|
|
|
Hankekoodi: S22127
Hankkeen nimi: Kokka kohti työmarkkinoita
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0201256-6
Jakeluosoite: PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13)
Puhelinnumero: 09 310 1691
Postinumero: 00099
Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Melo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 616 3368
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kokka kohti työmarkkinoita -hankkeen tavoitteena on edistää ulkomailta Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkeihin muuttaneiden ulkomaalaisten asiantuntijoiden koulutettujen puolisojen työllistymistä sekä heidän osaamistaan vastaavien urapolkujen kehittymistä. Hankkeella tuetaan näin välillisesti myös osaajien perheiden kotiutumista ja alueelle jäämistä. Lisäksi hankkeella vahvistetaan mielikuvaa pääkaupunkiseudusta kansainvälistä osaamista arvostavana ja osaajien houkutteluun ja viihtymiseen aktiivisesti panostavana asuinpaikkana.
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan seudullinen toimintamalli – kansainvälisten osaajapuolisoiden työllistymispolku – jonka avulla alueen yrityksissä työskentelevien ulkomaisten osaajien koulutetut puolisot tavoitetaan aiempaa tehokkaammin ja heidän osaamispotentiaalinsa saadaan varhaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli sisältää mm. puolisoiden kokonaistilanteen kartoituksen, yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta sekä puolisoiden tarpeisiin räätälöityä, työllistymistä tukevaa yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä vertaisryhmätoimintaa. Palvelukokonaisuus kytketään osaksi laajempaa, kansainvälisten osaajien puolisoille suunnattua toimenpidekokonaisuutta pääkaupunkiseudulla, jota kehitetään ja markkinoidaan osana International House Helsingin palvelua.
Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupunki, ja sen pääyhteistyökumppaneita ovat Uudenmaan TE-toimisto, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä alueella toimivat, kansainvälisiä rekrytointeja tekevät yritykset.
Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella toimivissa yrityksissä työskentelevien kansainvälisten osaajien koulutetut, työttömät puolisot, joilla on halu työllistyä paikallisille työmarkkinoille. Hankkeen tuottamat palvelut on kohdennettu vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneille puolisoille.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kansainvälisiä osaajia pääkaupunkiseudulla rekrytoivat yritykset ja työnantajat sekä hankkeeseen osallistuvien puolisoiden perheenjäsenet. Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, joiden työllisyyteen hankkeella vaikutetaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 752
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 440
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 341 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 920
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite: Helsingin kaupungin elinkeino-osasto, Unioninkatu 28 A
Postinumero: 00099
Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan luonnonvarojen käytön kestävyyteen tai ympäristön tilaan. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä viestintää, koulutusmateriaaleja ja kokouskäytänteitä sekä suositaan paperitonta työpistettä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hanke ei vaikuta suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeessa ollaan kuitenkin tietoisia, että myös yksittäisillä valinnoilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen torjumista. Esimerkiksi hankkeen järjestämät yleisötilaisuudet ja kokoukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä: - Tilaisuudet ja kokoukset järjestetään paikoissa, joihin on hyvät julkiset liikenneyhteydet. - Kaikki materiaali toimitetaan osallistujille digitaalisesti. - Mahdollisissa kokoustarjoiluissa suositaan kasvisvaihtoehtoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan/kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Hankkeessa ollaan kuitenkin tietoisia, että myös yksittäisillä valinnoilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen torjumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät kohdistu Natura 2000 -alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hanke ei vaikuta suoraan jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön, kierrätykseen, eikä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeessa tuotettu jätteen määrä pyritään minimoimaan, ja kaikki hankkeen tuottama jäte lajitellaan asianmukaisesti. Tiedontuotanto hankkeessa on sähköistä, ja toimistotyössä pyritään paperittomuuteen. Hankkeessa suositaan painettujen viestintä- ja markkinointimateriaalien sijaan sähköisiä viestintäkanavia. Hankkeessa järjestettävien kokousten ja yleisötilaisuuksien materiaalit toimitetaan osallistujille digitaalisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei edistä suoraan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa varaudutaan suurten ikäluokkien eläköitymiseen hyödyntämällä alueella jo olevaa työvoimaresurssia. Hankkeessa tuetaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä: - luomalla osaavan kansainvälisen työvoiman yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroitumista tukeva palvelukokonaisuus. - kehittämällä kansainvälisten osaajien osaamista ja työmarkkinavalmiuksia. - nopeuttamalla ja sujuvoittamalla osaavan kansainvälisen työvoiman työmarkkinoille siirtymistä. - kannustamalla yrittäjyyteen. - lisäämällä julkisten toimijoiden ja alueen yritysten välistä vuoropuhelua. Hanketoimien vaikutuksesta: - Alueella jo olevan kansainvälisen työvoimaresurssin käyttöaste kasvaa. - Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien työllisyysaste kasvaa. - Osaajien vähentynyt tai kokonaan pysähtynyt maastamuutto näkyy yrityksissä sekä konkreettisina kustannussäästöinä että liiketoiminnan kasvun edellytysten paranemisena. - Osaajien houkutteluun ja viihtymiseen panostaminen vahvistaa pääkaupunkiseudun asemaa globaalissa kilpailussa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan ensimmäistä kertaa Suomessa kaupungin ja TE-toimiston yhteistyönä toteutettu, kansainvälisten osaajien puolisoiden työllistymistä tukeva seudullinen palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuden ansiosta alueella jo oleva osaamispotentiaali saadaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja aiempaa tehokkaammin työmarkkinoiden käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Sähköisen asioinnin ja viestintäkanavien hyödyntäminen hanketoimenpiteissä ja -yhteistyössä vähentää liikkumistarvetta. Hanketilaisuudet ja -kokoukset järjestetään helposti julkisin kulkuvälinein, pyörällä tai kävellen tavoitettavissa tiloissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen työllistymistä tukevilla toimenpiteillä on merkittävä vaikutus kansainvälisen osaajapuolison ja hänen perheensä hyvinvointiin. Hankkeessa kansainvälisen osaajan puoliso kohdataan yksilönä ja hänen työllistymistään tuetaan räätälöidyillä palveluilla. Työn vuoksi Suomeen muuttaneen työntekijän puoliso voi esimerkiksi tarvita erityistä tukea oman ammatillisen identiteetin uudelleen rakentamisessa ja urasuunnittelussa. Tutkimusten mukaan työssäkäynti edistää monin tavoin maahanmuuttajan hyvinvointia ja uuteen maahan sopeutumista. Työ rytmittää elämää ja luo siihen uutta sisältöä. Lisäksi työnteko laajentaa sosiaalista verkostoa, auttaa yksilöä ylläpitämään ammatillista identiteettiä ja vahvistaa tunnetta omasta asemasta uudessa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tiedetään, että etenkin naisten kotoutuminen edistää koko maahanmuuttajaperheen kotoutumista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Kansainvälisten osaajien puolisoista valtaosa on naisia. Hankkeen toimenpiteet edistävät työmarkkinoilla heikossa asemassa olevan väestöryhmän työllistymistä, koulutusta vastaavien urapolkujen rakentumista ja parantavat siten (sukupuolten välistä) taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Ulkomaalaistaustaisten naisten heikko työmarkkina-asema näkyy paitsi työllisyysasteessa myös muita palkansaajia heikommassa tulotasossa. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on yli 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla naisilla ja yli 15 prosenttiyksikköä matalampi kuin ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Suomalaistaustaiseen mieheen nähden ulkomaalaistaustaisen naisen työllisyysaste on lähes 18 prosenttiyksikköä alhaisempi. (UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus.) Vieraskielisten naisten palkkatulot olivat 62 prosenttia kotimaisia kieliä puhuvien miesten palkkatuloista, 77 prosenttia vieraskielisten miesten palkkatuloista, 84 prosenttia kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien naisten palkoista. (Tilastokeskus 2014.) | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Tiedetään, että koulutusta vastaavaan työtehtävään työllistyminen on Suomessa huomattavasti vaikeampaa ulkomaisella tutkinnolla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 joka viides korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen työskenteli työntekijäammatissa, suomalaistaustaisista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain neljä prosenttia. Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset päätyvät kantaväestöä useammin määrä- tai osa-aikaisiin työsuhteisiin. Hanke tarjoaa kansainvälisille osaajapuolisoille yksilöllistä tietoa, neuvontaa ja tukea uravaihtoehtojen selkeyttämiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hanke edesauttaa kulttuuriympäristön monimuotoistumista maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroitumista tukemalla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Työllistyminen ja kouluttautuminen lisäävät välillisesti ympäristötietoisuutta ja -osaamista. | ||
Kokka kohti työmarkkinoita -hankkeen tavoitteena oli edistää ulkomailta pääkaupunkiseudulle puolison työn vuoksi muuttaneiden osaajien työllistymistä sekä heidän osaamistaan vastaavien urapolkujen kehittymistä. Hankkeen avulla pyrittiin tukemaan osaajaperheiden kotoutumista ja alueelle jäämistä, sillä mukana muuttavan puolison työllistyminen tutkitusti korreloi perheen viihtymisen ja Suomessa pysymisen kanssa. Osaajaperheen viihtyminen ja halu jäädä pysyvästi on tärkeää erityisesti alueen työvoimapulasta kärsiville yrityksille.
Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitettiin osallistujien työllistymistä edistävä Career Track -työllistymispolku. Palvelukokonaisuus koostui alkukeskustelusta sekä kolmesta ostopalveluna tuotetusta pääpalvelusta: yksilövalmennus, ryhmämuotoinen vertaismentorointi sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palvelu. Työllistymispolku sisälsi yhteensä noin 22 tuntia asiakaskohtaista palvelua. Kaikki palvelut toteutettiin englannin kielellä ja etäyhteyksin. Pääpalveluiden lisäksi hanke järjesti myös info- ja verkostoitumistilaisuuksia sekä hankki lisäpalveluita tukemaan osallistujien työllistymistä.
Hankkeen aikana järjestettiin kolme hakukierrosta. Yhteensä hankkeen toimenpiteisiin osallistui 177 henkilöä. Lähes kaikilla oli korkeakoulututkinto ja aikaisempaa työkokemusta. 80 % osallistujista oli naisia ja 70 % oli iältään 30–54-vuotiaita.
Työllistymislukujen ja asiakaspalautteen perusteella hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden puolisoiden siirtymät työelämään nopeutuivat. Loppuraporttia laadittaessa hankkeen 177 osallistujasta 70, eli noin 40 % oli työllistynyt. Lisäksi 30, eli noin 15 % oli päässyt harjoitteluun tai lyhytkestoiseen työsuhteeseen.
Suurin osa osallistujista oli tyytyväisiä työllistymispolkuun ja kokivat sen hyödylliseksi oman urakehityksen ja työnhaun näkökulmasta. Osallistujat kokivat saaneensa palvelusta eniten henkilökohtaista apua ja ohjausta, uutta tietoa ja uusia taitoja työnhaun tueksi, tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä, paremman itsetuntemuksen sekä motivaatiota urasuunnitteluun ja työnhakuun. Kehittämiskohteita kysyttäessä osallistujat toivoivat lisää suoria kontakteja työnantajiin, lisää verkostoitumismahdollisuuksia ja enemmän alakohtaista tukea.
Hankkeen toteutti Helsingin kaupunki ja sen pääyhteistyökumppaneita olivat Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan TE-toimisto. Hanke teki tiivistä yhteistyötä Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina -hankkeen ja Talent Helsinki -hankkeen kanssa. Näistä hankkeista rahoitettiin Helsingin kaupungin puoliso-ohjelmaa, jonka osaksi Career Track -työllistymispolku rakennettiin. Hankkeen aikana puoliso-ohjelma ja sen työllistymistä tukevat palvelut vakiinnuttivat keskeisen asemansa kansainvälisten osaajien asettautumisen tukeen keskittyvässä toimenpidekokonaisuudessa pääkaupunkiseudulla. Puoliso-ohjelma kytkettiin osaksi International House Helsinki -palvelua (IHH), joka tarjoaa vakaan ympäristön ohjelman ja sen työllistymistä tukevien palveluiden kehittämiselle myös tulevaisuudessa.