RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22202, Linja 20

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on löytää palvelujärjestelmästä tipahtaneita 18-29-vuotiaita tamperelaisia nuoria ja kehittää toimintatapoja heidän työ- ja toimintakykynsä vahvistamiseksi. Kohderyhmä ei opiskele, ei käy töissä, ei ole suorittamassa asevelvollisuutta, eikä ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. He kärsivät hoitamattomista ja pitkittyneistä mielenterveys- ja päihdeongelmista, joita pahentavat yksinäisyys ja arjen hallinnan puutteet.

Hanke kehittää uusia työtapoja kohderyhmän löytämiseksi, voimavaraistaa nuoria yksilöllisesti ja pienryhmissä yhteisö- ja luovien menetelmien avulla, ennaltaehkäisee radikalisoitumista, kehittää mentorointimalleja, rakentaa vaikuttavuutta, sekä edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asemaa nostamalla ilmiön julkiseen keskusteluun.

Hankkeen tuloksena:
- 400 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on tavoitettu ja he ovat saaneet tietoa siitä, että heistä välitetään ja heille on olemassa apua
- 240 nuorta on osallistunut toimintaan ja heistä vähintään 85 % on kokenut hyvinvointinsa ja toimintakykynsä kohentuneen
- Osallistujien työ- ja toimintakyky sekä osallisuuden kokemus on vahvistunut mitattavasti
- 120 osallistujaa on edennyt kuntouttaviin palveluihin tai koulutus- ja työllisyyspoluille
- 20 osallistujaa on kokenut, että ajatukset itsen tai toisten vahingoittamisesta ovat selkeästi vähentyneet
- 20 nuorta on koulutettu vertaismentoriksi, ja toiminta on mallinnettu ja juurrutettu kaupungin ja järjestöjen yhteiselle alustalle
- Kerätyn ja analysoidun tiedon pohjalta on luotu monitoimijainen palvelupolku syrjään jääneiden nuorten tavoittamiseen ja verkostot ovat oppineet uuden toimintatavan mukaisen työskentelyotteen
- Tietoisuus syrjäytymisen teemoista on lisääntynyt ja avun hakeminen sekä vastaanottaminen on nuorilla helpottunut

Hankkeen vaikutuksena työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt kaakkoisella palvelualueella. Nuorten kanssa työskentelevät toimijat ovat saaneet käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyö on lisääntynyt. Yhteisöllisyys ja turvallisuudentunne on lisääntynyt Kaakkoisella palvelualueella. Pitkällä aikavälillä pystytään katkaisemaan syrjäytymiskehitystä sekä ennaltaehkäisemään ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymistä.

Hankkeen toteuttavat TampereMissio, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Tampereen kaupungin ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Hankkeessa kerätään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tietoa, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita ja kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja merkitykselliseen tekemiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat tamperelaiset, erityisesti sen reuna-alueilla asuvat 18-29-vuotiaat nuoret, painopisteenä 25-29-vuotiaat, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin.

Yhtenä hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat yksinäisyyttä kokevat nuoret miehet, joilla on itsetuhoisia ajatuksia ja käyttäytymistä, tai toisiin kohdistuvaa uhkaavaa ja väkivaltaista käytöstä. Heillä voidaan tunnistaa olevan yhteiskunnallisen uhkan ajattelumalleja tai jotka ovat erityisessä riskissä yhteiskunnallisen uhkan ajattelumallien syntymiselle.

Muutoshakemus 1.9.2022
Työttömien määrä on ennakoitua suurempi hankkeessa kuntakokeilun muutettua palvelurakennetta. Aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ovat siirtyneet työttömiksi työnhakijoiksi, vaikka heidän hyvinvointinsa ja toimintakykynsä eivät ole samassa suhteessa parantuneet. Tähän mennessä kerätyt ESR-lomakkeet on tarkistettu ja tarkistuksessa on todettu, että ne on kerätty oikealta kohderyhmältä.

Opiskelijastatuksella olevat nuoret olleet pudokkuusriskissä toisen asteen opinnoissa ja he eivät ole aloittamishetkellä käytännössä opiskelleet. Vapaaehtoisilta mentoreilta ei kerätä ESR-lomakkeita.

Naisten suhteellista osuutta on kasvatettu aikaisemmasta pohjautuen hankkeen kahden ensimmäisen toimintavuoden asiakasdataan.. Muutos perustuu siis hankkeen aikana kertyneeseen kokemukseen kohderyhmästä ja sitä kautta muodostuneeseen ennusteeseen.

Hankkeen ikäryhmäpainotusta on muutettu siten, että toiminnassa on mukana aikaisempaa enemmän alle 25-vuotiaita. Ohjausryhmän keskustelun perusteella tämä näkyy kaikissa Tampereen nuorille suunnatuissa palveluissa mm. sen takia, että alueella alle 25-vuotiaat ikäluokat ovat suurempia kuin aikaisemmin syntyneet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kohderyhmän kanssa työskentelevät tahot, etenkin kaupungin eri toimijat sen kaikilla palvelualueilla, mukaan lukien uusi Nuorisovastaanotto, paikalliset järjestöt, oppilaitokset ja seurakunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 662 370

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 653 692

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 813 632

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 795 034

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi TampereMission, Diakonissalaitoksen ja TAMK:in osaamista, kokemusta ja selvityksiä syrjäytyneiden nuorten profiilista. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. He ovat myös kokeneet koulukiusaamista useammin kuin tytöt. Lapsuusiän uhmakkuushäiriö on pojilla noin 2 kertaa yleisempää kuin tytöillä, teini-iässä käytöshäiriöt ovat pojilla jopa 3–7 kertaa yleisempiä kuin tytöillä, ja edelleen nuorilla miehillä merkittävästi yleisimpiä kuin naisilla. Käytännössä kyse on vihamielisyydestä, vastahankaisesta tai uhmaavasta käytöksestä ja kostonhalusta, joka aiheuttaa merkittävää haittaa sosiaalisessa toiminnassa tai esimerkiksi koulunkäynnissä. Diakonissalaitoksen tutkimuksen (2014) mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Sekä hakijan että osatoteuttajien aiemmissa hankkeissa on noussut esille yllättävän vahvana sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat. Ongelmat alkavat yleensä jo kouluaikana, jos nuoren omat kiinnostuksen kohteet eivät olekaan sanoja kuin hänen biologisella sukupuolellaan stereotyyppisesti ajatellaan olevan. Tällöin nuori jää syrjään muiden nuorten keskustelunaiheista ja hänelle saattaa syntyä vahva käsitys ulkopuolisuudesta kumpaankin sukupuoleen, erityisesti yläasteella, jossa sukupuolittuneet ryhmät erillistyvät toisistaan. Erityisen hankalaa tämä on pojille, sillä heidän keskuudessaan ei ole hyväksyttyä kokeilla oman sukupuolensa ilmaisun rajoja. Kun nuori ei tunne yhteenkuuluvuutta ihmisryhmiin tai koe sopeutuvansa sosiaalisiin rooliodotuksiin, hänelle saattaa kehittyä kehodysforia eli ajatus oman ulkonäön viallisuudesta. Tämä on tyypillistä myös transsukupuolisille ja muunsukupuolisille nuorille, jotka saattavat kärsiä kehonsa ja identiteettikokemuksensa välisestä ristiriidasta ja tämän aiheuttamasta ahdistuksesta. Ruumiinkuvan häiriö alkaa yleensä murrosiässä tai nuorella aikuisiällä. Usein oirekuva kestää vaihtelevalla voimakkuudella jopa vuosia. Ahdistuneisuus omasta ulkonäöstä on usein psyykkisesti erittäin kuluttavaa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma ja sukupuolten moninaisuus huomioidaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeessa tehdään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tiedon keräämistä ja systemaattista hyödyntämistä, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita, seurata muutosta ja tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille. Nuorten pienryhmät kootaan nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jos on tarvetta, voidaan perustaa nais- tai mieserityisiä ryhmiä, tai sukupuolten moninaisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta lähtökohtaisesti toimitaan sekaryhmiä, jotta vältetään tarpeeton erillistyminen. Hankkeessa kartoitetaan yhdessä nuorten kanssa oman kaupunginosan sukupuolineutraalit tilat.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMissio on palveluntuottaja, jonka luonnonvarojen käyttö liittyy lähinnä energiankäyttöön. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 on asetettu tavoiteet sähkön ja veden kulutuksen vähentämiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ensimmäinen askel on henkilöstön tietoisuuden lisääminen. Toinen askel on "vähentäminen", eli käytännössä toimitilojen energiankulutuksen vähentäminen, liikkumisen päästöjen vähentäminen ja hankintojen ja jätehuollon kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 asia ei nouse kehittämiskohteeksi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 on asetettu tavoite veden kulutuksen vähentämiseksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hakijalla tai hankkeella ei ole yhteyksiä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	-1	0
Hanke aiheuttaa ympäristökuormitusta materiaalien ja ravinnon kulutuksen kautta. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 on kuitenkin asetettu tavoitteet jätteiden lajittelulle, hankintojen ympäristövastuullisuudelle ja ravinnon ympäristövaikutuksille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	-1	0
Hankkeen energiankäyttökohteita ovat lähinnä tilat ja liikkuminen. TampereMission Ympäristöohjelma 2019-21 on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen vähentämisen, mutta ei ota kantaan energialähteiden laatuun.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön. Hanke myötävaikuttaa omalta osaltaan hallitusohjelman tavoitteeseen 75 prosentin työllisyysasteesta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa kehitetään palveluita nuorille, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Heidän voimavaraistaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työhön, tai muuhun merkitykselliseen tekemiseen, on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka	-1	0
Hanketyö aiheuttaa ympäristökuormitusta, kun sekä työntekijät että kohderyhmä liikkuvat. TampereMission Ympäristöohjelman mukaan järjestössä ja sen hankkeissa käytetään joukkoliikennettä ja suositaan työmatkaliikuntaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Kohderyhmän psyykkisen, mutta myös fyysisen hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut, koulupudokkuus ja nuorisotyöttömyys ilmiöinä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Kohderyhmän sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat ovat yllättävän yleisiä. Hankkeessa hyödynnetään intersektionaalista lähestymistapaa, joka tunnistaa moninkertaisen syrjäytymisen. Käytännössä kyse on toimintatavoista, joissa huomioidaan sukupuolen moninaisuus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankkeessa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja merkitykselliseen tekemiseen heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö	10	10
Taiteen ja kultuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja siksi luovat menetelmät ovat hankkeessa keskeisiä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille taiteen tekeminen on loistava tapa olla ryhmässä. Hankkeen taidetyöpajoissa jokaisen on mahdollista tehdä omaa taidetta tilassa, jossa samalla ollaan yhdessä toisten kanssa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Pääosalle nuorista ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden nuorten energia menee joka päiväiseen selviytymiseen, eivätkä he jaksa ajatella ympäristöasioita. Hankkeelle nimetään ympäristövastaava, joka toimii ympäristöasioiden perehdyttäjänä, arjen toteutuksen ohjaajana ja kehittäjänä huomioiden myös hakijan ja osatoteuttajien ympäristöohjelmat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Linja 20 -hankkeessa tavoitettiin 245 nuorta aikuista, jotka eivät olleet työssä tai opiskelleet aktiivisesti.

