RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22075, Oona 2.0 - Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oona 2.0 - Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hanke on jatkohanke Oona - Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille (S20771) hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yritys- ja liiketoiminnantoiminnan kehittämisen ja kasvun edistämiseksi. Lisäksi hanke tukee kumppanuusverkostojen muodostumista luoden pohjaa yritystoiminnan vahvistumiselle, yritysten kasvulle sekä (yksin)yrittäjien hyvinvoinnille. Hankkeen tavoitteena on lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa yrittäjyydessä sekä yrittäjänaisten yritysten kasvua.

Hankkeen tavoitteena on
1. Hankkeessa kehitetään uudenlainen, kasvuhaluisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuus, joka avaa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja tukee kasvuhaluisten yrittäjänaisten osaamista digitalisaation hyödyntämisessä. Osana koulutusta tarjotaan tarvekartoitukseen perustuvaa yksilöllistä tukea liiketoiminnan kehittämiseen.
2. Hankkeessa tuetaan yrittäjänaisten kasvun mahdollisuuksia ja hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja vahvistamalla kasvuhalukkuutta tukevaa kumppanuusverkostoa.
3. Hankkeessa tuotetaan yrittäjänaisten kanssa yhteiskehittämällä tasa-arvoa edistävä verkkojulkaisu, jonka tavoitteena on edistää yrittäjänaisten osaamista oman liiketoiminnan kehittämisessä digitaalisuutta hyödyntäen. Verkkojulkaisussa yrittäjänaiset jakavat oman yrittäjyytensä haasteita ja digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuja. Sisältö rohkaisee muita yrittäjänaisia hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksiin oman yritys- ja liiketoiminnan kehittämisessä vahvistaen pitkällä aikavälillä sukupuolten tasa-arvoa yrittäjyydessä.

Hankkeessa digitalisaatiota lähestytään laajemmalla fokuksella kuin vain digitaalisten työkalujen käyttöön ottona. Lähestymistapa on strateginen. Digitalisaatio nähdään mahdollisuutena liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeessa kehittäminen lähtee liikkeelle yrittäjänaisten tarpeista ja niihin pohjautuvista kehittämissuunnitelmista.

Hankkeen tuloksena syntyy sukupuolten tasa-arvoa edistävä Yrittäjänaisen digivinkit liiketoiminnan kasvuun - verkkojulkaisu. Hankkeessa 90 yrittäjänaista saa tukea oman yrityksensä liiketoiminnan vahvistamiseen ja kumppanuusverkostojen rakentumiseen. 70 yrittäjänaista tekee yrityskohtaisen kehittämissuunnitelman digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja 40 yrittäjänaista tekee vähintään yhden yrityksen digitaalisuutta kehittävän teon.

Hankkeen tuloksena yrittäjänaisten valmius hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä vahvistuu. Kumppanuusverkostojen muodostuminen vahvistaa yritystoimintaa, yritysten kasvua sekä yrittäjien hyvinvointia. Sukupuolten välinen tasa-arvo yrittäjyydessä lisääntyy. Pitkällä aikavälillä Uudenmaan yrittäjänaiset ovat verkostoituneet keskenään ja kehittäneet yritystään digitaalisia työvälineitä ja prosesseja hyödyntäen.

Hankkeen toteuttaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudenmaan alueen yrittäjänaiset toimialasta riippumatta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Uudenmaan alueen yrittäjänaisten yritysten työntekijät sekä asiakkaat
Naisyrittäjiä kouluttavat tahot
Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat
Toimintaansa kehittäville yrityksille palveluja tuottavat yritykset (esim. digimarkkinointia, sähköisiä asiakasjärjestelmiä tuottavat yritykset)
Yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, kaupunkien yrityspalvelut ja muut yrittäjille tukea tuottavat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 786

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 316 786

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 422 380

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 422 380

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Hanko, Lohja, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 90

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 106

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke on valmisteltu sen tiedon pohjalta mitä on olemassa naisyrittäjien kasvuhalukkuudesta ja sen esteistä ja Oona-hankkeesta saadusta kokemuksesta ja yrittäjänaisten tarpeista. Tilastot osoittavat, että Suomessa toimivat yritykset ovat valtaosin hyvin pieniä. Erityisesti yrittäjänaisten yritykset ovat yleisesti pieniä, korkeintaan viiden työntekijän yrityksiä on 68 prosenttia. Yrittäjät ovat miesvaltaista joukkoa. Vuonna 2017 kaksi kolmesta yrittäjästä oli miehiä (67 %) ja joka kolmas oli nainen (33 %). Työnantajayrittäjistä vain reilu neljännet (26 %) on naisia. Tätä on selitetty sillä, että naiset toimivat tyypillisesti eri aloilla kuin miehet. Yli puolet kaikista yrittäjistä oli vuonna 2017 itsensätyöllistäjiä eli työskenteli yksinyrittäjinä tai yrittäjämäisesti. Yksinyrittäjistä naisia on 40 prosenttia. Yksinyrittäjille yleisin toimiala oli palvelusektori. Selvityksen mukaan naisyrittäjät haluavat tukea, neuvontaa ja koulutusta erityisesti tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja myynnissä, verkostoitumisessa, tietotekniikan käytössä ja sukupolven vaihdostilanteissa. Erityisenä tarpeena naisyrittäjät mainitsivat myös työnantajaosaamisen kehittämisen. Eniten lisäosaamista naisyrittäjät katsoivat tarvitsevansa yrityksen kotisivujen laatimisessa, markkinoinnissa, digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassa ja verkostoitumisessa. Naisyrittäjille verkostot ja vertaistuki ovat miesyrittäjiä tärkeämpiä, sillä naisista suuri osa toimii yksinyrittäjinä tai hyvin pienissä yrityksissä, joissa vertaistukea on vähän tarjolla tai ei lainkaan. Naisten kohdalla yrittämisen motiiveina korostuvat ei-rahamääräiset asiat. Naisten motiivit ja onnistumisen tunteet liittyvät perheeseen, työtyytyväisyyteen ja hyvään elämään. Miehiä yrittäjyyteen kannustaa odotettavissa olevat korkeammat tulot. Naisten yrittäjyyteen liittyy miehiä vähäisempi riskinottokyky, taloudellisen kasvun ja kansainvälistyminen tavoittelu.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke on suunniteltu uusmaalaisten naisyrittäjien kasvuhalukkuuden tukemiseksi. Hanke rakennetaan huomioiden yrittäjänaisten yrittämiseen liittyvät haasteet. Koulutuksen sisältö perustuu osallistujalle tehtävään tarvekartoitukseen ja sen pohjalta muodostuvaa yksilölliseen kehittämispolkuun. Koulutuksessa käytetyt menetelmät ja harjoitukset vahvistavat yrittäjänaisten yrittäjyysosaamista. Hankkeessa tuetaan yrittäjänaisten kasvun mahdollisuuksia ja hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja vahvistamalla kasvuhalukkuutta tukevaa kumppanuusverkostoa. Hankkeen tavoitteena ei ole pelkästään tuottaa tietoa ja osaamista uusista digitaalisista välineistä vaan, lisätä ymmärrystä digitalisaation madollisuuksista ja tukea niiden hyödyntämistä yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvattamisessa. Hankkeessa syntyy yrittäjänaisten kanssa yhteiskehittämisen tuloksena tasa-arvoa edistävä tuote, digijulkaisu. Julkaisu käsittelee yrittäjänaisten yrittämisen arjesta nousevia tarpeita ja kokemuksia sekä niihin löytyneitä ratkaisuja. Yhteiskehittämin nostaa naisten osaamisen ja tietotaidon keskiöön. Samaistuminen tukee oppimista, osallistuutta ja muiden kokemuksista inspiroitumista. Julkaisussa esitellyt digitaaliset kokeilut madaltavat muiden kynnystä hyödyntää digitaalisia työkaluja oman liiketoiminnan kehittämisessä. Julkaisun ytimessä on sukupuolisensitiivisyys ja asiakaslähtöisyys. Julkaisu vahvistaa digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä yrittäjänaisten tarpeet huomioiden ja sitä kautta edistää tasa-arvon toteutumista yrittäjyydessä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon lisääminen yrittäjyydessä. Hanke vastaa naisyrittäjien tarpeisiin. Hanke kehittää ja tuottaa yhteiskehittämisen periaatteella tasa-arvotuotteen "Yrittäjänaisen digivinkit liiketoiminnan kasvuun", jonka avulla voidaan tukea yrittäjänaisten yritysten kehittymistä ja kasvua. Hankkeessa edistetään Uudellamaalla toimivien naisten yritysten kasvuhakuisuutta lisäämällä naisyrittäjien osaamista ja verkostoja.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	8
Hankkeessa Uusmaalaiset yrittäjänaiset kehittävät osaamistaan digitalisaation hyödyntämisessä ja asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Yritykset vahvistavat liiketoimintaansa ja kumppanuusverkostojaan ja siten kestävää kasvua. Hanke voi välillisesti vaikuttaa yritysten haluun ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä. Hanke kohdistuu maakuntaohjelmissa mainittuihin kärkialoihin - sosiaali- ja terveysalalle sekä digitalisaation edistämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	6
Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää myös aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeessa yritysten toimialaa ei ole rajattu ja esimerkiksi hyvinvointialan yritysten tuotteet ja palvelut ovat usein aineettomia. Välillisesti hanke voi vaijuttaa yritysten halukkuuteen ostaa tuotteita tai palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan. Tällaiset palvelut ovat usein aineettomia, kuten markkinointi tai asiakashallintajärjestelmät.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hankkeessa tuetaan naisyrittäjien hyvinvointia yrittäjien osaamista ja kumppanuusverkotoja vahvistamalla sekä välillisesti naisyrittäjien yritysten henkilöstön hyvinvointia. Osaamisen kasvun ja uusien välineiden avulla naisyrittäjät pystyvät myös jatkossa huolehtimaan paremmin omasta hyvinvoinnistaan.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeen tavoitteena on tukea naisyrittäjiä oman yrityksen kasvupolulla. Päämäräänä on, että naisyrittäjät kasvattaisivat yrityksiään samalla tavalla kuin miesyrittäjätkin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään hankkeessa myös niin, että hankkeen opintojaksoille pyritään saamaan mukaan myös maahanmuuttajayrittäjiä, jotka ovat naisia.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oona 2.0 -Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta ESR-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Uudellamaalla toimivien yrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaatiota yritystoiminnan kehittämisen ja kasvun edistämiseksi. Lisäksi pyrittiin tukemaan yrittäjänaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja verkostojen muodostumista, jotka osaltaan edesauttaisivat yritystoiminnan vahvistumista.
Toiminnan keskeisenä päämääränä oli lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa yrittäjyydessä, sillä tutkimusten ja tilastojen valossa yrittäjät ovat miesvaltaista joukkoa; naisten osuus yrittäjistä on noin 33 prosentti. Yrittäjänaiset toimivat myös harvemmin työantajayrittäjinä ja heidän yrityksenä ovat harvemmin kasvuyrityksiä. Noin 73 prosenttia yrittäjinä toimivista naisista toimii pienissä mikroyrityksissä tai yksinyrittäjinä.
Yritysten digitalisoituminen yhdistyy niiden kasvuhalukkuuteen. Erilaiset digitaaliset työkalut ja palvelut mahdollistavat yritystoiminnan kasvattamisen ja markkina-alueen laajentamisen pienin kustannuksin. Naisyrittäjyyden toimintaedellytyksiä koskeneiden selvitysten mukaan yrittäjänaiset tarvitsevat tukea ja koulutusta digitalisaation hyödyntämisessä. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden usein yksinyrittäjinä toimiville naisille saavuttaa vähemmillä kustannuksilla näkyvyyttä ja markkina-alaa myös kansainvälisesti. Myös kumppanuusverkostojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä on turvallinen tapa lähteä kehittämään yritystoimintaa ja hakemaan yritykselle kasvua.
Hanke järjesti Uudenmaan alueen yrittäjänaisille digiosaamista vahvistavaa koulutusta, työpajoja ja sparrausta, tietyn teeman ympärille koottuja kumppanuusverkostotapaamisia sekä yrittäjän kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia pienryhmiä, joista osa pidettiin kaksikielisinä (suomienglanti)

Kaikkiaan 146 yrittäjää sai tukea yrityksenä kehittämiseen hankkeen tukemana. Liiketoiminnan digitaalinen kehittäminen -koulutuskokonaisuuteen (Johdanto/digistrategia, digitaalinen markkinointi, digityökalut sekä verkkokaupan mahdollisuudet) osallistui 106 yrittäjänaista. Yrittäjänaisten kumppanuusverkostotapaamisiin osallistui 86 eri yrittäjänaista, mutta kävijäkertoja oli yhteensä 176. Hyvinvointia tukevaan pienryhmätoimintaan osallistui 24 eri yrittäjää, mutta niissäkin kävijäkertoja oli tätä enemmän, sillä osa yrittäjänaisista lähti mukaan useampaan ryhmään.

Osallistuneet yrittäjänaiset ovat antaneet positiivista palautetta hankkeen koulutuksista ja toiminnasta. Parata on ollut kannustava ilmapiiri, asiantuntevat kouluttajat ja vierailevat asiantuntijat, keskustelut ryhmän kanssa sekä osallistavuus ja käytännön työpajat. Hankkeen kuluessa olemme myös pyrkineet ottamaan saadusta palautteesta vaarin ja iteratiivisesti kehittäneet toimintaa seuraavilla toteutuskerroilla.
Hankkeessa toteutettiin digikoulutuksiin osallistuneille yrittäjänaisille kyselytutkimuksena osaamiskartoitus. Alkukyselyn avulla muodostettiin kokonaisnäkemys osallistuneiden yrittäjien oman osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista, mutta myös yrityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien kasvuhalukkuutta ja kasvun keinoja sekä käsityksiä yrityksen keskeisimmistä kasvun esteistä. Alkukyselyyn vastasi 46 yrittäjänaista. Koulutukseen osallistumisen jälkeen toteutettiin loppukysely, jonka avulla selvitettiin osaamisen muutosta sekä kehittämistarvetta koulutuksen jälkeen. Loppukyselyyn vastasi 24 yrittäjänaista. Kirjoitukset kertovat hyvin hankkeen vaikutuksista naisyrittäjien digiosaamisen muutoksiin ja sitä kautta myös yritystoiminnan kehittymiseen.
Kyselyistä ja niiden tuloksista voi lukea blogikirjoituksista.
 Blogi 1: Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/03/08/ sattuipas-samaan-aikaan-koronaa-hanketta-yrittajyytta-ja-digia/
 Blogi 2: Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa: https://blogit.metropolia.fi /tikissa/2022/12/19/yrittajanaisten-digiosaamista-tukemassa/
 Blogi 3: Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet – pitääkö aina kasvaa?: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2023/05/30/yrityksen-kasvuhalukkuus-kasvun-keinot-ja-esteet-pitaako-aina-kasvaa/
 Blogi 4. Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2023/09/06/yrittajanaisten-digitaidot-vauhdittavat-kasvua/
Hankkeen kyselytutkimuksen pohjata voidaan todeta, että osallistuneet yrittäjät olivat hyvin eri tilanteissa yrittäjyydessään. Yrittäjät olivat eri-ikäisiä, ikähaitari 23 – 71 vuotta. Myös yritykset olivat hyvin eri vaiheissa, sillä osa oli vasta hiljattain perustettuja ja osaa oltiin jo lopettelemassa. Tämä osin selittää tuloksia, sillä hyvin usein sekä käytettyihin kasvun keinoihin että kasvun esteisiin syntyi skaalan eri päihin suurimmat ryhmät (emme käytä/käytämme paljon ja ei este ollenkaan/suuri este). Jakauma ei ollut Gaussin käyrän muotoinen, vaan enemmänkin päinvastoin. Osa tuloksista oli aikaisempien yrittäjäjärjestöjen tutkimusten tulosten suuntaisia, tosin erojakin oli.
Hankkeessa on tuotettu yrittäjän kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemaan digitaalinen Hyvinvoiva yrittäjänainen -julkaisu (www.metropolia.fi/hyvinvoiva-yrittajanainen) sekä yrittäjän digikehittämistä tukeva Mikroyrittäjän liiketoiminnan digitaalinen kehittäminen verkkojulkaisu.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot