|
|
|
Hankekoodi: S22061
Hankkeen nimi: Yhdessä Itä-Savossa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.4.2020 ja päättyy 30.11.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan Seudun Kolomonen ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2101432-1
Jakeluosoite: Pappilankatu 3
Puhelinnumero: 0500691574
Postinumero: 57710
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.kolomonen.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Kolistaja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500691574
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhdessä Itä-Savossa hankkeella ehkäistään ja korjataan koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen henkilöille, yhdistyksille muille yhteisöille aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia ja varmistetaan näiden toimijoiden mahdollisimman turvallinen siirtyminen epidemian jälkeiseen aikaan.
Poikkeusolojen tilannetta on hankealueen (Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) osalta selvitetty vuoden 2020 alussa käynnistyneen ja Hankepoolin toimintaan osallistuville organisaatioille suunnatulla kyselyllä, Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n laajan yhteistyöverkoston kautta toteutetun hankeideaideoinnin avulla sekä hanketoteutukseen mielenkiintonsa osoittaneiden toimijoiden kanssa käytyjen sähköposti- ja teams-keskustelujen kautta. Yksittäisten alueen asukkaiden ideoita hankkeen tavoitteisiin ja toteutukseen on lisäksi kerätty Facebookin eri keskustelupalstojen kautta.
Tämän perustyön puitteissa on tullut selkeästi esille, miten perinteisten auttamiskanavien resurssit ovat tilanteeseen riittämättömät ja samaan aikaan vapaaehtoistyöhön perustuvat auttamiskanavat ovat joutuneet vähentämään toimintaansa mm. vapaaehtoistyöntekijöiden ikärakenteen ja riskiryhmiin kuulumisen vuoksi.
Yhdessä Itä-Savossa hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat:
1. Koota vapaaehtoistyöntekijöiden ja kansalaistoimijoiden yhteisverkosto ja organisoida tämän verkoston toiminta
2. Tarjota kaikille vapaaehtoistyötä organisoiville tahoille ja vapaaehtoistyöhön haluaville yhteinen, turvallinen ja kannustava toimintaympäristö
3. Hyödyntää koettuja ja kokeiltavia liikunnan, kulttuurin ja harrasteiden työmuotoja ja soveltaa niiden ohjausta digi/etäperusteisesti ja tukea asukkaita niiden hyödyntämiseen.
4. Kehittää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä vahvistavia digipohjaisia etäpalveluja ja tukea eri toimijoita niiden käyttöönotossa.
5. Hyödyntää vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan toimintapotentiaalia rohkeasti yhteiskunnan palvelujen rajapintaan tarjottavien toimintojen muodossa
6. Lisätä talkoohenkeä, kriisiapuluoda ja vahvistaa yhdessä selviämisen henkeä ja vähentää poikkeusolojen aiheuttamaa ahdistusta ja pahoinvointia.
7. Auttaa yhdistysten ja yhteisöjen selviämistä poikkeusolojen yli normaalimpaan toiminta-aikaan mahdollisimman pienin vaurioin tarjoamalla toimintamahdollisuuksia poikkeusolojen ajalle.
Yhdessä Itä-Savossa hankkeen uutuusarvo on:
Hankkeen uutuusarvo on pitkälti nopeassa reagoinnissa ennen kokemattomaan tilanteeseen; hankkeen suunnittelua ei ole mahdollista tehdä minkään aiemmin koetun hankkeen kokemusten pohjalta eikä hankkeen "pääkohteen" eli koronaepidemian käyttäytyminen ole kovin hyvin ennakoitavissa.
Ensimmäistä kertaa nykyaikaisen hanketoiminnan, digimaailman ja kehittyneen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan maailmassa on nyt suunniteltu hanketta, jonka toteutusta varjostaa näin suuret riskit niin ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin kuin yhteiskunnan rakenteidenkin osalta.
Näistä lähtökohdista pyritty suunnittelemaan hanke, jossa:
1. Yhteiskunnan palvelutuotanto ja vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan palvelutuotanto pyritään rakentamaan yhtenäiseksi turvaverkoksi
2. Yksittäisten ihmisten, erityisesti ikäihmisten ja koronaviruksen kannalta erityisiin riskiryhmiin kuuluvien ihmisten hyvinvoinnista on julkisen palvelutuotannon rinnalla pystytään turvaamaan näiden kohderyhmien niin fyysinen kuin psyykkinenkin turvallisuus tämän kriisin keskellä.
3. Hyödynnetään ensimmäistä kertaa tositilanteessa näin laajasti vapaaehtoistyössä ja kansalaistoiminnassa erilaisia digitaalisia toimintatapoja ja etäauttamisen malleja.
4. Muokataan kansalais- ja vapaaehtoistyön toimintatapoja sellaisiksi, että ne voivat tulevaisuudessa paremmin toteuttaa toimintaansa erilaisissa poikkeusoloissa.
Yhdessä Itä-Savossa hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
1. Nykyisen eri toimijoiden toteuttaman palvelutarjonnan ja palvelutarpeen selvittäminen.
2. Palvelutarpeeseen vastaavien palvelupakettien muotoilu, kilpailutus, toteutuksen mahdollistamisen ja ohjaaminen, tulosten kokoaminen ja arviointi sekä palvelujen jatkojalostus ja juurruttaminen.
3. Vapaa-ajan toimintojen ja harrastusten muokkaaminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen poikkeusoloihin sopivaksi toiminnaksi.
4. Koronaepidemian vuoksi erityiseen työtilanteeseen joutuvien henkilöiden fyysisen ja pyykkisen hyvinvoinnin varmistaminen.
5. Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten turvaaminen poikkeusoloissa sekä tulevien normaaliolojen toiminnan palautumisen varmistaminen.
6. Poikkeusolojen aiheuttaman epätietoisuuden ja ahdistuksen purkaminen ja muu positiivinen viestintä.
7. Uudenlaiseen toimintakulttuuriin siirtyminen poikkeusolojen päätyttyä.
Yhdessä Itä-Savossa hankkeen arvokkaimmat tulokset ovat:
1. Nykyisen eri toimijoiden toteuttaman palvelutarjonnan ja vallitsevan kansalaisten palvelutarpeen selvittäminen jolla saadaan kokonaiskuva hankkeen eri kohderyhmien käyttöön jo tarjottavien palvelujen ja tukitoimien laajuudesta ja toteutuksesta sekä eri kohderyhmien kokemasta palvelutarpeesta,
2. Palvelutarpeeseen vastaavien palvelupakettien muotoilu, kilpailutus, toteutuksen mahdollistamisen ja ohjaaminen, tulosten kokoaminen ja arviointi sekä palvelujen jatkojalostus ja juurruttaminen. Kilpailutuksen kautta syntyy yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten tätä havaittua palvelutarvetta täydentäviä palveluja ja toimintoja, kuten esimerkiksi:
- elintarvikkeiden hävikkiketjun katkaiseva keskitetty keräys- ja jakelutoiminta
- yhdistys- ja kansalaistoiminta tuottaa yhteiskunnan tuottamien palvelujen ja tukitoimien tueksi tarpeelliseksi nähtäviä palvelu- ja tukitoimintoja
- virtuaalipalvelu, jonka puitteissa tarjotaan mahdollisuus kertoa onnistumisistaan, jakaa ideoitaan, pyytää neuvoja sekä purkaa kokemuksiaan ja oloaan.
3. Vapaa-ajan toimintojen ja harrastusten muokkaaminen ja uusien toimintamuotojen kehittämisen tuloksena poikkeusoloihin syntyy kattava yhteenveto ja palveluhakemisto sekä mittava määrä erilaisia liikunta-, kulttuuri- ja muun harrastetoiminnan digi-/etäperusteisesti toteutettavia pysyviä toimintamalleja ja toiminta-aktiviteetteja.
4. Koronaepidemian vuoksi henkilöiden fyysisen ja pyykkisen hyvinvoinnin varmistaminen vahvistuu ja syntyy virtuaalipalvelu, jonka puitteissa toteutetaan eri toimijoiden yhteistyönä:
A) erilaisia neuvontapalveluja, työnohjausta sekä sosiaalisen yhdessäolon etä- ja virtuaalimalleja.
B) Vapaaehtoistyöntekijöiden ”yhteisen kahvihuoneen” ja työnohjauksen virtuaalipalvelun
5. Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten turvaaminen ja poikkeusolojen "yli saattaminen" sekä tulevien normaaliolojen toiminnan palautumisen varmistamiseen syntyy kokonaisselvitys jo olevien vapaaehtoistyötä organisoivien toimijoiden toimintaresursseista ja toiminnan toteuttamisen ja kehittämisen tarpeista. Lisäksi saadaan uusia vapaaehtoistyöntekijöitä toimintoihin mukaan.
