|
|
|
Hankekoodi: S21973
Hankkeen nimi: HIOMO – Mikro- ja pienyrittäjän tuottavuuden kehittäminen ja mikroyrityksen kannattavuuden parantaminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kouvolan Ammattiopisto Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 3213129-1
Jakeluosoite: Taitajantie 2
Puhelinnumero: 0408285939
Postinumero: 45100
Postitoimipaikka: Kouvola
WWW-osoite: http://www.taitajantie.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saila Puhjo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 828 5939
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa toteutetaan monipuolisin menetelmin erilaisia kokeiluja ja käytännön testauksia, jotka liittyvät osallistuvien yrittäjien liiketoiminnan kehittämiseen, verkostoitumisen hyötyjen oivaltamiseen ja todentamiseen sekä mahdollisuuksiin hyödyntää jakamistaloutta yrittäjyyden voimavarana. Varsinaisena kohderyhmänä ovat kymenlaaksolaiset mikro- ja pienyrittäjät. Kohderyhmä toimii hankkeessa toteutettavien kehitttämistoimien määrittelijänä. Hankkeeseen rekrytoidaan 30 yrittäjää. Työpari-/tiimityöskentelyä hyödynnetään sekä kasvun esteiden poistamisessa että yrittäjien toiminnan tuottavuuden edistämisessä. Vertaisverkostolle rakentuvalla työskentelytavalla tuetaan myös mikro- ja pienyrittäjien työhyvinvointia.
Hankkeen tavoitteena on:
1. Vahvistaa mikro- ja pienyrittäjien liiketoimintaosaamista, arjen hallintaa ja verkostoitumista tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi
2. Lisätä mikro- ja pienyrittäjien osaamista liiketoiminnan kannattavuuden seurantaan ja suunnitteluun
3. Lisätä mikro- ja pienyrittäjien valmiuksia hyödyntää digitaalisia työvälineitä yrityksen tuottavuuden ja kannattavuuden seurannassa ja kehittämisessä, myynnissä ja markkinoinnissa sekä arjen hallinnassa
HIOMO-prosessin ja erilaisten kokeilujen pohjalta hankkeessa tuloksena mm.
• Hankkeeseen osallistuneiden päivitetyt liikeideat ja liiketoimintasuunnitelmat
• Yrittäjien parantunut hyvinvointi – Happiness Business Model -mallin soveltaminen
• Hyvät käytännöt pienyrittäjän arjen hallintaan ja tuottavuuden kehittämiseen –digijulkaisu esim. LEAN ajattelun perustuva KANBAN
• Lisääntynyt liiketoiminta- ja taloudenhallintaosaaminen
• Lisääntynyt valmius hyödyntää digitalisaatiota yritystoiminnan kannattavuuden seurannassa sekä tuottavuuden tehostamisessa.
• Yrityksen identiteetin hallinnan lisääminen erityisesti digitaalisessa ympäristössä kuten sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupassa.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat kymenlaaksolaiset mikro- ja pienyrittäjät. Kohderyhmä sisältää myös maahanmuuttajataustaiset yrittäjät.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Kymenlaakson yritysten tarjoamien tuotteiden ja palveluiden käyttäjät kuten Kymenlaakson asukkaat sekä ulko- ja kotimaiset matkailijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 156 836
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 144 583
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 114
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 172 112
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan
Kunnat: Kouvola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään huomioiden myös taloudellinen kestävyys, joka voi sisältää esim. materiaalihallinnan tehostamista sekä syntyvien jätteiden määrän vähentämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään, millä voidaan ennakoida olevan myönteinen vaikutus yrityksen toimintaan ja siten elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään huomioiden myös taloudellinen kestävyys, joka voi sisältää myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistyötä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeella edistetään mikro- ja pienyrittäjien hyvinvointia kehittämällä heidän yritystoimintaansa sekä luomalla verkostoyhteistyötä yrittäjien välille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistämällä yrittäjyyttä sekä kehittämällä Kymenlaakson alueelle osaavaa liiketoimintaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Kymenlaaksossa oli syntynyt elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä tarve kehittää yrittäjyyttä ja lisätä yritysten määrää. Kymenlaakson skenaariot 2030–ohjelman mukaan verkostomaisen toimintatavan omaksuneet toimijat pärjäävät ja ohjelman tavoitteeksi oli asetettu innovaatioihin ja osaamiseen pohjautuvan, erityisesti palveluliiketoiminnan syntyminen. PK-yrittäjyysbarometrin mukaan Kymenlaaksolaisista yrityksistä 24 % oli ilmoittanut, ettei niillä ole kasvutavoitteita. Aiemmassa hanketoiminnassa oli tullut esiin, että liiketoimintaosaamisen vahvistaminen mahdollisti yrityksen toiminnan, kannattavuuden ja tuottavuuden kehittämisen. Digitalisaation hyödyntäminen markkinoinnissa, kannattavuuden seurannassa, tuottavuuden tehostamisessa loi mitä parhaimmat edellytykset yrityksen kasvuhakuisuudelle. Yrittäjät olivat edelleen epätietoisia digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyistä. Yrittäjän hyvinvointi sekä arjen ja työn yhteensovittaminen oli yksi keskeinen edellytys liiketoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Yrittäjät tarvitsivat yksilöllisesti räätälöityä tukea liiketoimintaosaamisen ja muun osaamisensa kehittämiseen.
Hankkeessa haettiin muutosta vallitsevaan tilanteessa tarjoamalla kohderyhmälle monipuolista työpajatoimintaa, vertaistukea, pienryhmätapaamisia, yksilöohjausta ja hankeaikana mallinnettuja työkaluja. Hankkeen kohderyhmäksi valikoitui erityisesti aloittavat mikroyritykset.
1. Hankkeessa vahvistettiin yrittäjien liiketoimintaosaamista, arjen hallintaa ja verkostoitumista tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yrittäjien liiketoimintaosaamista vahvistettiin yhteisissä verkostotapaamisissa, joissa omaksuttiin kasvun mielentila ja haettiin ymmärrystä yrityksen liiketoimintaa koskevista kasvutekijöistä. Käynnistettiin konkreettinen oman yrityksen brändin ja identiteetin rakentamiseksi tähtäävä työskentely. Lisäksi päivitettiin yritystoiminnan käynnistäneiden liiketoimintasuunnitelmia ja laadittiin liiketoimintasuunnitelmat yritystoimintaa suunnitteleville. Tutustuttiin jakamistalouteen ja sen toimintamalleihin. Perehdyttiin asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja palvelumuotoiluun. Sovellettiin Happiness Business Model -mallia osallistujien hyvinvoinnin lisäämisessä ja panostettiin osallistuneiden arjen hallintaa ja hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin sekä itsensä johtamiseen asiantuntijavieraiden johdolla. Samoja teemoja käsiteltiin myös osallistujille tarjotuissa yksilöohjauksissa.
2. Hankkeessa lisättiin yrittäjien osaamista liiketoiminnan kannattavuuden seurannassa ja suunnittelussa. Verkosto- ja pienryhmätapaamisissa sekä yksilöohjauksissa pohdittiin ajanhallintaa kannattavuuden työkaluna ja kiireen ottamisesta haltuun Lean-työkaluja hyödyntäen. Perehdyttiin kannattavuuden ja tuloksen muodostumiseen, kannattavuuden seurantaan ja suunnitteluun sekä verotukseen liittyviin asioihin. Lisäksi mietittiin digitaalisen markkinoinnin vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen ja miten Lean-menetelmiä voidaan hyödyntää toiminnan tehostamisessa. Yrittäjävieraina työpajoissa oli mm. Varustelekan Valtteri Lindholm ja Lean-asiantuntija Johanna Kuisma.
3. Hankkeessa lisättiin yrittäjien valmiuksia hyödyntää digitaalisia työvälineitä yrityksen tuottavuuden ja kannattavuuden seurannassa ja kehittämisessä, myynnissä ja markkinoinnissa sekä arjen hallinnassa. Tavoitteen kantavina teemoina olivat yrityksen digitaaliset liiketoimintaympäristöt, käyttöönoton vaatimat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit sekä yrityksen tietoturvaan ja -suojaan liittyvät asiat. Lisäksi osallistujille perehdytettiin yrittäjän ajanhallintaa parantaviin digitaalisiin työkaluihin, yrityksen päätelaitteisiin, pilvipalvelu- ja verkkokauppa-alustoihin sekä kassa- että maksupääteratkaisuihin. Digitaaliseen markkinointiin tarjottiin työpajakokonaisuus, Digimarkkinoinnin ABC. Lisäksi osallistujat pääsivät keskustelemaan henkilökohtaisesti heidän liiketoimintaansa soveltuvista digitaalisen markkinoinnin ratkaisuista markkinoinnin asiantuntija Juha Sorjosen kanssa. Digitaalinen markkinointi oli myös teemana pienryhmätapaamisissa.
Hankeaikana kohdealueelle syntyi uutta palveluliiketoimintaa. Tavoitteena oli muodostaa 30 mikro- ja pienyrittäjän osaajapooli. Tämä jäi siinä mielessä haaveeksi, että hankkeeseen osallistui 27 yrittäjää, joista valtaosa oli mikroyrittäjiä. Hankkeen aikana muodostui kuitenkin yrittäjien vertaisverkosto, joka jatkaa yhteydenpitoa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Osallistujat hyödynsivät erinomaisesti Lean-ajattelua ja digitalisaatiota yritystensä tuottavuuden tehostamisessa. Tämä näkyi mm. siinä, että työn sujuvoittaminen ja tehostaminen kasvoi 28 % hankeaikana ja yrityksillä oli oikeanlaiset koneet, laitteet ja ohjelmistot käytössään.
Hankkeen aikana syntyi useita kehittämistyötä konkreettisesti tukevia mallinnettuja välineitä, joita voidaan hyödyntää jatkossa niin opetuskäytössä kuin muussa hanketoiminnassakin. Työkaluista mainittakoon asiakaslähtöinen kehittämisen työpaja- konsepti, asiakaslähtöinen tuotekehitys työpaja- konsepti, Business Model Canvas, aloittavalle yrittäjälle, liiketoiminnan onnistumisen avaimet, taikasauvalla tuloksiin ja yrityksen kehittämisen KICK STARTTI. Lisäksi kehitettiin arjenhallintaan ja työhyvinvointiin tukevia työkaluja. Hankkeen aikana julkaistiin useita digijulkaisuja, joiden aiheina olivat mm. yrittäjän arjen hallinta ja tuotta-vuuden kehittäminen, brändin maineenhallinta kasvuyrityksen menestystekijänä ja jakamistalous.