RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21968, Toimintaa ja toivoa - toimintakyvyn vahvistaminen Asunto ensin 2.0 -asumispalveluissa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pitkäaikaisasunnottomuuden vastainen työ Suomessa tiivistyi v. 2008 kun PAAVO-ohjelma alkoi. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin asunnottomuuden poistaminen Suomesta vuoteen 2015 mennessä ja asumispalvelujärjestelmän uudistaminen. Asuntolat haluttiin korvata pitkäkestoisempaa asumista tarjoavilla yksiköille. Asumisesta haluttiin poistaa turhia ehtoja esim. päihteettömyyteen liittyen ja korostaa asumista kaikille kuuluvana ihmisoikeutena. Ohjelmaa seuranneiden reilun kymmenen vuoden aikana Asunto ensin -periaatetta noudatettavista tukiasunnoista on tullut keskeinen päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien palvelumuoto, joiden piirissä kohdataan kaikkein vakavimmista ongelmista kärsiviä ihmisiä. Seuraavaa askelta Asunto ensin -mallissa on kehitetty mm. Sininauha Oy:n Ruusulankadun yksikössä. Tämä Asunto ensin 2.0 -mallin avulla pyritään mahdollistamaan asukkaiden kokonaisvaltainen tuki.
Asunto ensin –periaatteella toimivissa asumispalveluyksiköissä on pitkään ollut tiedossa, että olemassa oleva palvelujärjestelmä ei huomioi päihde- ja mielenterveysongelmaisten kuntoutumista kohti työllistämistä. Päihdeongelma sulkee pois useista palveluista ja päihdeongelmainen ottaa riskin hakeutuessaan palvelun piiriin. Hankkeen tavoitteena on vastata tähän haasteeseen. Hankkeen varsinaisena tavoitteena on rakentaa toimintakokonaisuus, joka poluttaa Asunto ensin -periaatteella toimivissa asumispalveluyksiköissä asuvia päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohti työllistymistä tukevia palveluja. Toimintakokonaisuus keskittyy työllistymispolun alkuvaiheeseen vahvistamalla osallistujien toimintakykyä. Mallissa hyödynnetään asumispalveluyksiköiden olemassa olevia palveluja sekä luodaan uudenlainen tukipalvelu, jonka avulla arvioidaan osallistujien toimintakykyä sekä rakennetaan henkilökohtaiset palvelupolut. Näiden palveluiden yhteisvaikutuksesta päihde- ja mielenterveysongelmaiset saavat riittävästi heille kohdennettua tukea. Tarjoamalla osallistujille mielekästä tekemistä heidän kuntonsa mukaisesti, tuodaan arkeen osallisuutta, onnistumisen iloja, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Palvelun tarkoitus on osoittaa osallistujille, että he ovat tärkeitä ja arvostettuja, vaikka käyttävätkin päihteitä. Osallistumista ei tarvitse ansaita.
Lisäksi hankkeen aikana mallinnetaan vertaistoimijuus osaksi toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävää palvelukokonaisuutta. Hankkeen aikana myös arvioidaan olemassa olevien palveluiden (julkiset palvelut, kolmannen sektorin palvelut) toimivuutta sekä kipupisteitä kohderyhmän toimintakyvyn vahvistumisen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi mikä palvelujärjestelmässä toimii hyvin, missä tarvitaan muutosta sekä mitkä rakenteet ja toimintatavat estävät kohderyhmän osallistumisen ja siten kuntoutumisen.
Hankkeeseen osallistuu 100 mielenterveys- ja päihdeongelmaisten henkilöä. Osallistujien toimintakyvyn vahvistuminen johtaa joko työllisyyspalveluihin osallistumiseen tai vähintäänkin osallisuuden ja arjenhallinnan vahvistumiseen.
Lyhyen aikavälin vaikutuksena asumispalveluyksiköiden asukkaille suunnatut palvelut ovat täydentyneet ja asukkaiden ja vertaistoimijoiden kuntoutuminen kohti työllistymistä tukevia palveluja on nopeutunut. Toimintamallin kehittämiskokemukset on otettu huomioon Asunto ensin 2.0 -mallin kehittämistoiminnassa.
Pitkän aikavälin vaikutuksena kehitetty malli on integroitunut pääkaupunkiseudun kuntien toimintaan siten, että asumispalvelujen kilpailutuksissa on huomioita kuntoutumisessa tarvittavat resurssit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Asunto ensin -periaatteen mukaisissa asumispalveluyksiköissä asuvat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Hankkeeseen osallistuu asukkaita Sininauha Oy:n yksiköistä. Alustavia neuvotteluja on käyty Vailla vakinaista asuntoa ry:n sekä Pelastusarmeijan yksiköiden osallistumisesta.

Lisäksi hankkeeseen voi osallistua järjestelmän ulkopuolella olevia asunnottomia ja päihdeongelmaisia. Tätä kohderyhmää tavoitetaan päiväkeskuksista ja esim. Sininauhasäätiön Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipisteestä.

Edelleen hankkeen kohderyhmään kuuluu vertaistoimijat, joilla itsellään on tai on ollut ongelmia päihteidenkäytön, mielenterveyden ja/tai asunnottomuuden kanssa. Vertaistoimijat osallistuvat hankkeen toteuttamiseen ja samalla heidän toimintakykynsä vahvistumista tuetaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat Asunto ensin –periaatteella toimivat asumispalveluyksiköt, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja omassa toiminnassa.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös pääkaupunkiseudun kunnat. Hankkeen tuloksena yhä useampi päihde- ja mielenterveysongelmainen pääsee mukaan työllistymistä tukeviin palveluihin ja sitä kautta palvelujen käyttäjästä työssäkäyväksi veronmaksajaksi.
Edelleen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat TE-toimiston ja muiden viranomaisten johto ja asiantuntijat, jotka työskentelevät ko. kohderyhmän kanssa. Hankeen avulla tehdään näkyväksi kohderyhmän tarpeet palvelujärjestelmän asiakkaina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 131

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 221 008

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 241 131

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 008

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Tuusula, Helsinki, Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tilastojen ja aiempien selvitysten tuella osana hankesuunnitelmaa laadittiin sukupuolinäkökulmasta toteutettu toimintaympäristön analyysi. Analyysi tarkasteli hankkeen kohderyhmän arjesta syrjäytymistä sekä asunnottomuuden syntymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan kerättyä tilastollista- ja laadullista tietoa. Suomessa oli vuonna 2018 kaiken kaikkiaan 5482 asunnottomaksi määriteltyä henkilö. Heistä 33,3% eli Helsingin alueella. Naisia helsinkiläisistä asunnottomista oli 651, joista 172 täytti Asunto ensin- periaatteen mukaisen pitkäaikaisasunnottoman kriteerin (yli vuoden kestänyt yhtäjaksoinen asunnottomuus). Asunnottomille suunnatuista palveluista mm. väliaikaismajoitus- sekä päivätoimintayksiköistä raportoidaan tasaisesti naisten osuuden olevan noin 30% asiakkaista. Sama prosentuaalinen osuus pätee myös Asunto ensin- periaatteen mukaisissa asumispalveluissa. Helsingin sosiaaliviraston lähityön kohtaamat kadulla asuvat asunnottomat ovat pääosin fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Usein kadulla asuvien henkilöiden haasteet keskittyvät päihde- (60%) ja mielenterveysongelmiin (50%). Leimaavaa kadulla asuvien henkilöiden kohdalla on myös yksinäisyys, joka kohdistuu ennen kaikkea asunnottomiin miehiin. Naiset ovat asunnottomien kohdalla edustaneet vähemmistöä, mutta heidän määränsä on kasvamassa. Myös asunnottomien perheiden (159/2018) ja asunnottomien yksinhuoltajien (123/ 2018) osuus asunnottomista on ollut viime vuosina nousussa. Asunnottomat naiset kokevat kadulla asuessaan paljon erialaisia väkivallan muotoja ja hyväksikäyttöä. Erityisen haavoittuvan asunnottoman naisen asemasta tekee äitiys, jonka yhteydessä äidin mahdollinen päihdeongelma saattaa siirtyä tuleville sukupolville (Lyden 2010). Naiset ovat aliedustettu ryhmä Asunto ensin- periaatteen mukaisissa asumismuodoissa. Useista erillisistä asumisyksiköistä kerätyn tiedon perusteella naisten osuus asukkaista vaihtelee 20-30% välillä. Naisten asema on usein Asunto ensin- ideologian pohjalta toteutettavissa rakenteissa samankaltainen kuin muissakin päihde-ehtoisissa palveluissa. Näin ollen onkin ensiarvoisen tärkeää pyrkiä turvaamaan myös naiserityinen työote mahdollistamalla heille soveltuvaa vertaistoimintaa. Sininauhasäätiön osallisuutta AE 2.0- periaatteellisissa asumispalveluissa edistävän hankeen kohderyhmänä ovat yhtä lailla miehet ja naiset. Molemmat sukupuolet soveltuva kohderyhmäksi, sillä arjen sisältöihin vaikuttavan toiminnan puuttuminen kohdistuu molempiin sukupuoliin samalla tavoin. Vertaistoiminnassa voidaan joustavasti huomioida molempien sukupuolien tarpeet, mahdollistamalla useita eri vaihtoehtoisia toimintaympäristöjä ja - muotoja, jotka palvelevat yhdenmukaisesti kaikkia. Naisten rooli vertaistoiminnassa on tärkeä, sillä sen avulla autetaan muitakin asumisyksikössä asuvia naisia kiinnittymään toimintaan ja sitä kautta tuntemaan itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Nais- ja miessukupuolten lisäksi hankkeessa huomioidaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti myös trans- sekä muun- sukupuoliset henkilöt.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolitietoinen ja -sensitiivinen tasa-arvo määrittelee hankkeen toteuttamista sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat kaikille sukupuolille samat. Nais- ja mieserityisyys huomioidaan asiakkaiden toiveista käsin hankkeen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Aktivointitoimintojen osalta miesten ja naisten toiveet ja tarpeet saattavat erota toisistaan. Koska suuri osa Asunto ensin -periaatteella toimivissa yksiköissä asuvista on miehiä, on yksiköiden aktivointitoimintakin painottunut heitä kiinnostavaan tekemiseen. Kuitenkin miehet ovat toivoneet omia ryhmiä, joiden painopiste on luottamuksellisissa keskusteluissa. Tiiviissä yhteistyössä NEA-hankkeen kanssa (Y-säätiön koordinoima STEAn rahoittama hanke) vahvistetaan naisille suunnattuja aktivointitoimintoja ja siten tuetaan heidän toimintakykynsä vahvistumista. Yksilöohjauksessa otetaan huomioon sukupuolen vaikutukset yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Jokainen tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntaumisesta riippumatta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan kaikessa toiminnassamme

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä vahvistaa sen, että mahdollisimman suuri määrä työikäisistä osallistuu työelämään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	0
Hankkeessa kehitetään malleja, joiden avulla mahdosllistetaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten eteneminen kuntoutuspolulla kohti työllistämistä tukevia palveluja. Tämän avulla maan työllisyysastetta saadaan pikkuhiljaa nostettua, mikä on merkittävää kestävyysvajeen kannalta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Päihde- ja mielenterveysongelmaisten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen päämäärä. Kohderyhmä on mukana oman polkunsa suunnittelussa ja heitä aidosti kuunnellaan. Merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunteet lisäävät hyvinvointia sekä motivaatiota oman elämänsä suunnan muuttamiselle.
Tasa-arvon edistäminen	6	0
Tasa-arvo määrittelee hankkeen toteuttamista ja se on kaikille sen toimintoihin osallistuville jakamaton. Hankkeessa toimintaan sukupuoli-sensitiivisesti, huomioiden myös hankkeeseen osallistuvien lähipiiri mm. lapset ja kumppanit. Hankkeen vertaistoiminnan pääpiirteet ovat kaikille sukupuolille samat, mutta nais- ja mieserityisyys kyetään huomiomaan asiakkaiden toiveista käsin esimerkiksi ryhmätoimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankeessa lähdetään siitä, että jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden oman elämänsä suunnan muuttamiseen. Paikkaa hankkeessa ei tarvitse ansaita, vaan se kuuluu kaikille päihde- tai mielentervesongelmista huolimatta.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että työllistymistä tukevat palvelut eivät sovellut päihde- ja mielenterveysongelmaisille asiakkaille. Kun sovittuun palveluun ei pystytä sitoutumaan, on siitä seurauksena epäonnistumisen kokemus sekä pahimmillaan etuuksien menetys. Järjestelmästä puuttuu sellainen palvelu, mikä tukee osallisuutta ja toimintakyvyn vahvistumista ilman, että siihen täytyy sitoutua. Asunto ensin -asumispalveluyksiköissä voidaan järjestää toimintakykyä vahvistavaa toimintaa ja tukea asukkaita heidän tavoitteissaan. Näin potentiaaliset työllisyyspalveluihin siirtyvät asiakkaat ovat tavoitettavissa ja heidän tukenaan on koulutettua henkilökuntaa. Henkilökunta tarvitsee tietoa ja näkemystä työllistymistä tukevista palveluista ja niihin ohjautumisesta. Näihin haasteisiin vastattiin Toimintaa ja toivoa – toimintakyvyn vahvistaminen Asunto ensin 2.0 -asumispalveluissa -hankkeessa.

Hankkeen tuloksena on mallinnettu Asunto ensin 2.0 -periaatteella toimiva toimintamuoto, jonka avulla pystytään tukemaan vaikeimmassa asemassa olevien päihde- ja mielenterveysongelmaisten toimintakyvyn vahvistamista. Toimintamuoto pitää sisällään asukkaiden voimaantumiseen liittyvää toimintaa, poluttamiseen liittyvää arviointia sekä henkilöstön tiedon lisäämistä. Vertaistoimijoille on haettu uudenlaista roolia osana toimintamuotoa. Haastattelemalla kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelee kaupunkien henkilöstöä sekä vierailemalla eri pajoilla saimme arvokasta tietoa palveluun hakeutumisesta, osallistumisen edellytyksistä sekä palvelujen sisällöistä. Lisäksi saatoimme rakentaa yhteistyötä asumispalveluyksiköiden ja kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevien välille. Tämän tiedon perusteella on laadittu tietopaketit kuntouttavasta työtoiminnasta. Hankkeessa kehitetty toimintamalli on rakennettu siten, että sen voidaan ottaa käyttöön ilman lisäpanostusta.

Hankkeen asiakkaana oli 47 henkilöä. Hankkeen asiakasmäärään vaikutti olennaisesti koronan tuomat rajoitukset. Kuntouttavaan työtoimintaan siirtymistä suunnitteli 15 asiakasta. Tässä kohtaa ei arvioitu milloin siirtyminen tapahtuisi vaan asetettiin tavoitteita tulevaisuutta varten. Myös tässä rajoitukset vaikeuttivat tulosten saavuttamista. Pajoihin ei otettu uusia asiakkaita. Kuntouttavaan työtoimintaan lähiaikoina siirtymistä suunnittelevista valtaosa oli vertaistoimijoita. Vertaistoimijuus on erinomainen keino vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja toimintakykyä myös tästä näkökulmasta. Siihen kannattaa panostaa. Vertaistoimijoiden tulevaisuuden suunnitelmiin vaikutti myös se, että he olivat mukana työpajavierailuilla. Vierailut osoittautuivat tärkeäksi askeleeksi koska siellä asukkaat näkivät mistä on kysymys, mitä mahdollisuuksia pajoilla on ja kuulivat mitä muuta palvelua sieltä saa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot