RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21965, Kestävä keikkatyö

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keikkatyöllä tarkoitetaan tässä hakemuksessa lyhytkestoista vuokratyötä ja työskentelyä erilaisissa sopimussuhteissa ja epätyypillisissä työsuhteissa kuten kevytyrittäjät, freelancerit ja nollatuntisopimuksella työskentelevät. Kestävä keikkatyö sisältää työturvallisuus- ja työterveyssäädösten noudattamisen sekä työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevat ratkaisut.

Pk-yrityksissä työturvallisuusriskit ovat korkeammat kuin suuryrityksissä eikä pk-yrityksillä ole riittävästi osaamista ja resursseja työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin edistämiseen keikkatyöntekijät huomioiden. Olemassa olevat työturvallisuus-, työterveys- ja työhyvinvointimallit eivät huomioi riittävästi keikkatyötä hyödyntävien ja välittävien pk-yritysten tarpeita.

Tavoitteena on, että keikkatyötä käyttävien pk-yritysten ja keikkatyötä välittävien yritysten sekä keikkatyöntekijöiden työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi (TTT) sekä sitä kautta tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. Hankkeessa vahvistetaan työntekijöiden osallisuutta, TTT-johtamista ja -osaamista pk-yrityksissä sekä yhteistyötä keikkatyön eri osapuolien välillä.

Hankkeessa tuotetaan Kestävä keikkatyö -malli ja digitaalinen palvelu keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja välittävien yritysten käyttöön vuokratyöhön ja muuhun keikkatyöhön. Malli yhteiskehitetään yritysten omien työntekijöiden, keikkatyöntekijöiden ja johdon sekä työterveyshuollon kanssa hyödyntäen olemassa olevia ratkaisuja. Malli koostuu
1) keikkatyötä käyttävän ja välittävän yrityksen, työterveyshuollon ja keikkatyöntekijöiden yhteistyömalleista
2) TTT-materiaaleista ja -käytännöistä kuten työturvallisuuden ja perehdyttämisen tarkistuslistoista ja digitaalisesta palvelusta
3) TTT-kehittämisprosesseista yrityksissä

Hankkeeseen osallistuu 63 pk-yritystä, joiden työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi sekä TTT-osaaminen parantuvat. Hankkeen tuloksena yrityksillä on käytössään valtakunnallinen, keikkatyön ja pk-yritysten tarpeisiin vastaava toimintamalli työkaluineen TTT-tekijöiden varmistamiseen ja kehittämiseen. Työturvallisuuskeskus huolehtii mallin ylläpidosta ja kehittämisestä hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä, hyvinvointia ja tasa-arvoa tuottamalla ratkaisuja kestävän keikkatyön toteuttamiseen.

Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Hanke tehdään yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen, Henkilöstöpalveluyritysten liiton, yrittäjäjärjestöjen, ammattiliittojen sekä keikkatyötä käyttävien ja välittävien yritysten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat
1) Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten johto ja henkilöstö
2) Pk-yrityksille keikkaa tekevät keikkatyöntekijät, erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset.
3) Keikkatyöntekijöitä välittävät yritykset
4) Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja keikkatyöntekijöitä välittävien yritysten yhteistyökumppaneina toimivat työterveyshuollon organisaatiot

Keikkatyöllä tarkoitetaan tässä hankkeessa uudenlaisia ja epätyypillisiä työn tekemisen muotoja esimerkiksi vuokratyötä sekä muuta keikkatyötä kuten työn tekemistä erilaisissa sopimussuhteissa ja epätyypillisissä työsuhteissa kuten kevytyrittäjät, freelancerit ja nollatuntisopimuksella työskentelevät. Keikkatyötä tehdään tyypillisesti osa-aikaisesti ja tuntimäärät voivat vaihdella. Usein työsuhteet ovat myös määräaikaisia ja kestot hyvinkin lyhyitä. Esimerkiksi keikkatyöntekijä voi käydä ruuhka-apuna yhden kerran 1-40 tuntia tai työskennellä yrityksessä 0-10 tuntia viikossa puolen vuoden ajan.

Hankkeeseen mukaan tulevia yrityksiä ei rajata toimialakohtaisesti. Hankkeen valmisteluvaiheessa keskustelua on käyty mm. palvelu-, matkailu-, kulttuuri-, ravitsemus- ja kaupan alan yritysten kanssa. Hankkeen kehittämisprosessit ja mahdollisuutta esimiesten vertaistukeen toteutetaan Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa toimivien yritysten ja keikkatyöntekijöiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Keikkatyötä hyödyntävät pk-yritykset ja vuokratyöyritykset Etelä-, Kaakkois-, Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomessa, joille levitetään tietoa hankkeen tuloksista ja joilla on mahdollisuus saada konsultointia mallin käyttöönottoon. Nämä yritykset tulevat mukaan levitysvaiheessa.
2) Työturvallisuuskeskus ja yrittäjäjärjestöt, jotka toimivat hankkeen päättymisen jälkeen hankkeen tulosten levittäjinä ja kehittäjinä.
3) Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
4) Ammatilliset ja muut oppilaitokset sekä niiden harjoitteluja/työssäoppimista suorittavat opiskelijat: Oppilaitosta ja työn teettäjää (käyttäjäyritys) koskevat vastaavat velvoitteet kuin vuokratyössä. Pk-yritykset voivat siten soveltaa vuokratyömallia myös harjoittelijoiden työturvallisuuden ja -terveyden varmistamiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 199 242