Hankkeessa kokeiltiin useita erilaisia nuorten tavoittamisen muotoja ja keinoja, joista jokainen tavoitti jonkun avuntarvitsijan. Yksilövalmennuksessa oli hankkeen aikana 75 nuorta. Yksilövalmennus oli nuorilähtöistä eli työskentely lähti nuoren tavoitteista, toteutui kiireettömästi nuoren toivomassa tahdissa ja kesti niin kauan kuin nuori koki sille tarvetta. Keskeinen toimintamuoto koko hankkeen ajan oli kohtaamispaikka, jossa voi kohdata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ja saada heiltä vertaistukea arjen asioihin.

Kohtaamispaikassa osallistujat saivat uusia kavereita, rohkeutta sosiaalisiin tilanteisiin, rytmiä arkeen, mielekästä tekemistä, rohkeutta olla oma itsensä ja uskoa tulevaisuuteen. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli voimavaraistaa nuoria osallistavien, yhteisöllisten ja luovien menetelmien avulla. Pääperiaatteena oli, että toiminta lähti nuorista itsestään. Hankkeessa järjestettiin erilaisia teemallisia ryhmiä, tapahtumia ja retkiä. Linja 20 -hankkeessa keskeistä oli yksilövalmennuksen ja yhteisöllisen toiminnan rinnakkaisuus.

Hankkeeseen palkattiin vertaisohjaajia, jotka toivat työtiimiin kokemusasiantuntijuutta ja kohderyhmän näkökulmaa. Hankkeessa oli mukana myös tehtävään koulutettuja, kohderyhmäikäisiä mentoreita, jotka halusivat toimia vapaaehtoisena kaverina toiselle nuorelle aikuiselle.

Hankkeen lopuksi nuoret rakensivat paikkasidonnaisen Kämppä 20 -installaation, jossa he kuvasivat omaa maailmaansa ja kokemuksiaan hankkeen aikana. Installaatio rakennettiin lähiaikoina purettavan kerrostalon kaksioon ja siellä pääsi vierailemaan kaikki kiinnostuneet.

Yksilövalmennukseen osallistuneilta kerättiin ESR-lomakkeen tietojen lisäksi laajemmat taustatiedot palvelun alkaessa ja päättyessä. Yksilövalmennuksen vaikuttavuutta mitattiin tarkastelemalla koetun hyvinvoinnin muutosta Tulostähti-menetelmällä. Hankkeen aikana osallistuneiden työmarkkinatilanteissa tapahtui merkittäviä myönteisiä muutoksia. Suurimmat muutokset tapahtuvat työelämän ulkopuolisen osuuden vähenemisessä sekä opiskelijoiden ja työllistyneiden osuuden lisääntymisessä. Yksilövalmennuksessa olleista nuorista 61 % ohjautui työllisyys- ja koulutuspoluille. Valmennuksen aikana nuorten luottamus ja toivo tulevaan sekä usko työ- ja koulutuspoluille siirtymiseen vahvistuivat. Lisäksi nuorten mielenterveys koheni.

Hanke vahvisti alueellista kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Yhteistyötahojen työntekijöille ja päättäjille järjestettiin yhteiskehittämisen työpajat, joissa etsittiin yhdessä ratkaisuja hyvinvointialueen palvelutarpeisiin. Yhteistyössä kehitettiin sosiaalisen raportoinnin mallia ja erityisesti siihen kuuluvaa tiedonhankintaa. Hanke tuotti tietoa kaikkein vaikeimmin osallistettavissa olevien nuorten elämäntilanteesta, palvelukokemuksista ja palvelutarpeista Tampereen alueella.

Hankeen toteutuksesta ja tuloksista koostettiin julkaisu, joka on luettavissa www.tamperemissio.fi/linja20 -sivulla. Hankkeessa mallinnettiin yksilövalmennus, kohtaamispaikkatoiminta, vertaisohjaajuus ja mentorointi. Hankkeessa selvitettiin nuorten palvelukokemuksia mielenterveys ja päihdepalveluista ja luotiin sosiaalisen kuntoutuksen malli. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin Tulostähti-työkalun avulla ja tuloksia analysoitiin laskien myös yhteiskunnallista hyötyä ja kustannusvaikutuksia.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat