|
|
|
Hankekoodi: S22136
Hankkeen nimi: WinIT - Women in IT
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014, Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)
Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.chydenius.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Laine
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 6700 078
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tällä hankkeella pyritään lieventämään erityisesti teknologia-alalla ilmenevää sukupuolen mukaista työ- ja koulutusurien eriytymistä tekemällä ICT-alan korkeakoulutuksesta naisten näkökulmasta entistä houkuttelevampaa nostamalla alan imagoa ja kehittämällä koulutusratkaisuja, toimintatapoja ja -kulttuuria naisia kiinnostavammaksi. Tätä kautta tavoitellaan tehokkaampaa työvoimapotentiaalin hyödyntämistä ICT-alan työvoimapulan korjaamiseksi. Hankkeen toimenpiteitä pilotoidaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ICT-alan korkeakoulutuksen yhteydessä. Monilta osin hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja ratkaisut ovat kuitenkin yleistettävissä. Hankkeen tavoite voidaan jakaa osatavoitteiksi seuraavasti:
1.Selvittää tekijöitä, miksi naiset hakeutuvat ICT-alalle. Tätä kautta tavoitteena on pyrkiä selvittämään ICT-alan houkuttelevuustekijät naisten näkökulmasta ja toisaalta pyrkiä ymmärtämään myös miksi alaa ei valita.
2.Tehdä kehityksen kohteena olevasta ICT-alan korkeakoulutuksesta houkuttelevampi naisopiskelijoiden näkökulmasta ja saada näin alalle entistä enemmän potentiaalisia opiskelijoita. Tässä yhteydessä ICT-alan houkuttelevuutta pyritään lisäämään yleisemminkin.
3.Saada tietoa ja kehitysajatuksia kehityksen kohteena olevan ICT-alan koulutuksen sukupuolineutraaliudesta. Tällä tavoin pyritään parantamaan naisopiskelijoiden edellytyksiä edetä opinnoissaan ja valmistua hyvin arvosanoin tavoite aikataulussa. Saatua informaatiota tarkastellaan myös yleistettävyyden näkökulmasta.
4.Muodostaa rakenteet ja käytänteet koulutuksen sukupuolenmukaisen soveltuvuuden jatkuvalle arvioinnille
Hankkeen tuloksena ICT-alan korkeakoulutuksen markkinointi ja sitä kautta koulutuksen imago muuttuu siten, että koulutus on naisten näkökulmasta kiinnostavampaa. Hankkeen tuloksena tietoisuus naisten mahdollisuuksista ICT-alan työmarkkinoilla kasvaa. Potentiaalisten naisopiskelijoiden on hankkeen ansiosta helpompi tunnistaa moninaiset ICT-alan sovelluskohteet ja alan soveltuvuus myös naistyöntekijöille. Konkreettisena hankkeen tuloksena syntyy tiedotus- ja viestintämateriaalia naisten houkuttelemiseksi teknologia-alalle. Hankkeen tuloksena saadaan myös tietoa ICT-alan korkeakoulutuksen soveltuvuudesta eri sukupuolille. Tulokset ohjaavat koulutuksen kehittämistä sellaiseksi, että se huomioi eri sukupuolten tarpeet yhtä hyvin. Tätä kautta hankkeen välillisenä tuloksena saavutetaan naisille paremmat mahdollisuudet edetä opinnoissaan ja saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Välillisenä hankkeen tuloksena ICT-alan yritykset saavat enemmän osaavaa työvoimaa, kun käytössä on suurempi osuus työvoimapotentiaalista.
Kohderyhmänä ovat koulutusmahdollisuuksia etsivät naiset. Naiset voivat olla työttömiä tai työssä olevia alanvaihtajia tai naisia, jotka haluavat parantaa asemaansa teknologia-alan työmarkkinoilla. Kohderyhmä tavoitetaan nostamalla hankkeen toimintaa ja tuloksia esiin markkinointia tehostamalla ja mm. tiedotusmateriaalin avulla. Käytännössä tämä vaatii näiden asioiden huomioimista markkinointimateriaalissa, www-sivuilla, sosiaalisessa mediassa jne. Yhtenä keskeisenä kanavana kohderyhmän tavoittamiseksi toimii olemassa oleva CiNetCampus sivusto. johon rakennetaan osio, joka nostaa esiin ICT-alalla opiskelevia ja työskenteleviä naisia. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä tuodaan myös paremmin esiin kansainvälistä ”Girls in ICT” päivää eri medioissa, ja tällä tavoin pyritään lisäämään naisten tietoisuutta alan mahdollisuuksista.
Toisena kohderyhmänä ovat ICT- ja teknologia-alan koulutusorganisaatiot. Hankkeen toimenpiteitä pilotoidaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ICT-alan korkeakoulutuksen yhteydessä. Monilta osin hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja ratkaisut ovat kuitenkin yleistettävissä kaikkeen ICT- ja teknologia-alan koulutukseen. ICT-alan imagon nostattaminen palvelee kaikkia ICT-alan koulutusta tarjoavia oppilaitoksia.
Välillisesti kohderyhmänä ovat ICT-alan yritykset, jotka saavat hankkeen tuloksena enemmän osaavaa työvoimaa.
Hankkeessa kehitetään myös rakenteet Kokkolan yliopistokeskuksen ICT-alan maisterikoulutuksen sukupuolineutraaliuden varmistamiselle. Näin ollen välillisenä kohderyhmänä voidaan katsoa olevan myös jo koulutuksessa olevat naiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 133 156
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 133 062
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 166 446
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 166 328
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan
Kunnat: Kokkola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 35
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 6 |
| Kehitettävä koulutus on toteutettu etäkoulutuksena. Tämä vähentää osaltaan tarvetta matkustamiselle kun hankitaan korkeakoulutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hanke kehittää välittömästi aihealueeltaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävää aineetonta koulutuspalvelua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Koulutus, johon toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat on toteutettu siten, että opiskelijan ja opettajan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle, (joka tyypillisesti on henkilöliikennettä) ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke parantaa tiedon saatavuutta parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja koulutuksen saavutettavuutta, sekä laajentamalla koulutustarjontaa. Osaamisen kasvattaminen parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Tässä hankkeessa erityisesti naisten työllisystilanteen odotetaan parantuvan ICT-alan työvoimapulan johdosta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Tällä hankkeella pyritään lieventämään erityisesti teknologia-alalla ilmenevää sukupuolen mukaista työ- ja koulutusurien eriytymistä. Hankkeen toimenpiteet parantavat naisten työllistymismahdollisuuksia alalle, jolla myös palkkatasa-arvo toteutuu erinomaisesti. naisten lisääntynyt osallistuminen teknologia-alaan ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen digitaalitaloudessa edistäisi talouskasvua ja laajempaa sosiaalista kehitystä. Tulevaisuudessa ammattien ja alojen segregaatiolla on entistä suurempi merkitys. Digitalisaatio ohjaa yhteiskuntaa yhä enemmän ja enemmän, joten on tärkeää, että eri sukupuolet ovat sitä kehittämässä ja siitä hyötymässä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 0 |
| Tällä hankkeella pyritään lieventämään erityisesti teknologia-alalla ilmenevää sukupuolen mukaista työ- ja koulutusurien eriytymistä. Hanke siis selkeästi pyrkii eriarvoisuuden vähentämiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli kannustaa naisia ICT-alan korkeakoulutukseen ja olla näin vaikuttamassa työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseen. Jotta naisia saataisiin hakeutumaan enemmän ICT-alan korkeakoulutukseen, täytyy koulutuksen vetovoimatekijät selvittää toisaalta pyrkiä myös ymmärtämään miksi alaa ei valita. Näitä asioita selvitettiin hankkeen pilottina toimivassa Kokkolan yliopistokeskuksen tietotekniikan maisterikoulutuksessa. Keinoina olivat kyselytutkimus opiskelijoille sekä naisopiskelijoiden ja jo koulutusohjelmasta valmistuneiden naisten haastattelut. Kyselytuloksista julkaistiin tieteellinen artikkeli sekä verkossa julkaistu raportti. Haastatteluiden tuloksia julkaistiin raportissa.
ICT-alan imagoa pyrittiin kirkastamaan naisille suunnatulla markkinoinnilla, johon otettiin ideoita myös kyselystä ja haastatteluista. Hanke järjesti aamupalatilaisuuden, jossa oli puhujina inspiroivia naisia ICT-alalta. Lisäksi Kokkolan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulu Centrian edustajat esittelivät tilaisuudessa alueen korkeakoulutusmahdollisuuksia informaatioteknologiassa. Paikalle saatiin parikymmentä osallistujaa. Yhteishakujen aikaan koulutusta markkinoitiin sosiaalisessa mediassa hankkeen toteuttamilla mainoksilla. Mainokset pyrittiin tekemään siten, että ne vetoavat naisiin. Yliopistokeskuksen informaatioteknologian CiNetCampus-sivuston kuvitusta uudistettiin paremmin diversiteettiä ilmentäväksi. Sivustolla jaettiin inspiroivien ICT-alan naisten haastatteluja. Lisäksi hanketta ja sen kohteena olevaa toimintaa esiteltiin erilaisissa yhteyksissä: verkostoitumalla muiden hankkeiden kanssa, kansainvälisessä konferenssissa, LUMA-toiminnan yhteydessä sekä kaupunkilehden artikkelissa.
Jotta ICT-alan koulutusohjelman valinneet naiset myös pysyvät ja menestyvät koulutuksessa, tulee koulutusohjelmien käytäntöjen olla tasa-arvoisia ja eri sukupuolet huomioivia. Käytäntöjä arvioitiin ja kehitettiin kyselyn ja haastattelujen perusteella. Seurantaa varten pilottina toimivan koulutusohjelman sähköiseen opintojärjestelmään lisättiin työkaluja opiskelijoiden suoriutumisen monitorointiin sukupuolittain. Lisäksi seurataan yhteishakujen hakijoiden ja hyväksyttyjen sukupuolten osuuksia.
Alueen ICT-alan yritysten asenteita ja käytäntöjä diversiteetin huomioimisesta rekrytoinnissa selvitettiin haastattelemalla. Tuloksia julkaistiin verkossa jaetussa raportissa. Haastatteluun osallistui kuusi ICT-alan yritystä ja kolme sellaista julkisen sektorin organisaatiota, joilla on erillinen IT-tiimi.