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 185 182

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 499 051

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 481 475

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 63

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 63

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 450

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomessa monet ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneita - voidaankin puhua naisten ja miesten ammateista. Alalla vallitseva ja yrityksessä johtavassa asemassa oleva sukupuoli voi määrittää myös työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen tapoja sekä vähentää sukupuolivähemmistön edustajien mahdollisuuksia vaikuttaa. Keikkatyötä tehdään sekä naisten ja miesten ammateissa, joten hakemuksen tematiikka tukee kaikkien sukupuolten työhyvinvointia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2018 vuokratyötä teki keskimäärin 23 000 miestä ja 20 000 naista. Etenkin naisten tekemä vuokratyö on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 2017 vuokratyötä teki 24 000 miestä ja 17 000 naista. (Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus, julkaisematon ennakkotieto.) Epätasa-arvoinen kohtelu on yksi merkittävimmistä työhyvinvoinnin heikentäjistä. Naiset kokevat työelämässä sukupuolensa vuoksi epätasa-arvoista kohtelua enemmän kuin miehet (Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). Hankkeessa ei ole toimialakohtaista rajausta, yritykset rekrytoidaan hankkeeseen huomioiden eri sukupuolten ja alojen edustus. Mukaan on pyydetty mm. rakennusalan toimijoita (vuonna 2014 rakennusalan työntekijöistä oli miehiä 92 % ja rakennusala on miesten kolmanneksi yleisin ammatti), kaupan alan (työntekijöiden sukupuolijakauma tasainen) ja ravintola-alaa, jossa vain kolmannes työntekijöistä on miehiä (Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). On erittäin tärkeää, että kehittämisessä tuodaan eri sukupuolia edustavien työntekijöide ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistöissä ja ei-johtavassa asemassa olevat henkilöt voivat tuoda oman näkemyksensä esiin ja pääsevät vaikuttamaan työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla huomioidaan miten sukupuoli vaikuttaa keikkatyöntekijän koettuun hyvinvointiin. Hanketoimijat tuntevat sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksen ja tunnistavat tilanteet, joissa tasa-arvokysymyksissä on ongelmia. Samoin toimijoilla on osaamista löytää kehittämisprosessien aikana ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on varmistettu, että hankkeessa tehtävät toimenpiteet tukevat kaikkien kuulluksi tulemista ja vuorovaikutteisuutta, jolloin myös eri sukupuolten, ml. sukupuolivähemmistön edustajat tulevat kuulluiksi ja pääsevät vaikuttamaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen ratkaisuihin. Hankkeen toteutusvaiheessa varmistetaan, että eri sukupuolet ovat edustettuina hankkeen ohjausryhmässä, Kehittäjäfoorumeissa sekä yrityskohtaisten prosessien haastatteluissa, kyselyissä, yrityskohtaisen kehittämisen kehittämisryhmissä, työpajoissa ja muissa toimissa sekä keikkatyöntekijöiden että yritysten omien työntekijöiden osalta. Erityisesti huomioidaan vähemmistöryhmässä olevat työntekijät. Yrityskohtaisen kehittämisprosessin Yksilötutka/Arki Arvi -kyselyjen ja haastattelujen tuloksia tarkastellaan sukupuolittain ja kysymykset nostetaan esille yrityskohtaisissa työpajoissa. Hankkeessa toteutettavien toimien tuloksia tarkastellaan sukupuolenmukaisesti ja hankkeen tuloksissa ja tuotoksissa. Kestävä keikkatyö -hankkeessa nostetaan esille ja otetaan käsittelyyn mahdolliset, työhyvinvointia heikentävät epätasa-arvoisuuden kokemukset. Hankkeen toimissa varmistetaan turvallinen ilmapiiri, kaikkien kuulluksi tuleminen ja sitä kautta pyritään rikkomaan mahdollisia sukupuolenmukaisia roolituksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan käytäntöihin. Sukupuoli ja työpaikkojen sukupuolittuneisuus huomioidaan myös hankkeen arvioinnissa. Toiminnan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoon liittyvän näkökulman sisällyttämiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä tuotoksiin niin, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tulee huomioitua myös materiaaleja käyttävissä organisaatioissa. Tässä hyödynnetään mm. aiemmin toteutettujen sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden hyviä käytäntöjä ja materiaaleja (esim. STM:n Sukupuolisilmälasit hankkeissa ja ohjelmissa) ja tarpeen mukaan myös tasa-arvo-asiantuntijan konsultaatiota. Sukupuolten tasa-arvonäkökulman näkyvyydestä huolehditaan kiinteänä osana hanketta ja tämä huomioidaan mm. tiedotuksessa ja levitystyössä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tasa-arvon edistäminen on hankkeessa tärkeää, mutta se ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeen kehittämiskohteet, työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi sekä tuottavuus, ovat välillisesti riippuvaisia sukupuolten välisestä tasa-arvosta työpaikoilla. Tasa-arvokysymykset nousevat esille osana kokonaisuuksia ja erityisesti silloin, kun ne nousevat kehittämiskohteiksi yrityskohtaisissa prosesseissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	2
