|
|
|
Hankekoodi: S22187
Hankkeen nimi: Jyväskylän "Nuorten talo"
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0174666-4
Jakeluosoite: PL 1008
Puhelinnumero: 014 266 0000 (vaihde)
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katariina Soanjärvi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: nuorisopäällikkkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 014 266 3691
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Jyväskylä "Nuorten talo" -hankkeen yleisenä tavoitteena on ESR toimintalinja 5:n mukaisesti vahvistaa nuorten sosiaalista osallisuutta ja poistaa nuorten köyhyyttä sekä parantaa nuorten yleistä työ- ja toimintakykyä. Lopullisena tavoitteena on tukea haastavissa elämän tilanteissa olevien nuorten polkua kohti työuraa. Hankkeessa mallinnetaan ja pilotoidaan moniammatillinen palvelukokonaisuus, Nuorten talo, joka palvelee erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria matalalla kynnyksellä. Nuorten talo -malli kokoaa jo olemassa olevat monialaiset ja eri organisaatioissa olevat nuorten palvelut kokonaisuudeksi Ohjaamo Jyväskylän ympärille. Erityinen huomio on tuoda nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoidolliset ja kuntouttavat palvelut osaksi moniammatillista ja monitoimijaista palvelukokonaisuutta. Lisäksi hankkeessa on tavoitteena edistää ja vahvistaa nuorten osallisuutta sitouttamalla nuoret mukaan Nuorten talo -mallin suunnitteluun ja pilotointiin.
Lisäksi hankkeessa kehitetään ja toteutetaan sosiaalisen vahvistamisen menetelmiä esim. ryhmätoimintaa kohdennettuna palveluna nuorille, jotka eivät pysty opiskeluun tai suuntautumaan ensisijaisesti työmarkkinoille. Hankkeella kehitetään laajemmin myös Jyväskylän nuorten palvelujen kokonaisuutta (sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja nuorisopalveluita) sekä vahvistetaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä (nuorilähtöisyyttä). Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä. Hankkeessa huomioidaan sekä kasvokkain annettavat palvelut että sähköisten/digitaalisten palveluiden kehittäminen nuorilähtöisiksi sekä monialaisiksi. Hankkeen päättymisen jälkeen pilotoitu malli juurrutetaan osaksi Jyväskylän palveluita siten, että se palvelee kaikkia Jyväskylässä asuvia nuoria.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat erityisesti heikossa asemassa olevat 15 - 30 -vuotiaat Jyväskylässä asuvat nuoret, jotka tarvitsevat monialaisia palveluita. Näillä nuorilla on suuri vaara syrjäytyä. Ns. riskivyöhykkeellä olevilla nuorilla voi olla taakkanaan useita huono-osaisuuden elementtejä esim. päihde- ja mielenterveysongelmat, toimeentulo-ongelmat tai muunlaiset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät, kuten yksinäisyys. Lisäksi kohderyhmänä ovat Nuorten talo -asiantuntijaverkostoon kuuluva monialainen henkilöstö sekä heidän emo-organisaationsa edustajat.
Hankkeen tuloksena Jyväskylään syntyy Nuorten talo -malli, jolla voidaan vaikuttaa nuorten elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja riittävän ajoissa. Näin nuorten ongelmiin kyetään vastaamaan ennakoivasti.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
1) Erityisesti heikossa asemassa olevat 15 - 30 -vuotiaat Jyväskylässä asuvat nuoret, jotka tarvitsevat monialaisia palveluita. Näillä nuorilla on suuri vaara syrjäytyä. Ns. riskivyöhykkeellä olevilla nuorilla voi olla taakkanaan useita huono-osaisuuden elementtejä. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, toimeentulo-ongelmat tai muunlaiset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät, kuten yksinäisyys, ovat usein samanaikaisia haasteita. Lisäksi useilla nuorilla taustalla on myös tunnistamattomia oppimisen häiriöitä, joilla on vaikutusta nuoren koulutusuraan tai jopa koulutusuran keskeyttämiseen.
2) Nuorten talo -asiantuntijaverkostoon kuuluva monialainen henkilöstö sekä heidän emo-orgnisaationsa edustajat. Asiantuntijaverkostoon kuuluu mm. seuraavia tahoja:
- Ohjaamo Jyväskylän henkilöstö (Jyväskylän kaupunki, Gradia, Keski-Suomen TE-toimisto)
- Jyväskylän nuorisovastaanoton henkilöstö
- Nuorten aikuisten palvelupiste J-napin henkilöstö
- Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä
- Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin (esim. Sovatek) toimijoiden henkilöstö
- Mahdollisesti myös ns. Ankkuritoiminnan henkilöstöä (ml. Sisä-Suomen poliisilaitos)
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:
1) Nuorten palveluverkoston henkilöstö siltä osin kuin he eivät ole varsinaista kohderyhmää (esim. kaupungin eri palvelualueiden, oppilaitosten ja KELAn, TE-toimiston henkilöstöä).
2) Nuorten vanhemmat ja muut läheiset henkilöt.
3) Jyväskylän alueen järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat.
4) Jyväskylän alueen yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 235 330
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 340 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 313 808
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan materiaalihankinnoissa ja työtavoissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan materiaalihankinnoissa ja työtavoissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Jätemateriaalien kierrätys ja lajittelu Nuorten talossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Ei mahdollisesti pystytä vaikuttamaan taustayhteisöjen toimintaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Tavoitteena on nuoren tai nuoren aikuisen oman polun löytäminen, ongelmien ratkaisu, tarvittavan koulutuspaikan sekä loppupelissä työpaikan löytyminen. Yrittäjyys on yksi mahdollisuus työllistyä. Yhteistyötä yrityksien kanssa kehitetään. Tämä vaikuttaa osaltaan paikalliseen elinkeinokaareen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään nimenomaan eri tasoisia verkostoja ja toimintamalli/-malleja, aineettomia tuotteita ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 0 |
| Kannustetaan hankkeen verkostoja ja asiakkaita hyödyntämään kimppakyytejä, joukkoliikennettä ja polkupyöriä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tarkoituksena on Jyväskylässä asuvien nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen toiminta kohdentuu hyvinvoinnin parantamiseen sekä toimeentulon turvaamiseen siten, että asiakas saa mahdollisimman helposti tukea haasteisiinsa, jotta hän voi tehdä omia ratkaisujaan entistä paremman elämän suunnassa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 5 |
| Hankkeella edistetäään mahdollisuutta hyvään elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Nuoret saavat asiakaslähtöisesti yhdenvertaista palvelua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa voidaan edistää asiakkaiden ympäristöosaamista esim. järjestämällä tapahtumia, koulutuksia tai muita toimintoja, joissa nämä teemat esillä. | ||
Nuorten talo -hankkeessa kehitettiin alle 30-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen monialaisia palveluja Jyväskylän kaupungissa. Hankkeen aikana käynnistettiin Jyväskylän Nuorten talo, joka aloitti toimintansa toukokuun 2021 alussa. Saman katon alle Jyväskylän keskustaan osoitteeseen Asemakatu 4 muuttivat Ohjaamo, nuorisovastaanotto, J-Nappi ja osa kaupungin etsivästä nuorisotyöstä sekä kaupungin työllisyyspalvelut.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Nuorten talossa asioitiin noin 25 000 kertaa (luku ei sisällä työllisyyspalveluiden käyttöä). Apua, tietoa ja ohjausta haettiin erityisesti mielenterveyteen sekä työllistymiseen ja opiskeluihin liittyvistä kysymyksistä. Nuorten talo palvelee nuoria sekä ajanvarauksella että päivystysluontoisesti. Ajanvaraukseton walk in -palvelu on avoinna hankkeen päättyessä maanantaista torstaihin klo 12–17, mutta tarkoituksena on laajentaa tätä koskemaan myös perjantaipäiviä. Lisäksi Nuorten talo tarjoaa erilaista pienryhmätoimintaa.
Nuorten palvelujen lisäksi hankkeessa kehitettiin monialaisesti ammattilaisten välistä yhteistyötä. Apuna käytettiin esimerkiksi palvelumuotoilua ja monipuolisesti erilaisia viestinnän kanavia. Yli 200 nuorta osallistettiin palvelun kehittämiseen. Hankkeessa tehtiin kaksi isompaa selvitystä liittyen sosiaaliseen kuntoutukseen ja verkkopalveluihin. Lisäksi hankkeessa uudistettiin Nuorten Jyväskylä -verkkosivustoa kokoamaan entistä paremmin nuorten palveluja yhteen myös sähköisesti.
Aktiivisen viestinnän ansiosta Nuorten talo on hankkeen päättyessä valtakunnallisesti tunnettu konsepti, joka herättää paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti.