|
|
|
Hankekoodi: S21951
Hankkeen nimi: Sytkäri
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Imatran kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0159216-7
Jakeluosoite: Virastokatu 2
Puhelinnumero: 020 617 2253
Postinumero: 55100
Postitoimipaikka: Imatra
WWW-osoite: http://www.imatra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Johanna Hynninen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 020 617 2340
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sytkäri-hankkeen hakija on Imatran kaupunki, joka toimii hankkeessa päätoteuttajana. Hankkeen osatoteuttajina toimivat SaimaanVirta ry ja Sampo (Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä).
Hankkeen tavoitteena on imatralaisten vaikeasti työllistyvien NEET-nuorten kiinnittäminen palveluihin paikallisesti, jotta he ohjautuvat koulutus- ja työvoimapalveluiden piiriin ja sitä kautta suorittavat opintonsa loppuun ja työllistyvät.
Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään Ohjaamo-palveluihin lisätuote/toimintamalli, jossa tarjotaan imatralaisille vaikeasti työllistyville nuorille syvempään elämänhallintaan liittyviä toimia ja jatkovalmennusta työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi.
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
Imatran kaupunki:
TP1: Alkukartoitus ja nuoren kanssa tehty yksilöllinen suunnitelma jatkotoimista. Suunnitelman toteuttaminen yhteistyössä SaimaanVirran ja Sampon sekä sidosryhmien (mm. Eksote, Imatran Seudun kehitysyhtiö, TE-palvelut) kanssa.
TP 2: Lisätuotteen/toimintamallin kehittäminen yhdessä osatoteuttajien ja sidosryhmien kanssa täydentämään Ohjaamo-palveluita.
TP 3: Kesätyöseteliä vastaavan järjestelmän kehittäminen kohderyhmään kuuluville nuorille.
Sampo:
TP1: Vertaisohjaajamallin kehittäminen
TP2: Yksilö- ja ryhmäohjauksen suunnittelu ja toteutus
TP3: Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus
TP4: Verkostoyhteistyöhön osallistuminen
Hankkeen tuloksena syntyy:
1. Lisätuote/palvelu Ohjaamo-palveluihin ja siihen liittyvä toimintamalli.
2. Kesätyöseteliä vastaava järjestelmä kohderyhmän nuorille
3. Vertaisohjaajamalli (Sampo)
Tavoitteeksi on asetettu, että hankkeeseen osallistuvista 20-30% löytää urapolun, n. 5 hlö aloittaa kevytyrittäjyyden, 1 % osallistuu työkokeiluun/koulutukseen.
Hanke on suunnattu ensisijaisesti imatralaisille työttömille nuorille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista, syvempää neuvontaa, rinnalla kulkijaa; kohderyhmän koko n. 15 henkilöä, jatkuva haku. Etsivässä nuorisotyössä (1/2020) ohjautuu välittömästi hankkeeseen viisi nuorta.
Hankkeella ei ole välillisiä kohderyhmiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 691
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 167 377
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 236
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 216 204
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran
Kunnat: Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 1 |
| Hankkeen avulla tuetaan vahvasti nuoren omaa osallisuutta, joka edesauttaa hyvinvointia. Nuori huomaa etenevänsä eteenpäin kohti omia tavoitteitaan. Tavoitteiden asettelussa nuorta auttaa rinnalla kulkeva ammattilainen. Nuori on toiminnan keskiössä. Positiiviset kokemukset vahvistavat nuoren itsetuntoa ja edistävät hyvinvointia. Hankkeen avulla lisätään nuoren toimintakykyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Nasta-hankkeessa on saatu tilastotietoa kohderyhmänä olleiden nuorten sukupuolijakaumasta. Jakaumassa molemmat sukupuolet olivat lähes yhtäläisesti edustettuina. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne pyritään kohdistamaan molempia sukupuolia huomioon ottavasti kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 2 |
| Hankkeen avulla edistetään syrjimättömyyttä laatimalla uusi toimintamalli, jonka avulla voidaan auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan uudelleen. Kaikille nuorille täytyy olla tasavertainen mahdollisuus kuulua yhteiskuntaan, toiset tarvitsevat siihen vain syvempää tukea. Tähän hankkeen avulla pyritään vastaamaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Lähtökohtana hankkeen hakemiselle oli se, että nuorten pitkäaikaistyöttömyys Imatran seudulla ei ollut juurikaan vähentynyt. Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Kaikista tarjottavista palveluista huolimatta osa nuorista ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa. Nämä marginaalisen ryhmän nuoret tarvitsevat syvää ohjausta ja aikaa luottamuksen rakentamiseen sekä nuoren ehdoilla etenemistä, jotta he pääsevät kiinni opiskeluun ja työllistymään. Palvelujärjestelmästä puuttuu näitä nuoria palveleva osa.
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää Ohjaamo-toiminnan jatkoksi väylä, jossa ohjataan nuoria elämässä eteenpäin ja pyritään löytämään yksilöllisiä ratkaisuja kohti työmarkkinoita. Hankkeen päätoteuttajana oli Imatran kaupunki ja toimintamalli kehitettiin yhdessä osatoteuttajien, Saimaan ammattiopisto Sampon ja Saimaan Virta ry:n sekä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli saada kohderyhmän, 15-29 –vuotiaat imatralaiset syvempää ohjausta tarvitsevat nuoret, työllistymään tai kiinnittymään realistiseen opiskelupaikkaan, joka edistää nuoren työllistymistä. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuu 15-20 kohderyhmän nuorta, joista 20-30% löytää urapolun, n. 5 henkilöä aloittaa kevytyrittäjyyden, 1 % osallistuu työkokeiluun/koulutukseen. Tavoitteena oli myös tiivistää paikallisten toimijoiden yhteistyötä.
Imatran kaupungin osalta hankkeessa toimenpiteenä oli alkukartoituksen tekeminen hankkeeseen osallistuville nuorille sekä jatkosuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen yhdessä nuorten, osatoteuttajien ja yhteistyöverkoston kanssa. Henkilökohtaisen, syvemmän ohjauksen mallia on toteutettu Imatran kaupungin osalta projektipäällikön ja projektityöntekijän taholta. Hankkeeseen on osallistunut koko hankkeen aikana yhteensä 22 nuorta ja näistä 18 on ollut yksilöohjauksessa. Osallistuneista nuorista 10 oli naisia ja 12 miehiä. Kaikki osallistuneet olivat täysi-ikäisiä ja pääpaino 25-29-vuotiaissa nuorissa, joita hankkeeseen osallistuneista oli 14 henkilöä. Hankkeeseen osallistuminen on ollut nuorelle vapaaehtoista.
Yksilöohjausta on tehty nuoren tarpeen mukaan, joustavasti ja räätälöidysti. Ohjausta on toteutettu pääsääntöisesti kasvokkain ja tapaamisia on ollut n. kerran viikossa. Työskentelytapa on ollut joustava asiakkaan mukaan: keskustelu, motivointi, harjoitukset jne. Osatoteuttaja Sampon kanssa on tehty yhteistyötä, kun nuorelle on tullut ajankohtaiseksi hakeutua opintoihin: on käyty keskustelemassa opinnoista ja nuoret ovat käyneet tutustumassa eri opintoaloihin oppilaitoksessa. Yhteistyötä on tehty tiiviisti monialaisen verkoston kanssa ja Sytkärin työntekijä on toiminut nuoren linkkinä yhteistyöverkostoon.
Verkostotyön tiivistäminen oli yksi osa hankkeen kehittämistoimintaa. Hankkeen aikana toteutettiin kolme verkostofoorumia: ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Teamsin kautta ja kaksi lähitapaamisena. Verkostofoorumeihin osallistui 22-27 henkilöä/kerta eri organisaatioista. Foorumin sisällöt koostuivat ryhmätehtävistä ja keskusteluista liittyen Imatran seudun nuorille tarjottaviin palveluihin. Lähitapaamisia pidettiin osallistujien taholta tärkeänä juuri verkostoitumisen näkökulmasta. Verkostofoorumeita on tarkoitus järjestää yhteistyötahoille jatkossakin.
Hankkeessa toteutettu yksilöohjauksen malli on hankkeen aikana todettu toimivaksi ja hyödylliseksi työskentelytavaksi tiivistä ja räätälöityä ohjausta tarvitsevien nuorten kanssa. Nuoria ohjautui hankkeeseen yhteistyöverkostosta tasaisesti, joten palveluverkostossa näyttäisi siis olevan selkeä tarve tämän kaltaiselle ohjaukselle. Sytkärin ohjauksessa selkeä vahvuus oli joustavuus: työntekijällä oli mahdollisuus joustaa nuoren tarpeen mukaan, ja se ei yleensä muissa palveluissa onnistu. Sekä verkostolta että kohderyhmältä tuli hyvää palautetta nimenomaan joustavuudesta sekä siitä, että hankkeen työntekijöillä oli riittävästä aikaa perehtyä nuoren tilanteeseen. Yksilöohjauksen lisäksi hankkeessa on hankittu ostopalveluna nuorille Personal Trainer-valmennusta sekä Etelä-Karjalan Marttojen arjentaitojen ohjausta.
Saimaan ammattiopisto Sampo kehitti hankkeessa vertaisohjaajamallin. Sampossa tehtiin vertaisohjaajamallin prosessikaavio, suunniteltiin Vertaismentori-koulutus Sampon opiskelijoille ja osaksi tutor-toimintaa, tehtiin kouluttajan opas ja osallistujan työkirja. Hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan Sampon opiskelijoita osallistumaan vertaismentorikoulutuksiin, joihin osallistui yhteensä liki parikymmentä Sampon opiskelijaa. Pilottikoulutuksia toteutui 3 sekä lisäksi pari yksilötapaamista. Vertaismentoreiden esittelyt koottiin Sampon nettisivuille. Vertaisohjaajuuden pilotoiminen kohderyhmän kanssa ei toteutunut. Kohderyhmästä ei löytynyt vertaisohjaajamallin pilotointiin halukkaita nuoria.
Kohderyhmän tarpeista ja toiveista käsin toteutettiin uraohjausta sekä tutustumisia oppilaitoksessa. Yksilöohjauksia toteutui ja kohderyhmän nuoria kävi osatoteuttajan luona oppilaitoksessa suunnittelemassa omia opintopolkujaan.
SaimaanVirta ry:n osalta hankkeessa oli tarkoitus mahdollistaa nuorille, ryhmätoimintana ja tuetusti mahdollisuus tuotteistaa kiertotalouden materiaaleista tuote, josta saada tuetun kevytyrittäjyyden mallilla kokemus, kuinka kevytyrittäjyys voi olla yksi väylä työllistyä. Hankkeen aikana SaimaanVirta ry kokosi kevytyrittäjyyteen liittyvät verkostot ja mallinsi ryhmätoimintona järjestettävän tuetun kevytyrittäjyyden kurssin. Haasteena SaimaanVirralla hankkeessa oli asiakasohjautuvuus, jonka vuoksi toimenpiteitä oli haastava toteuttaa. SaimaanVirta järjesti sovitusti tuetun kevytyrittäjyyden ryhmän syksyllä 2021. Ryhmään osallistui 4 nuorta, jotka saivat suorittamisesta diplomin. Lisäksi hankkeessa 2 nuorta sai opinnollistamisen palvelussa osaamistodistukset liiketalouden tutkinnosta. SaimaanVirta avasi työpajaympäristöön tekstiili- ja muotialan perustutkinnosta verkkokauppaan, sekä kiertotalous tuotteistukseen liittyvät tutkinnon osat.
Hankkeen toimenpiteet ovat pääosin edistäneet asetettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Hankkeeseen osallistuneista nuorista 1 henkilö työllistyi avoimille työmarkkinoille ja aloitti lisäksi oppisopimusopinnot, 3 työllistyi palkkatuella, työkokeiluun osallistui 3 ja kuntouttavaan työtoimintaan 9. Opinnot aloitti syksyllä 2022 Sampossa yksi nuori ja toinen aloittaa opinnot myöhemmin syksyllä. Työvoimakoulutuksen aloitti yksi nuori, ja lisäksi koulutuskokeiluun ja sitä kautta opiskelemaan oli hakeutumassa loppusyksystä yksi nuori.
Hankkeen kuluessa on todettu, että nuorten haasteet elämänhallinnassa ovat moninaisia ja kestäneet vuosia. Näin ollen asiakkuudet ovat pitkiä ja muutoksen toteutuminen nuoren elämässä vaatii aikaa ja sitoutumista nuorelta. Kohderyhmän haasteellisuus huomioon ottaen hankkeen numeeriset tulokset ovat hyviä. Lisäksi nuorille kerätyn palautteen (webropol-kyselylomake ja suullinen palaute) perusteella hankkeen ohjauksella oli vaikutusta nuorten elämäntilanteen selkiytymiseen. Nuoret kokivat aktivoituneensa hankkeen ohjauksen myötä: nuoret kertoivat alkaneensa tehdä suunnitelmia tulevaisuuden suhteen ja alkaneensa ajatella mitä elämältä haluaa. Nuoret antoivat keskimäärin kiitettävät arvosanat hankkeen toiminnalle. Tärkeänä koettiin se, että on joku jolle kertoa asioista ja voi kokea tulleensa aidosti kuulluksi. Kaikkia hankkeen aikana saatuja vaikutuksia ei ole mahdollista raportoida tässä vaiheessa. Hankkeessa alulle saadut muutokset voivat konkretisoitua nuoren elämässä vasta hankkeen päätyttyä.
Nuorten yksilöohjaukseen kehitetty toimintamalli ei jää pysyväksi toiminnaksi hankeajan päättymisen jälkeen. Hankkeen tuloksia ja kokemuksia työskentelystä ko. kohderyhmän kanssa voidaan tarvittaessa hyödyntää jatkohankkeissa. Sampon osalta vertaismentorikoulutuksen sisältöjä voidaan hyödyntää osittain osana tutor-koulutusta. Saimaan Virta ry:llä tuetun kevytyrittäjyyden ryhmätoiminto jää käyttöön hankeajan jälkeen. Sitä jalkautetaan, ja valmennusjaksoilla järjestetään kevytyrittäjyyden infoja.