Kestävän keikkatyön yksi keskeinen kehittämisen kohde on keikkatyöntekijöiden perehdytyksen varmistaminen työpaikkojen käytäntöihin, mukaan lukien energian ja materiaalien säästö sekä kierrätys. Lisäksi hanke tukee kehittämiskohteiden esille nostamista ja niiden ratkaisemista yhteiskehittämisen keinoin sekä kaikkien työntekijöiden, myös keikkatyöntekijöiden, osaamisen hyödyntämistä. Yritykset voivat hyödyntää tätä prosessia myös luonnonvarojen kestävän käytön kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle sähköisiä alustoja ja toimintaympäristöjä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Tämä vähentää matkustamisen ja sen aiheuttaman ympäristökuormituksen määrää. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuotetaan mahdollisimman paljon sähköisiä materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Kestävän keikkatyön yksi keskeinen kehittämisen kohde on keikkatyöntekijöiden perehdytyksen varmistaminen työpaikkojen käytäntöihin, mukaan lukien energian säästö. Lisäksi hanke tukee kehittämiskohteiden esille nostamista ja niiden ratkaisemista yhteiskehittämisen keinoin sekä kaikkien työntekijöiden, myös keikkatyöntekijöiden, osaamisen hyödyntämistä. Yritykset voivat hyödyntää tätä prosessia myös ilmastovaikutusten vähentämisessä. Usealle paikkakunnalle levittyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään skype-palavereita ja muuta sähköistä viestintää. Kaikkea matkustamista ei kuitenkaan voida välttää ja näin aiheutetaan liikenteestä johtuvia päästöjä, jotka ovat ilmastolle haitallisia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei merkittäviä, välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei merkittäviä, välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei merkittäviä, välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	2
Keikkatyöntekijöiden paremmalla perehdyttämisellä, sitouttamisella ja osaamisen hyödyntämisellä voidaan vaikuttaa myös jätteiden ja hukan määrään. Esimerkiksi ravintola-alalla keikkatyöläisen osaaminen yrityksen kierrätys- tai muista toimintatavoista vaikuttaa suoraan. Prosessien toiminnan kehittämisen lisäksi myös yritysten ansaintalogiikassa samoin kuin työntekijöiden toimenkuvissa on parannettavaa, jotta osaaminen, tekniikka ja muut resurssit pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja mielekkäästi. Tehokas materiaalien käyttö säästää sekä materiaalikuluissa että -määrissä. Vastaavasti hukkaa ja erilaista jätettä syntyy entistä vähemmän. Hanke keskittyy aineettoman pääoman kasvattamiseen, ja myös tiedotus tapahtuu pääosin sähköisesti. Samoin kaikkien painotuotteiden tarpeellisuus pohditaan tarkasti. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Hankkeen pyrkimys ja peruskäytäntö on paperittomuus. Hankkeessa noudatetaan päätoteuttaja Metropolian Green Office - sitoumuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei merkittäviä, välillisiä tai välittömiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	3
Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä tukemalla pk-yrityksiä työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin sekä tuottavuuden kehittämisessä, monenlaisen osaamisen tunnistamisessa ja sitä kautta voimavarojen löytämisessä. Keikkatyön kestävyyden vahvistaminen helpottaa yritysten tarvetta vastaavan työvoiman saamista joustavasti ja saada kaikkien työntekijöiden osaaminen käyttöön. Tätä kautta hanke tukee yritysten kasvua ja kilpailukykyä sekä vahvistaa työllisyyttä. Hankkeessa ei ole toimialakohtaista rajausta, vaan se kohdistuu alueellisesti niihin yrityksiin ja aloille, joilla keikkatyön kehittäminen vastaa parhaiten yritysten tarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	4
Hankkeessa kehitetään aineettomia työhyvinvointia ja tuottavuutta yhdistäviä kehittämismalleja. Mukana on myös monia yrityksiä, joiden tuottamat palvelut ovat aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Usealle paikkakunnalle levittyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään skype-palavereita ja muuta sähköistä viestintää. Hankkeessa hyödynnetään myös kasvokkaisia tapaamisia yhteiskehittämisen onnistumisen varmistamiseksi. Tämä on olennaista hankkeen toimien yhtenäisyyden ja sujuvuuden kannalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	8
Hanke edistää työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä pk-yrityksissä sekä näihin liittyviä uusia palveluita. Hyvinvointia tarkastellaan osana tuotanto- ja työjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Pyrkimyksenä on näin saavuttaa pysyviä muutoksia työpaikoille nostamalla keikkatyötä tekevien työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin edistäminen tuottavuutta tukevaan ja yrityksen/työpaikan menestystä edistävään asemaan sekä tuottaa Kestävä keikkatyö -malli ja digitaalinen palvelu, jonka avulla toimintaa levitetään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Palvelu on kaikkien saatavilla, helposti ja taloudellisesti. Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa hyvinvointia myös asiakkailleen.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Tasa-arvoisuus ja yhdenvertainen kohtelu ovat keskeisiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Kestävä keikkatyö -hankkeessa tämän teeman huomioiminen on erityisen tärkeää, kun keikkatyötä käyttävän pk-yrityksen työntekijät ovat lähtöasetelmaltaan erilaisessa asemassa, toisilla on vakinainen työpaikka, toiset tekevät omasta halustaan tai haluamattaan keikkatyötä. Hankkeessa pk-yritykset nostavat esille juuri ne teemat, jotka heille ovat olennaisia. Hanke edistää yhdenvertaisuutta sekä tukee vuorovaikutusta ja työntekijöiden kohtaamista yksilöinä, mikä edistää välillisesti myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeessa pk-yritysten työntekijöitä ja johtoa sekä keikkatyötä tekeviä tuetaan nostamaan esille ne tekijät, jotka ovat työntekijöiden työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden kannalta keskeisiä. Hankkeessa on mukana sukupuolittuneita toimialoja, joiden osalta kiinnitetään erityistä huomiota myös vähemmistösukupuolen edustajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä mahdollisten sukupuolittuneiden roolioletusten näkyväksi tekemiseen ja muuttamiseen työpaikoilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Keikkatyötä tekevien joukossa on paljon erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, että heidät huomioidaan kehitettävissä malleissa ja mallit soveltuvat myös heille. Hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä hyödyntämään monikulttuurisuutta ja eri ikäisiä työntekijöitä voimavarana. Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten, alle 35-vuotiaiden, ja yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen sekä työurien pidentämiseen. Hanke painottaa yhdenvertaisuutta ja nostaa yhdenvertaisuuden puheenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi pk-yrityksissä. Tässä hankkeessa tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat tuoda oman näkemyksensä esiin työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja samalla yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla työhyvinvointia heikentävä mahdolliset epätasaarvoisuuden kokemukset nostetaan esiin ja käsittelyyn.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei merkittäviä välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia
Ympäristöosaaminen	0	2
Yritysten tuottavuuden lisäämisen avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja myös ympäristöosaamiseen. Toiminnan kehittämisellä pyritään kestävään toimintaan, jossa resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman hyödyllisesti. Hanke vahvistaa keikkatyöntekijöiden perehdyttämistä ja osaamisen hyödyntämistä yrityksissä, mukaan lukien ympäristöosaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeisin tehtävä oli kestävän keikka- ja vuokratyön kehittäminen. Hanke onnistui vastaamaan mikro- ja PK-yritysten ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin hyvin, ja hankkeen määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin. Hankkeeseen rekrytoitiin pandemiasta huolimatta tavoitteen mukainen määrä mikro- ja PK-yrityksiä (63/63) eri toimialoilta. Osallistuneet yritykset olivat motivoituneita kehittämään työturvallisuutta, työhyvinvointia ja työterveyttä (TTT) ja kokivat kehittämistuen tarpeelliseksi. Yrityksille tarjottiin työhyvinvoinnin kehittämisprosessi, joka sisälsi työturvallisuuskyselyn, työhyvinvointia kartoittavan haastattelun ja työpajan. Hankkeen osallistavat menetelmät ovat tukeneet ja lisänneet ymmärrystä sekä edistäneet rohkeutta nostaa esille erilaisia kehittämiskohteita sekä kykyä etsiä niihin ratkaisuja yhteiskehittämisen keinoin. Yritykset voivat halutessaan hyödyntää tätä prosessia jatkossakin. Työhyvinvoinnin kehittämisprosesseja toteutettiin erikseen myös keikkatyöntekijöille. Lisäksi haastateltiin henkilöstöpalvelualan ja työterveyshuollon edustajia. Hankkeen tuloksista ja toiminnoista koottiin Kestävä keikkatyö- ja Kestävä vuokratyö-mallit. Aiemmin kehitetty Vuokratyömalli päivitettiin. Mallit ohjaavat TTT-tekijöihin ja niiden johtamiseen liittyvien kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja toimivat oman toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkaluina. Hankkeessa kehitettiin Keikkakaveri.fi -sivusto ja työkalu. Keikkakaverin tietopankki on käytettävissä kirjautumatta ja sisältää vuokratyön osapuolten vastuut, ohjeet, lomakkeet ja hyvät käytännöt. Rekisteröityneet käyttäjät saavat lisäksi käyttöönsä työkalun, jota on mahdollista jatkokehittää yrityksen omiin tarpeisiin. Hanke kasvatti kestävän työelämän ja keikkatyön ymmärrystä myös laajemmalle yleisölle ja Kehittäjäfoorumit kokosivat yhteen alan toimijoita. Tapahtumat keräsivät kiitosta ja osallistujat kokivat niiden teemat ajankohtaisina sekä erittäin tärkeinä. Hanke aloitti toimintansa koronapandemian alkaessa, ja hankkeen kuluessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja mediassa korostuivat erityisesti sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan sekä matkailu- ja ravintola-alan haasteet liittyen työolosuhteisiin, koronarajoituksiin ja kasvavaan työvoimapulaan. Nämä toimialat kokoivatkin hankkeen erityisen tärkeäksi. Hankkeen julkaisujen määrä ja monipuolisuus ylitti tavoitteen. Hankkeessa tuotettiin Keikkakaveri- sivusto ja työkalu, järjestettiin paneeli SuomiAreenalla sekä kaikille avoimia webinaari- tai seminaaritapahtumia. Hankkeessa viimeisteltiin väitöskirja sekä yhteiskirjoitettiin artikkeleita ja blogitekstejä. Keskeisistä tuloksista tuotettiin myös sähköisiä postereita. Lisäksi osallistuttiin kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, tuotettiin podcasteja sekä tiedotettiin sosiaalisen median kanavissa. Hankkeen monipuolisiin tuotoksiin voi tutustua osoitteessa https://projects.tuni.fi/kestavakeikkatyo/,
www.metropolia.fi/kestäväkeikkatyö ja Keikkakaveri.fi

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat