. Mittauksiin käytettiin liikkeenkaappausjärjestelmää päällepuettavien sensoreiden (17) avulla ja ergonomia-analyysiohjelmistoja (OWAS ja RULA) perinteisen silmämääräisen ergonomia-arvioinnin sijasta. Jokaisesta yrityksestä mitattiin 2-5 työntekijää ja 3-5 työtehtävää. Hankkeen mittausmenetelmillä saatiin tarkkaa tietoa työn kuormittavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Työtehtävien mittaukset analysoitiin ja tulokset käytiin läpi yrityskohtaisissa tulostyöpajoissa, joissa pohdittiin yhdessä yrityksen ja työterveyshuollon kanssa, miten kuormittavia työtehtäviä tai työn tekemisen tapoja olisi mahdollista muuttaa, jotta ne olisivat vähemmän työntekijää kuormittavia. Tiedon lisääminen yrityksissä työkuormituksesta oli hankkeen tärkein tulos. Lähes kaikkiin yrityskohtaisiin tulostyöpajoihin osallistui myös yrityksen työterveystahon edustaja, joko työterveyshoitaja tai työterveysfysioterapeutti.
Jokaisella alalla järjestettiin myös toimialakohtainen tulostyöpaja mahdollistamaan verkostoitumista ja tiedon jakoa yritysten välillä.
Hankkeen saama palaute osallistuneista yrityksistä oli erittäin positiivista. Kukaan vastaajista ei antanut negatiivista (melko tyytymätön, erittäin tyytymätön) palautetta mihinkään työskentelyprosessin osa-alueeseen liittyen. Positiivisinta palaute oli liittyen mitattavien työpisteiden valintaan yhteistyössä yrityksen ja hankkeen toimijoiden kanssa sekä toimialakohtaisessa tulostyöpajassa jaettuihin kokemuksiin muiden yritysten kanssa työpisteiden kehittämisestä.
Hanke järjesti alueella yhteensä viisi kaikille avointa seminaaria erilaisilla työhyvinvointiin liittyvillä sisällöillä. Kaksi seminaaria järjestettiin lähitoteutuksena, kaksi hybridinä ja yksi ainoastaan webinaarina.
Hanke julkaisi jokaiselta alalta (metalli-, rakennus- ja hoiva-ala) opasvideon, joka sisälsi tärkeimmät havainnot alan työkuormituksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja parannus/kehittämisehdotukset kyseiselle alalle. Opasvideot ovat saatavilla Youtube-kanavalla ja niiden linkit toimitettiin osallistuviin yrityksiin ja julkaistiin hankkeen kotisivuilla.
Metallialan opas -video: Metallialan opasvideo (youtube.com)
Rakennus-alan opas -video: Rakennusalan opasvideo (youtube.com)
Hoiva-alan opas -video: Hoiva-alan opasvideo (youtube.com)
Hankkeen toiminnasta tiedotettiin laajasti hankkeen ja toteuttajan verkkosivujen avulla sekä sosiaalisessa mediassa. Hankkeesta julkaistiin yhteensä neljä aikakausilehtiartikkelia eri alojen lehdissä. Hanke osallistui näytteilleasettajana Työterveys- ja työturvallisuusalan koulutuspäiville sekä Työterveyspäiville, joissa sen menetelmää ja tuloksia esiteltiin työterveysalan ammattilaisille.
Hankkeen nettisivut jäävät hankkeen jälkeen auki osoitteeseen:https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/tatti-teknologian-avulla-tyo-tuottavaksi/
Hankkeen nettisivut sisältävät hankekuvauksen, hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet, linkit opasvideoihin sekä uutisia ja blogikirjoituksia hankkeen toteuttamisesta.
Hankkeen nettisivut löytyvät tuensaajan projektit -verkkosivujen kautta: https://projektit.seamk.fi/