![]() |
![]() |
Hankekoodi: S22232
Hankkeen nimi: Työtä riittää!
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kiipulasäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0147520-0
Jakeluosoite: PL 13
Puhelinnumero: 0368521
Postinumero: 14201
Postitoimipaikka: Turenki
WWW-osoite: http://www.kiipula.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Ora
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503003764
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on työllistää osatyökykyisiä viimeisen vaiheen opiskelijoita ja jo valmistuneita. Hankkeen toimilla pyritään vastaamaan yritysten työvoiman saatavuuteen ja kohtaanto-ongelmaan.
Hankkeen tavoitteena on luoda osatyökykyisille valmennusmalli, jolla voidaan parantaa heidän työllistymistään. Valmennusmallissa huomioidaan yksilöllisesti asiakkaan ja työelämän tarpeet. Työllistymisen tukena käytetään myös digitaalisia välineitä. Samalla tehdään työanalyysia Ratko-mallia apuna käyttäen ja rakennetaan valmennettaville työnkuvia yrityksiin. Hankkeen tavoitteena on työllistää osatyökykyisiä näihin tehtäviin. Yrityksille rakennetaan selkeä palvelukartta osatyökykyisten työllistämisestä ja tuetaan heitä rekrytointiprosessissa.
Konkreettisena toimintana yrityksille koulutetaan RATKO-mallin käyttöä ja sen avulla etsitään yrityksistä työtehtäviä, joita osatyökykyiset voivat tehdä. Yrityksille järjestetään infoja ja työpajoja osatyökykyisten työllistämisestä ja sen tuista. Näin saadaan tuettua yrityksiä työllistämisessä kokonaisvaltaisesti.
Hankkeessa haetaan osatyökykyisiä, joiden työllistymisessä on haasteita. Heille rakennetaan henkilökohtaisen tarpeen mukaan valmennusmalli, jonka avulla he voivat työllistyä yrityksissä työanalyysin avulla rakennettuihin työtehtäviin. Valmennuksessa lisätään asiakkaiden työelämässä tarvittavaa osaamista siten, että se mahdollistaa työllistymisen. Työllistymisprosessissa hankkeen toimijat ovat aktiivisesti auttamassa ja tukemassa yrityksiä sekä asiakkaita. Työllistymisen apuna testataan erilaisia digitaalisia välineitä, kuten video CV, sähköiset työnhaun alustat.
Hankkeen tuloksena on luotu osatyökykyisten työllistämisen malli, jota hyödyntämällä saadaan työllistettyä helpommin osatyökykyisiä. Mallia voidaan hyödyntää työllisyyden kuntakokeilun mallien rakentamisessa. Hankkeen tuloksena osa valmennuksen asiakkaista on työllistynyt ja yritykset ovat saaneet täsmäkoulutettua henkilöstä työntekijävajeeseensa. Yritykset ovat oppineet RATKO-mallin käyttöä ja työllistämisen tukien käyttöä.
Ammatillisten erityisoppilaitoksien valmistuvat opiskelijat, ammatillisen erityisoppilaitoksen henkilöstö
Ammatillisen oppilaitoksen erityisen tuen valmistuvat opiskelijat, ammatillisen oppilaitosten henkilöstö
Alueen osatyökykyiset
Alueen yritysten henkilökunta
Muiden oppilaitoksien henkilöstö, alueen te-toimisto ja muut työllisyyttä edistävät toimijat, sosiaalitoimen ja nuorisotyön henkilöstö, työllisyyden kuntakokeilun henkilöstö, kolmannen sektorin työllisyyspalvelut
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 296 149
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 982
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 397 531
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 642
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen
Kunnat: Jokioinen, Riihimäki, Hämeenlinna, Ypäjä, Tammela, Loppi, Hausjärvi, Janakkala, Forssa, Hattula, Humppila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 17
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 130
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
Hankkeella parannetaan paikallisesti ja alueellisesti osatyökykyisten työllistymistä ja tuetaan yrityksiä rekrytoinneissa ja toimintansa tehostamisessa. Hankkeessa hyväksi havaitut toimintamallit ovat hankkeen päätyttyä edelleen yritysten, julkissektorin (ml. Kuntakokeilu) ja oppilaitoksien käytössä. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
Hankkeen toiminta ja tuotokset raportoidaan digimuodossa. Lisäksi tuotetaan oppilaitosten ja työpaikkojen osallistujille aineetonta osaamista. Projektissa luotavat mallit ja prosessit julkaistan digimuodossa ja ovat kaikkien saavutettavissa. Hankkeen tulokset jäävät kaikkien käyttöön partnereiden nettisivujen kautta. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
Hanke edistää heikossa asemassa olevien nuorten (alle 30) osallisuutta yhteiskunnassa. Työllistyminen ja työn tekeminen lisäävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Paikallisesti ja alueellisesti ihmisten lisääntyvä osallisuus ja vähenevä työttömyys tuottavat hyvinvointia ja koettua viihtyvyyttä. Valmennuksiin osallistuminen kohentaa itsetuntoa, luo uusia sosiaalisia mahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä ja yhteiskunnan palvelujen tarvetta. Työyhteisöjen monimuotoistuminen lisää niiden hyvinvointia ja toimivuutta. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
Sukupuolten tasa-arvoon projektilla on vain jonkin verran vaikutuksia. Miehiä, naisia ja muun sukupuolisia ohjataan yhtälaisesti työmarkkinoille, mikä tukee tasaisesti työmarkkinaosallisuutta. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
Hanke lisää osatyökykyisten (ml. Vammaiset) yhdenvertaisia mahdollisuuksia oman ammattitaidon päivittämiseen ja työllistymiseen. Myös maahanmuuttajat ovat edustettuina hankkeen kohderyhmissä. Digitalisten materiaalien käyttö mahdollistaa joustavan ja yksilöllisen osallistumisen projektin toimintoihin. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tarkoituksena oli tukea täsmätyökykyisten työllistymistä ja parantaa yrityksien valmiuksia työllistää täsmätyökykyisiä. Hankkeessa tarkasteltiin myös oppilaitosten roolia ja työtehtäviä erityistä tukea tarvitsevan valmistuvan opiskelijan työllistymisen edistämiseksi. Hankkeeseen osallistuivat Kiipulan ammattiopisto sekä Ammattiopisto Tavastia.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä työllistymistä tukevien palveluiden kehittämiseksi Hämeenlinnan seudun kuntakokeilun, Te-palveluiden, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen TulSote -hankkeen kanssa sekä työllisyyttä edistävien hankkeiden kanssa. Hanke toimi Hämeenlinnan seudulla aktiivisesti eri foorumeissa ja tapahtumissa nostaen täsmätyön hyötyjä sekä riittävien työllistymistä edistävien palveluiden tarpeita niin työnhakijoiden, työelämän kuin palveluiden tuottajien tietoisuuteen. Hankkeesta tiedotettiin sosiaalisen median kanavien avulla (Facebook ja Instagram), hankkeen verkkosivujen sekä oppilaitosten kanavien kautta.
Hankkeen kohderyhmänä olivat Kanta-Hämeen alueen täsmätyökykyiset sekä opinnoista valmistuvat erityisen tuen opiskelijat. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat yritysten ja oppilaitosten henkilöstö sekä työllisyyttä edistävät toimijat. Hanke toimi Kanta-Hämeen alueella syksystä 2020 kevääseen 2023.
Työvoimapula näkyy eri aloilla, mutta samaan aikaan erityisopiskelijat ja täsmätyökykyiset työnhakijat jäävät herkästi työelämän ulkopuolelle. Kohtaanto-ongelmaa ratkottiin luomalla valmennusmalli täsmätyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Tavoitteena oli myös helpottaa yritysten rekrytointia työnmuotoilun avulla, vastata työvoiman saatavuuteen valmennuspalveluiden avulla sekä hyödyntää digitaalisia välineitä työllistymisen tukena.
Hankkeessa tarkasteltiin valmistuvan erityisopiskelijan nivelvaiheen tuentarpeita, työelämän odotuksia ja toiveita sekä oppilaitoksen ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä työllistymisten tukemisessa. Näistä koottiin käytännönläheisen työn kautta täsmätyökykyisten työllistymistä edistävä valmennusmalli, joka mukailee tuetun työn työhönvalmennuksen sisältöjä.
Työelämää tuettiin rakentamaan tarvelähtöisiä työnkuvia. Rekrytointia helpotettiin esittelemällä uusiin täsmätyönkuviin sopivia tekijöitä, joiden osaaminen soveltui työnkuvaan. Työnhakijaa valmennettiin työelämään siirtymiseen ja tuettiin käytännön asioiden hoitamisessa vahvasti yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa. Työelämän sekä työpaikan tapojen oppimista tuettiin käytännöntyössä työkokeilun aikana ja työllistymisen jälkeen. Työkokeilun aikana työnkuvaa mukautettiin tarvittaessa vastaamaan työnhakijan työkykyä ja osaamista sekä työyhteisön toiveita. Työnantajaa tuettiin työllistämisen prosessin eri vaiheissa, kuten työnkuvan rakentamisessa, palkkauksen tuissa sekä erityisen tuen huomioimisessa. Työyhteisöä valmennettiin huomioimaan täsmätyön hyötyjä ennakkoluulojen sijaan sekä ohjattiin hyödyntämään käytännönläheisiä tukikeinoja, joilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevaa työntekijää. Työnhakijan verkoston kanssa tehtävä yhteistyö sekä työllisyyspalveluiden että muiden tukipalveluiden monialainen tuki vahvisti prosessien onnistumista.
Hankkeen työn tuloksena valmennuspalveluiden asiakkaista 37 % työllistyi uusiin työnkuviin ja työelämä löysi tarpeeseensa työntekijän. Useille muille valmennuspalvelun asiakkaille löytyi valmennuksessa sen hetkiseen tilanteeseen sopivampia jatkopalveluita.
Hankkeessa kontaktoitiin satoja yrityksiä ja heille avattiin täsmätyön hyötyjä. Hanketyön tuloksena 37 yrityksen tai organisaation kanssa rakennettiin tarvelähtöisiä työnkuvia työnmuotoilun avulla tai syvennettiin yritysten osaamista täsmätyöllistämisen prosessista muilla tavoin. Merkittävä huomio oli, että työyhteisöt tarvitsivat tietoa, tukea ja valmennusta, jotta he olisivat valmiimpia vastaanottamaan työyhteisöön täsmätyöntekijöitä muotoiltuihin sekä mukautettuihin työnkuviin.
Hankkeessa koottiin hankkeen oppilaitoksiin runsaasti materiaalia työelämään valmentautumiseen. Henkilöstön osaamista lisättiin, jotta henkilöstö osaa tukea oikea-aikaisesti niin työelämää täsmätyöllistämisen prosessissa kuin valmistuvia opiskelijoita soveltuvan työn löytymisessä. Hankkeen tuloksena oppilaitoksissa opiskelijoiden työllistymisen tavoite sai merkittävää huomiota ja työllistymistä edistävää oppilaitostyötä selkeytettiin.
Alueen työllisyyttä ja palveluita edistävien toimijoiden osaamista vahvistettiin täsmätyökykyisten tukemisessa työelämään webinaarin ja seminaarin sekä erilaisten yhteistyökanavien avulla. Yhteistyö tuotti uusia toimintamalleja valmistuvien erityisopiskelijoiden tukemiseksi. Hankkeen merkittävänä tuloksena oli vaikuttamistyön onnistuminen - Hämeenlinnan seudulla lähdettiin kehittämään palveluita oppilaitosten kanssa yhteistyössä, jotta palvelut vastaavat tarvetta ja niiden avulla edistetään täsmätyökykyisten työllistymistä ja työelämän tarpeita.
Hanke päättyi keväällä 2023. Hankkeen lopputuloksena voitiin todeta, että asetetut tavoitteet saavutettiin ja hanke toimi Hämeenlinnan seudulla aktiivisena ja kehittämismielisenä toimijana. Todettiin kuitenkin, että työtä kyllä riittää jatkossakin, jotta palvelut vastaavat erityistä tukea tarvitsevien työnhakijoiden tarpeita ja työelämä on vastaanottavaisempi täsmätyöntekijöitä kohtaan.