6. Virtuaalipalvelujen kehittämisen osana syntyy virtuaalipalvelu, joka mahdollistaa hankkeen eri kohderyhmien ”kahvihetkikeskustelut”, ”perheeltä perheelle ja kaverilta kaverille” -tuen, esittelee ”myönteisiä selviytymistarinoita” sekä muita mahdollisia sosiaalisen yhdessäolon etä- ja virtuaalimalleja. Virtuaalipalvelussa vahvistetaan yhdessä selviämisen henkeä ja toteutetaan poikkeusolojen aiheuttamaa ahdistusta ja pahoinvointia poistavien toimenpiteiden ideapankki sekä blogialusta.
7. Poikkeusoloissa toimintaansa uudella tavalla järjestävien yhdistysten toiminta monipuolistuu ja vahvistuu. Poikkeusolojen vuoksi toimintaansa vähentävien yhdistysten toimintakunto pysyy hyvänä ja aktiivit motivoituneina poikkeusolojen jälkeisen toiminnan järjestämiseen. Yhdistykset saavat näkyvän ja yhteisen toimintansa esittelymahdollisuuden ja kansalaiset hyvän mahdollisuuden tutustua ja sitoutua eri yhdistysten toimintaan.
YIS-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
Lapset, nuoret ja heidän perheensä
Koronavirusepidemian vuoksi työsuhdestatuksen muutoksesta tai sen uhasta kärsivät henkilöt
Työtehtävässään ”etulinjan toimintaan” osallistuvat vapaaehtoiset
Koronavirusepidemian erityiset riskiryhmät
YIS-hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
Lapsiperheiden läheiset, lapsille, nuorille ja heidän perheilleen palveluja ja toimintaa järjestävät yhdistykset ja yhteisöt
Koronavirusepidemian vuoksi työsuhdestatuksen muutoksesta tai sen uhasta kärsivien henkilöiden läheiset, kyseisten henkilöiden työnantajat sekä työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen paikalliset yhdistykset
Työtehtävässään ”etulinjan toimintaan” osallistuvien vapaaehtoissten lähipiiri sekä vapaaehtoistyötä organisoivat yhdistykset ja yhteisöt
Koronavirusepidemian erityiset riskiryhmät, heidän lähipiirinsä ja ko. potilasryhmien potilasjärjestöjen paikalliset yhdistykset
Ikäihmiset, heidän läheisensä sekä ikäihmisten harraste- ja toimintayhdistykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 080
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 798
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 080
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 798
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Rantasalmi, Enonkoski, Sulkava, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 16
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Toiminta perustuu lähitoimintoihin ja -palveluihin | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Toiminta perustuu lähitoimintoihin ja -palveluihin | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei painotusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Toiminta (poikkeusolojen suositustenkin vuoksi) suurelta osin virtuaalista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei painotusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Erityisesti ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän toiminnan merkitys materiaalin tehokkaan käytön ja jätteiden vähentämisessä merkittävä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei painotusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Merkittävä määrä hankkeen toiminnoista tähtää lähipalvelujen ja -toimintojen vahvistamiseen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa plajon esimerkiksi virtuaalipalvelujen kehittämistä ja käytäntöjen juurruttamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Merkittävä määrä hankkeen toiminnoista tähtää lähipalvelujen ja -toimintojen vahvistamiseen ja vähentävät näin logistisia paineita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen focus on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä poikkeusolojen luomassa tilanteessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on varmistaa ihmisten tasa-arvoisuus eri palvelujen ja tukitoimien saavuttamisessa heidän soisaalisesta asemastaan, iästään, terveydentilastaan, poikkeusolojen riskiryhmiin kuulumisestaan tai asuinpaikastaan riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on varmistaa ihmisten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus eri toimintojen, palvelujen ja tukitoimien käyttäjänä heidän soisaalisesta asemastaan, iästään, terveydentilastaan, poikkeusolojen riskiryhmiin kuulumisestaan tai asuinpaikastaan riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hanke vahvistaa erityisesti erilaisia paikallisia toimintakulttuureja, joiden voimistumisella on merkitystä myös kulttuuriympäristön laajempaan kehitykseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei painotusta | ||
Hankkeen alkuvaiheen perusselvitystyön ja hankeaikaisen yhteistyökumppani- ja toimijapalautteen tuloksena saatiin konkreettinen kokonaiskuva palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintojen päällekkäisyyksistä ja aukoista sekä konkreettisia parannusehdotuksia.
• Selvitystyön ja saadun toimija- ja osallistujapalautteen kautta on onnistuttu suuntaamaan toiminta muuttuvassa koronatilanteessa aina ajankohtaisiin kohteisiin.
• Selvitystyön ja saadun toimija- ja osallistujapalautteen kautta on löydetty kehittämiskohteita sekä eri toimijoiden jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun sekä tulevien hanketoimintojen ideoiksi
• Selvitystyön tuloksena on pystytty vahvistamaan samaa kohderyhmän tai palvelutarpeen parissa toimivien tahojen yhteistyötä, pystytty kohdentamaan palvelutarvekyselyt ”parhaaseen mahdolliseen osoitteeseen” sekä rakennettu uusia, pysyviä yhteistyösuhteita ja -verkostoja.
• Ostopalvelukilpailutukset ja niihin liittyvät palvelumuotoilun laatimiset vahvistivat hankkeen toteutukseen osallistuneiden yhdistysten ja yhteisöjen kilpailutusosaamista.
• Hankkeen selvitystyön ja toiminnan puitteissa saatiin koottua ja toimitettua edelleen kehittämistyöhön toimijoiden ja asiakkaiden näkemyksiä palvelu- ja tukitoimien päällekkäisyyksistä ja aukoista.
• Mittavalle joukolle koronaepidemian vuoksi erityisen haastavaan asemaan joutuneita kansalaisia saatiin järjestettyä turvallista ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa.
• Hävikkielintarvikkeiden kokoamisen ja jakelun epäkohdat kuvattiin ja muutoksen siemen kylvettiin ainakin hävikkielintarvikkeiden ”tuottajapäädyn” mieliin. Näin kylvettiin siemen, josta vuoden 2021 aikana kasvaa hävikkielintarvikkeiden keräilyn, jalostamisen ja jakelun uusi toimintamalli.
• Kolmannen sektorin toimijoiden ja yhteiskunnan palvelutuottajien välille synnytettiin useita uusia yhteistyösuhteita ja käynnistettiin muutamia toimintaprosessien uudistamistoimia.
• Hankkeen tuloksena syntyi muutamia uusia yhteiskunnan palvelutuotannon ja kolmannen sektorin toimijoiden välisiä ostopalvelusuhteita.
• Virtuaalipalvelujen tuottamisen osalta oivallettiin, että kaikkea ei tarvitse itse keksiä uudestaan kun käytössä on jo hyviä, testattuja toimintamalleja ja valmiita palveluja. Samalla onnistuttiin lisäämään loppukäyttäjien tietoa näistä jo olevista toiminnoista.
Palvelutarpeeseen vastaavien palvelupakettien kilpailutuksiin osallistui yhteensä 128 eri toimijaa (97 yhdistystä tai järjestöä, 3 oppilaitosta,4 muuta yhteisöä sekä 24 yritystä). Erilaisia ostopalvelutarjouksia jätettiin yhteensä 142 kappaletta ja niiden pohjalta toteutettiin yhteensä 52 eri toimintoa, palvelua tai hankintaa.
Laajan ostopalvelukilpailutuksen kautta luotiin uusia toimintakontakteja sekä vahvistettiin erityisesti yhdistysten osaamista palvelumuotoilun ja ostopalvelukilpailutukseen osallistumisen alalla.
Eri ostopalvelutoimintojen sekä hankkeen suoran toiminnan osallisten kokonaismäärää ei ole tilastoitu, mutta yksittäisten osakokonaisuuksien sekä tähän lisäksi laskettavien hanketoimintojen yhteenlaskettu (osa osallistujista ja tuen saajista useammassa aktiviteetissa) osallisten määrä on varovaisestikin laskien koko hankealueella noin 7.000-8.000 henkilöä.
Hankkeen työskentelyssä onnistuttiin sekä määrittelemään kyseisiä palvelu- ja tukitarpeita, yhdistämään näihin tarpeisiin palveluja ja toimintoja tuottavia kolmannen sektorin toimijoita yhteistyöhön yhteiskunnan palvelutuotannon kanssa sekä myös käynnistämään ja tuottamaan näihin tarpeisiin lisäpalveluja sekä hankkeen toteuttaman ostopalvelutoiminnan että yhteiskunnan suoraan kolmannen sektorin toimijoilta tapahtuvan ostopalvelutoiminnan kautta. Lisäksi toiminnan tuloksena saatiin muutamia kolmannen sektorin toimijoita käynnistämään hankesuunnittelu tai liittämään tavoitteet omaan toimintasuunnitteluunsa.
Vapaa-ajan toimintojen ja harrastusten muokkaamisen ja uusien toimintamuotojen kehittämisen osalta hanke onnistui kohtuullisen hyvin kokoamalla yhteistyössä Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n kanssa YSSI.FI -palvelualustalle tietoja eri harrastetoiminnoista, näitä toimintoja järjestävistä yhdistyksistä, järjestöistä ja muista yhteisöistä ja näiden toimintojen etä- ja digihyödyntämisestä.
Hankkeen tuen ja muun yhteistyön seurauksena syntyi myös uusia etä- ja digitoiminnallisia toimintoja sekä myös koronaturvallisesti fyysisesti toteutettavia harrasteita ja aktiviteetteja.
Lisäksi hankkeen loppukauden toiminnassa syntyi virtuaalisia ohjausaineistoja mm. Tanhuvaaran Urheiluopiston, XAMK:n, SaVoLi ry:n ja eri kulttuuritoimijoiden kanssa koronan eri riskiryhmien toimintatarpeiden ohjaamiseen etä- ja digiperusteisesti.
Näiden toimien seurauksena
• Harrastetoimintojen järjestäjien mielenkiinto ja sitoutuminen Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n ylläpitämän YSSI.FI –palvelualustan harrastehakemistoon, toimintakalenteriin ja yhdistyshakemistoon lisääntyi.
• Hankkeen tuella syntyi digitoiminnan esimerkkimalleja sekä luonteva tuotantoyhteistyö hankkeen piirissä olleen tuottajan ja yhdistystoimijoiden välille.
• Merkittävälle määrälle alueen yhdistyksiä (yhteensä noin 35-40 yhdistystä ja yhteisöä) onnistuttiin hankkeen ostopalvelutoiminnan, neuvonnan, työnohjauksen, laiteavun yms. merkeissä antamaan koronapoikkeusoloihin myönteistä toimintatukea sekä henkistä sitkoa poikkeusoloista suoriutumiseen.
• Hankealueen kuntien kanssa sovittiin alustavista suuntaviivoista yhdistystoiminnan kehittämis- ja voimistamisprojektien suunnitteluun ja käynnistämiseen alkuvuodesta 2021.
• Hankkeen selvitystyön ja hankekokemusten pohjalta tehtiin joukko lisäksi toiminta- ja talousarvioehdotuksia Sosterille, hankealueen kunnille sekä hankeaihioehdotuksia Savonlinnan Seudun Hankepoolin ylläpitämään hankeideapankkiin.
• Vaikka hanketyössä ei synnytetty toivottua määrää uusia yhteistyösuhteita kolmannen sektorin sisällä tai kolmannen sektorin ja yhteiskunnan palvelutuottajien välille, kylvettiin toimintakenttään kuitenkin yhteistyön merkityksellisyyden siemen.
Hankkeen tuloksia arvioi myös hankkeen sisäinen "arviointineuvosto" eli hankkeen projektiryhmä.
Arviointineuvosto toteaa, että hanke on poikkeusoloissa tarjonnut hyvän kokonaisuuden monipuolista palvelutarjontaa aikana, jolloin eri asiakasryhmät ovat joutuneet hyvin erilaiseen ja jopa eriarvoiseen tilanteeseen yhteiskunnan siirryttyä etänä, verkossa ja digitaalisin vuorovaikutusmuodoin toteutuviin palvelumalleihin. Tämä on ollut omiaan luomaan haasteita arjesta selviämiseen. Mittava palvelumatriisi, jolla hanke on viety läpi, muodostuu merkittävästä määrästä palveluja sekä todella runsaasta joukosta palveluntuottajia, sopimuskumppaneita, verkostokumppaneita ja yhteistyötoimijoita, joista monet ovat myös itse samalla koronan aiheuttamien asiakashaasteiden ratkaisuja hakemassa. Haasteena monelta osin on ollut myös hankkeen toiminnan merkittävä kohdentuminen samalla ajalle, jolloin lomat, lomautukset, irtisanomiset ja jopa toimijoiden toiminnan supistamiset ovat olleet vahvaa todellisuutta.
Tässä toimintaympäristössä hanke on onnistunut tuottamillaan palvelulla mahdollistamaan selkeästi lisäarvoa, mitä siltä on odotettu sen saaman taloudellisen resurssin tuottamana, vaikka samalla todetusti joissakin palveluissa syntyneet tulokset osin ovat tyydyttäviä tai jääneet jopa toteutumatta. Merkittävä yhteinen kehittämistarve jokaisen tavoitteen ja erillisen tulostavoitteen osalta näkyy raportin kuvauksen mukaan liittyvän kumppanuuteen. Tarve ilmenee verkostossa mukana olevien toimijoiden riittämättömänä toistensa tuntemisena tai toiminnan tunnistamisena sekä myös toiminnassa todettuina päällekkäisyyksinä.
Arviointineuvosto näkee tässä mahdollisuuden verkostotoiminnan tehostamiseen ja verkoston yhteiseen kehittämiseen, koska suuri osa toimijoista kuitenkin on jo keskenään tuttuja. Verkoston ja kumppanuuksien kehittämisessä on tarpeen huomioida hankkeen aikana havaitut, eri yhdistystoimijoiden erilaiset valmiudet tuottaa uudenlaista toimintaa ja kehittää esimerkiksi vertaismentoroinnin mallia.
Osa tuloksista kuvaa uusia verkostosuhteita ja uusia oivalluksia palvelutuotantoon sen rinnalle tuotettuina tuki- ja lisäarvopalveluina. Monien kuvauksessa esitettyjen kohtaamisten ja tulosten sisällä nousi myös esiin asioita, joihin ratkaisuna olisi mahdollinen aidon verkostoyhteistyön kehittäminen ilman suurta byrokratisointia. Verkoston toimintaa voisi selkeästi tehostaa tiedon päivittäminen kunkin toimijan toiminnassa, toimijoissa ja palvelutuotannossa. Verkosto voi hyvin rakentaa uutta yhteistyötä tunnistamalla jo
tässä hankkeessa esiin tulleet yhteisen kehittämisen prosessit ja palvelut. Eteenpäin on mahdollista päästä varmistamalla jo tuttujen toimijoiden kesken, onko kullakin mielikuva toiminnasta oikea. Toisaalta mukaan verkostoon tässä hankkeessa kuvattujen tulosten mukaan on tullut toimijoita, jotka eivät verkostossa ole tuttuja tai jotka eivät tiedä, millä palvelutuotannolla voivat verkoston tavoitteita jatkokehityksessä vahvistaa. Siksi on hyvä avoimesti ja kehittävällä yhteistyöotteella saada viestitettyä, miten kukin voi toimintaa tehostaa ja verkostoa vahvistaa. Näin verkosto voi löytää uutta innostusta, tietoa, ymmärrystä ja osaamista.
Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hyvin muodostettu verkosto, joka pystyy ratkaisemaan hankkeessakin todettuja keskinäisriippuvuuksia sisältäviä haasteita, voi tarjota uudenlaisia ja ketteriä tapoja toimia yhdessä vapaaehtoistoimijoiden ja kansalaistoiminnan palvelujen edistämiseksi. Toimivan verkoston, jossa eri toimijoiden roolit, tehtävät ja keskinäiset riippuvuudet on tunnistettu ja tunnustettu, on mahdollista osoittaa myös yhteisen toiminnan vaikuttavuus. Tämä vaatii kuitenkin toiminnan kuvaamista myös ”normaalioloissa”. Tämä voisi olla myös hyvä peruste ja aihio seudullisen yhteishankkeenkin rakentamiseksi, jossa yhtenä tavoitteena voisi olla vaikuttavuusketjun kuvaaminen mm. vaikuttavuustiedon tuottamiseksi tarvittavien yhteisten indikaattorien määrittely ja vaikuttavuuden osoittaminen.